Uudenkaupungin sataman valot syttyvät talvi-iltapäivässä. Autolautta Seine Highway, Seinen valtatie, odottaa peräportti auki. Ramppia pitkin ruumaan ajaa juuri valmistuneita Mercedes Benz -autoja letka toisensa jälkeen.
On liikesalaisuus, kuinka monta autoa satamasta lähtee kuukaudessa. Määrä on useita tuhansia.
Muutaman kilometrin päässä Valmet Automotiven tehtaalla tehdään lisää Mersun maastureita ja A-sarjan henkilöautoja. Ala on kilpailtu ja vaatii nopeaa tuotekehitystä sekä kätevää ja joustavaa työvoimaa.
Uudenkaupungin tehdas kilpailee valmistuksesta myös Mercedeksen omien tehtaiden kanssa. Se on pärjännyt tässä hyvin.
– Meidän toimiala on sen tyyppinen, että jos me emme täällä työpaikalla pystyisi asioista sopimaan, niin oikeastaan olemassaoloon ei olisi mahdollisuuksia, sanoo henkilöstöjohtaja Tomi Salo.
Uudessakaupungissa työnantaja ja työntekijät ovat tehneet paikallisia sopimuksia työnteon ehdoista jo tehtaan alkuajoista lähtien.
– Vaikka niitä on välillä joutunut kipeistäkin asioista tekemään, silti lopputulos on ollut hyvä, pääluottamusmies Jouni Varjonen sanoo.
Uudenkaupungin tehdas on esimerkki onnistuneesta paikallisesta sopimisesta, jota niin työnantajat kuin hallituskin haluavat nykyistä enemmän.
Lisää tilauksia, enemmän lauantaitöitä
Teknologiateollisuus on yksi niistä aloista, joilla tehdään paljon paikallisia sopimuksia. Mutta tehdään niitä muuallakin: esimerkiksi kunnat neuvottelevat usein paikallisia sopimuksia työntekijöidensä kanssa.
Se, että asioista sovitaan työpaikalla, on teknologia-alalla sekä työntekijöiden että työnantajien toive. Jo viisitoista vuotta liitot ovat suositelleet, että palkoista sovittaisiin ensi sijassa yrityksen ja henkilöstöryhmien kesken.
Uudenkaupungin tehtaalla menee tällä hetkellä hyvin. Se tarkoittaa sitä, että töitä on paljon. Tilaisuudet voivat kuitenkin mennä ohi, jos tehdas ei pysty nopeasti vastaamaan kysyntään.
Viime syksynä syksynä työntekijöitä tarvittiin myös lauantaisin. Työnantaja- ja työntekijäpuoli sopivat työpaikalla, millä ehdoin töihin tullaan – vaikka niin ei olisi ollut pakko tehdä.
Samasta asiasta on nimittäin sovittu myös valtakunnallisesti liittojen välisessä tes-sopimuksessa.
– Jos pakotetaan, niin se on kuitenkin huonompi asia kuin jos sovitaan, sanoo luottamusmies Varjonen.
Tessin mukaan työnantaja voi määrätä töihin lauantaiksi, kunhan asiasta ilmoitetaan kolme päivää aiemmin. Korvaus on yksinkertainen tuntipalkka. Lauantaita vastaavan vapaan ajankohdan työnantaja voi ilmoittaa vuoden sisällä. Työtuntien pitää tasaantua vuoden sisällä.
Tätä valtakunnallista sopimusta sanotaan perälaudaksi. Sen mukaan toimitaan, jos paikallisesti ei yhdessä sovita toisin.
Uudessakaupungissa henkilöstöryhmien edustajat ja yritys sopivat syksyllä tekevänsä viisi lauantaityöpäivää, jotka pidetään vapaana viimeistään tammikuun alkupuolella. Joka lauantaista maksettiin 20 prosentin lisä, kun lauantai oli tehty. Vapaapäivää pidettäessä maksetaan normaali palkka.
Työntekijät myös halusivat, että palkkaa maksetaan tasaisesti, riippumatta siitä kuinka paljon työvuorolistassa on vastaavia vapaita. Töissä on paljon nuoria, joille on helpompaa, jos tuloja tulee tasaisesti. Työnantaja suostui tähän työntekijöiden toiveeseen.
Joka viides metallifirma sopii palkoista paikallisesti
Vuonna 2020 joka viidennessä metallifirmassa sovittiin palkat paikallisesti. Teollisuusliiton tilastojen mukaan sopimukset syntyivät yleensä suurehkoissa yrityksissä, niissä työskenteli joka neljäs alan työntekijä.
Suurin osa teknologiayrityksistä kuitenkin maksoi työntekijöilleen sen, mitä liitot sopivat. Vuonna 2020 liittotasolla sovittu korotus oli 1,3 prosenttia.
Paikalliset neuvottelut tuottivat usein isomman korotuksen kuin niin sanottu perälauta eli liittojen välillä sovittu korotus. 14 prosentilla yrityksistä työntekijöiden palkankorotus kasvoi suuremmaksi kuin vuodelle 2020 työehtosopimuksessa sovittu korotus. Vain hyvin harva yritys (1 %) päätyi neuvotteluissa työehtosopimusta pienempään korotukseen.
