Pohjalaisessa tomaattipitäjässä Närpiössä kummastellaan perussuomalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaiset aloitti kuntavaalikampanjointinsa arvostelemalla työperäistä maahanmuuttoa ja nosti Närpiön yhdeksi esimerkiksi kuvaamaan työperäisen maahanmuuton hintaa veronmaksajille.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo Suomen Uutisten verkkojulkaisussa, että työperäinen maahanmuutto on kallista julkiselle taloudelle. Halla-ahon mukaan matalapalkka-aloille työllistyvät eivät tule toimeen palkallaan, joten osa maahanmuuttajien toimeentulosta jää veronmaksajien maksettavaksi.
Närpiössä ollaan toista mieltä. Juuri Närpiötä on pidetty malliesimerkkinä siitä, miten hyvin kotouttaminen toimii ja maahanmuuttajat työllistyvät. Kokemusta on jo useammalta vuosikymmeneltä.
Perussuomalaisten väittämät perustuvat Ajatuspaja Suomen Perustan tekemään selvitykseen. Ajatuspaja on perussuomalaisia lähellä oleva poliittinen ajatuspaja. Sen tuorein selvitys toimii lähtökohtana myös perussuomalaisten kuntavaalikampanjaan.
Selvityksessä käydään läpi kuntakohtaisesti maahanmuuttajien osuutta toimeentulotuen saajista. Myös Kela on julkaissut juuri tutkimuksen toimeentulotuen saajista.
Asiasta on keskusteltu viime päivinä kiivaasti twitterissä.
Maahanmuuton vaikutukset positiivisia
Närpiön kaupunginjohtaja Mikaela Björklund ei väittämistä ja niiden aiheuttamasta kohusta hätkähdä, mutta epäreiluna hän kritiikkiä pitää.
Kaupunginjohtaja sanoo, että työperäisen maahanmuuton ansiosta Närpiöstä on tullut vireä ja elinvoimainen kaupunki, jossa yrityksillä on ollut edellytyksiä kehittyä.
Hän toivoo, että kun puhutaan maahanmuutosta, viitsittäisiin katsoa kokonaista kuvaa.
– Kaupungin näkökulmasta maahanmuuton vaikutukset ovat olleet positiivisia. Kun yritykset ovat kehittyneet, kaupunki on saanut tuloja. Kokonaissaldo on plus-merkkinen, sanoo Björklund.
Lukuja tilastojen takaa
Ajatuspaja Suomen Perustan selvitys ilmoittaa käyttävänsä taustana tilastokeskuksen tietoja. Niiden mukaan maahanmuuttajien osuus toimeentulotuen saajista on suuri Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa. Juuri näissä kunnissa maahanmuuttajien osuus on ylipäätään väestöstä suuri.
Närpiön asukkaista 16 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Närpiössä on kuitenkin hyvin vähän toimeentulotuen saajia yhteensä ja työllisyysluvut maan kärkeä.
– Tällä hetkellä työttömyysaste on 4,3 prosenttia, kertoo Björklund.
Yksioikoiset prosenttiluvut toimeentulotukien saajista antavat Björklundin mukaan väärän kuvan tilanteesta.
– Perustulon varassa elää vain 0,4 prosenttia närpiöläisistä.
Toimeentulotukea Närpiössä on viime vuonna maksettu tilastojen mukaan asukasta kohden 28,3 euroa. Kuntien keskinäisessä vertailussa Närpiön toimeentulotukimäärä asettuu häntäpäähän. Esimerkiksi Helsingissä vastaava summa oli viime vuonna 216,3 euroa.
Ajatuspajan selvitys viittaa myös maahanmuuttajiin huonoina kuntaverojen maksajina. "Koko Suomen osalta maahanmuuttajien mediaanin osuus kantaväestön maksamien kunnallisverojen mediaanista on noin 40 %", todetaan ajatuspajan selvityksessä. Närpiössä vastaava luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, 52,8%.
Hallaa kotimaiselle tuotannolle
Kaupunginjohtaja Björklundia huolettaa, että perussuomalaisten kritiikillä voi olla vaikutusta kuluttajiin ja sitä kautta närpiöläisten vihannesviljelijöiden elinkeinoon.
– Se olisi suuri vahinko koko Suomelle, jos ei haluttaisi ostaa puhtaita kotimaassa viljeltyjä vihanneksia.
Perussuomalaisten avaus on herättänyt reaktioita muuallakin kuin Närpiössä. Tomaatinpoimijoille on tullut tukea eri suunnista:
Tervetuloa Närpiöön
Mikaela Björklund on pannut merkille, että monet, jotka eivät ole koskaan käyneet Närpiössä, uskovat tietävänsä paikkakunnan asioista yhtä ja toista.
– Kun he tulevat tänne, he huomaavat, että moni asia onkin toisin kuin he olivat ajatelleet.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tervetullut tutustumaan Närpiöön ja närpiöläisiin vihannesviljelmiin.
– Kunta ei varsinaisesti kutsu ketään, mutta jos hän haluaa tulla, me olemme valmiit esittelemään paikkakuntaa ja näyttämään, miten täällä tehdään työtä.
Lisää aiheesta:
Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut
Pakolaisena Vietnamista Närpiöön: Lämpöä löytyi kasvihuoneista ja kielitaitoa perunasäkeistä