Tilasto voi kertoa siitä, että työntekijät eivät halunneet sopia paikallisesti, jos tarjolla oli valtakunnallista tasoa matalampia palkankorotuksia. Työnantajapuolen Teknologiateollisuus toivoo, että myös tällaisissa tilanteissa työntekijöiltä löytyisi ymmärrystä sopia nykyistä useammin työpaikalla.
Mutterit kiristetään liukuvalla työajalla
Työpaikoilla sovitaan paljon muustakin kuin palkoista. Kun liittojen väliset sopimukset jäävät yleiselle tasolle, yrityksessä tiedetään, mikä juuri omalla työpaikalla voisi toimia.
– Kyllähän meidän täytyy keskenämme sopia pelisäännöt, joilla täällä toimitaan, ihan yksilön ehdoilla ei voida mennä, henkilöstöjohtaja Salo toteaa.
Uudenkaupungin autotehtaalla on 3 000–4 000 työntekijää.
Työntekijöiden edustajana Varjonen neuvotteli esimerkiksi viime vuoden lopulla, miten hitsaamon ja maalaamon kunnossapito voi tehdä liukuvaa työaikaa.
– Kun kello tulee 14 ja on viimeinen pultti kiristämättä, niin se ei tarkoita, että hanskat tippuu vaan viimeisen viisi minuuttia voi tehdä saldolle.
Tällainen paikallinen sopiminen hyödyttää työnantajaa, kun työvaiheen valmistuminen ei jää pienestä kiinni. Työntekijä taas saa vapaata jossain vaiheessa, kun se myös työnantajalle sopii.
Aina neuvottelu ei ole helppoa. Työnantajapuoli on huomannut, että toisinaan työntekijäpuoli pitää kiinni yksityiskohdista, eikä katso kokonaisuutta.
– Joku asia nähdään, että tuohan on sovittu vähän heikosti tai heikentävänä. Silloin ei nähdä, että jokin on paremmin kuin työehtosopimuksessa. Ei nähdä, että kokonaisuus on kummankin osapuolen kannalta järkevä, henkilöstöjohtaja sanoo.
Koronakriisi heikensi monen yrityksen taloutta
Kun teknologia-alan työnantaja- ja työntekijäliitot vuosi sitten tammikuussa sopivat vuosien 2020 ja 2021 työehdoista, koronakriisistä ei ollut tietoa. Teknologiateollisuuden mukaan alkaneelle vuodelle liittojen välillä sovittuun kahden prosentin palkankorotukseen ei joka yrityksessä ole varaa. Tilanne kuitenkin vaihtelee, ja osalla yrityksistä menee varsin hyvin.
Työehtosopimuksessa Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat sopineet, että vuonna 2021 kahden prosentin palkankorotuksesta 1,4 prosenttia tulisi yleiskorotuksena ja lopun 0,6 prosentin jakamisesta yritys ja työntekijät voivat päättää paikallisesti.
Jos yrityksissä tehdään paikallisia sopimuksia, sopimusten pitäisi olla valmiina 15. tammikuuta.
Siksi myös Valmet Automotivella henkilöstöjohtaja Tomi Salo ja pääluottamusmies Jouni Varjonen kohtaavat neuvottelupöydässä heti vuoden alkupäivinä.
Teknologiateollisuudessa on kovia paineita saada lisää paikallisia sopimuksia, jotta kilpailukyky paranisi. Tämän tammikuun palkkakierroksen onnistuminen kertoo työnantajapuolen mielestä, onko Suomen sopimismalli enää riittävä.
Valmet-Automotiven Salo: Pystymme toimimaan Suomen järjestelmällä
Uudessakaupungissa Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja sanoo, että vaikka aina jokin voisi sujua paremmin, suuria ongelmia järjestelmässä ei ole.
– Kyllä meillä Suomessa on se tilanne, että pystymme toimimaan. Emme seisoisi tässä puhumassa Valmet Automotivesta, ellei meidän järjestelmä joustaisi riittävästi, Salo sanoo.
– Näkisin, että toimintaympäristössämme meillä on riittävät edellytykset paikallisestikin asioista sopia tällä hetkellä.
Yhteiseen tavoitteeseen tarvitaan luottamusta, joka Salon mielestä edellyttää suoraa ja avointa puhetta työpaikalla ja sitä, että sopimukset pitävät.
Myös luottamusmiehenä pitkään ollut Varjonen ajattelee, että työntekijöiden on hyvä ajatella yhteisiä tavoitteita.
– Tulevaisuus on kuitenkin siellä. Toivottavasti meillä kaikilla on työvuosia edessä, Varjonen sanoo.
Isokarin ohi maailmalle
Lokit tasapainoilevat kovassa lounaistuulessa. Ahtaajat vaihtavat vuoroa. Autojen lastaus jatkuu iltapäivästä myöhään iltaan.
GLC-kaupunkimaasturit ja pienemmät A-sarjan mersut kiinnitetään merenkäynnin varalta. Joskus laiva joutuu odottelemaan Isokarin majakkasaaren vaiheilla aallokon tasaantumista, toisinaan alus taittaa matkaa kahden hinaajan saattelemana.
Kahden ja puolen vuorokauden päästä alus kiinnittyy Bremerhavenin laituriin, mistä autot laivataan jatkamaan matkaa asiakkaille eri puolilla maailmaa.
Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 5.1.2021 klo 23
Lisää aiheesta: