Kun Juuso Pärssinen, 19, muutti isänsä Timon kiekkouran perässä Lahdesta Turkuun 13-vuotiaana, kävi juniorikiekkoa seuraaville turkulaisille pian selväksi, että käsissä on poikkeuksellinen pelaaja. Pojan otteita sivusta seuranneet alkoivat vuosien saatossa uskoa, että tuossa luistelee tuleva huippupelaaja.
Syksy 2015 toi kuitenkin tummia pilviä lupaavan juniorin kiekkopolulle. Pärssinen seurasi ikätoveriensa pelejä pleksin takaa, muttei omasta tahdostaan. Hän oli päässyt pelaamaan syksyllä vain yhden ottelun TPS:n C-junioreissa, kun polvivaivat alkoivat.
Loppuvuonna 2015 Pärssinen meni vaivojensa takia ensimmäisen kerran polvileikkaukseen. Kuntoutus alkoi ja palo kaukaloon oli valtava. Välillä näytti siltä, että paluu peleihin oli jo käden ulottuvilla, mutta sitten toipuminen otti takapakkia.
Polvileikkauksia piti tehdä lopulta yhteensä kolme. Koko kalenterivuosi 2016 meni peleittä.
– Olin silloin 15-vuotias. Se oli nuorelle pojalle aika kova juttu. Iskä on kuitenkin aika paljon käynyt loukkaantumisia läpi, niin hän auttoi paljon, Juuso Pärssinen kertoo Yle Urheilulle.
Isä Timo Pärssinen oli oman parikymmentä vuotta kestäneen peliuransa aikana otsikoissa paitsi upeiden pelisuoritustensa vuoksi, myös piinaavista selkävaivoista, joiden takia useampi kausi Elitserienin Timråssa jäi lyhyeksi (siirryt toiseen palveluun). Vaikka nuo ajat olivat entiselle maajoukkuehyökkääjälle vaikeita, sanoo Pärssinen oman pojan kokeman tuntuneen hänestä pahemmalta kuin omat peliuran aikaiset vammat.
– Jotenkin tuo tuntui vielä raskaammalta, koska itse ei voinut asialle oikein mitään tehdä ja siinä tuli monta kertaa kunnon takapakit. Kyllähän se oli kaikille osapuolille aika rankkaa aikaa, kun tietää, kuinka paljon nuoren miehen olisi tehnyt mieli pelaamaan, Timo Pärssinen sanoo.
Nyt aiheesta on mukavampi puhua. Juuso Pärssinen on Nuorten Leijonien kakkossentteri, joka ihastutti upealla soolomaalillaan jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-turnauksen ottelussa Sveitsiä vastaan.
Isä Pärssinen tunnustaa, että jossain kohtaa loukkaantumiskierrettä hänen mielessään kävi, pitäisikö pojan jättää jääkiekko. Juuso kuitenkin hoiti koulunsa tunnollisesti ja halusi jatkaa sinnikkästi kuntoutusta, joten perhe antoi siihen tukensa.
Juusolla ajatus hanskojen heittämisestä tiskiin ei käynyt missään vaiheessa mielessä.
– Enemmän mietin sitä, kuinka huono olen, milloin ikinä pääsen takaisin pelaamaan. Mietin esimerkiksi, paljonko olen muista jäljessä.
Paluu peleihin liki herkisti isän
Kun Pärssinen pääsi ensimmäisen kerran jäälle pitkän tauon jälkeen, tuntui se hänestä aluksi oudolta. Normaalisti selkärangasta tulevat asiat sakkasivat, jalka ei liikkunut, eivätkä aivot prosessoineet jäällä tapahtumia.
Paluu peleihin koitti yli vuoden tauon jälkeen keväällä 2017. Se oli Pärssisten perheessä iso hetki.
– Jos siinä ei nyt ihan tunteet nousseet pintaan, niin ei kaukana ollut. Se oli aika kokonaisvaltainen hyvä olo, kun huomasi, että poika pääsee hymyssä suin peleihin mukaan, Timo Pärssinen sanoo.
Sinä keväänä Pärssinen pelasi TPS:n B-junioreissa seitsemän runkosarjan ottelua ja neljä pudotuspeliottelua. Yhteensä 11 pelissä pisteitä kertyi 7+10=17.
– Loppukaudesta tuli välillä peleissä ja treeneissä sellaisia hetkiä, että kyllähän mä oikeasti osaan vielä pelata. Mutta se vaati sen kesän harjoittelua ja seuraavalla kaudella oli jo paljon parempi fiilis, vaikka silloinkaan en tietenkään vielä ollut läheskään siinä kunnossa kuin olisi pitänyt olla ilman loukkaantumisia.
Se on hienoa, miten hän on sieltä noussut. Minusta se kertoo henkisestä vahvuudesta ja kypsyydestä paljon. Tuskin häntä enää ihan pikkuasiat hetkauttavat.
Hermanni Vidman
Pärssisen taistelu takaisin pelikuntoon on jäänyt paitsi isä-Timon muistoihin tärkeimpänä hetkenä pojan uralta tähän asti, myös Juusoa kolmella kaudella TPS:n B- ja A-nuorissa valmentaneen Hermanni Vidmanin mieleen.
– Se on hienoa, miten hän on sieltä noussut. Minusta se kertoo henkisestä vahvuudesta ja kypsyydestä paljon. Tuskin häntä enää ihan pikkuasiat hetkauttavat.
Loukkaantumisten jälkeen, syksystä 2017 Pärssistä valmentaneen Vidmanin mukaan TPS-hyökkääjää ei koskaan tarvinnut patistella treenaamaan. Hänellä oli jo juniorivuosinaan selkeä näkemys siitä, miten pitää treenata, eikä hän epäröinyt haastaa valmentajiaan, jos jokin treeni ei toiminut.
Määrätietoisuus ja kunnianhimo paistoi Pärssisestä päivästä yksi alkaen, mutta palautteen hän otti kuuliaisesti vastaan ja sitoutui tekemään tarvittavan työmäärän tavoitteidensa saavuttamiseksi.
– Jos esimerkiksi maajoukkuevalmentaja oli antanut hänelle palautteen, että jokin asia pitäisi saada paremmaksi, hän alkoi kehittää sitä heti, eikä odotellut ensin kolmea päivää, Vidman sanoo.
19-vuotiaana TPS:n liigajoukkueen varakapteeniksi
Pärssisen juniorivuosilta Vidmanin mieleen on polvivaivoista kuntoutumisen lisäksi jäänyt erityisesti nuorukaisen poikkeuksellisen kypsä suhtautuminen pelaamiseen, harjoitteluun ja elämään kaukalon ulkopuolella. Hän on johtanut joukkueissa esimerkillään ja ottanut peleissä joukkueen reppuselkään.
Nämä lienevät piirteitä, joiden vuoksi Pärssinen on kuulunut jo TPS:n A- ja B-nuorissa joukkueensa kapteenistoon.
– Hänellä on vimma voittaa ja kun hän on isokokoinen, välillä tuntuu, että hän on valmis puskemaan vaikka seinästä läpi. Kun hän saa sen fiiliksen päälle, hän pystyy ottamaan kesken pelinkin ison stepin, Vidman kehuu.
– Olen aina ollut määrätietoinen ja tehnyt kaiken täysillä. Se on varmaan yksi syy, miksi olen kuulunut kapteenistoon, Pärssinen miettii.
Vaikka Pärssinen on kantanut varakapteenin A-kirjainta useasti rinnassaan, tuli hänelle silti yllätyksenä se, että hänet valittiin täksi kaudeksi TPS:n liigajoukkueen varakapteeniksi. TPS:ää kipparoi 34-vuotias Lauri Korpikoski. 19-vuotias Pärssinen kuuluu liigamiehistön nuorimpiin pelaajiin.
– On se kyllä tosi siisti juttu ja olen valinnasta ylpeä. Se on iso kunnia, mutta kyllä se vähän yllätti, että näin nuorena pääsee liigajoukkueessa kapteenistoon.
Timo Pärssinen kertoo, että johtajan luonne on näkynyt Juusossa lapsesta asti. Juuso otti usein ohjat käsiinsä ja alkoi ohjata leikkejä kavereidensa kanssa häntä miellyttävään suuntaan. Myöhemmin sama päättäväisyys on näkynyt kaukalossa.
– Mutta hän osaa ottaa silti muut huomioon. Oma tahto on vahva, mutta hän ei ole ehdoton missään asioissa, vaan hyvin yhteistyökykyinen, Timo Pärssinen sanoo.
Rauhassa kohti NHL:ää
Kun polvivaivat jäivät historiaan, Pärssinen alkoi kehittyä kokonaisvaltaisesti pelaajana. Murtautumista huipulle jarrutti kuitenkin vielä olkapäävamma, joka vaivasi toissa kaudella.
Olkapää ehti mennä kauden aikana pariin kertaan pois paikoiltaan, mutta Pärssinen nappasi siitä huolimatta paikan alle 18-vuotiaiden MM-joukkueeseen. Puolivälierätappioon päättyneiden kisojen jälkeen olkapää meni jälleen kerran pois paikoiltaan ja se päätettiin leikata.
Kesä meni tuttuun tapaan kuntoutuksen merkeissä. Viime kauden Pärssinen pääsi avaamaan hieman myöhässä, syyskuun puolivälissä A-nuorissa.
– Pikkuhiljaa huomasi enemmän ja enemmän, että hän pystyy nousemaan isompaan rooliin dominoimaan. Kun hän oli viimeiset hetket meillä, oli vähän sellainen olo, että onko hän vähän liian hyvä pelaaja tuonne nuoriin. Sitten hän nousi liigaan, eikä siitä ole kauheasti taaksepäin katseltu, Vidman sanoo.
SM-liigassa Pärssinen on pelannut viime vuoden joulukuusta lähtien. Tällä kaudella hän on johtanut TPS:n kakkosketjua varmoin ottein. 18 pelaamassaan ottelussa Pärssinen on kerännyt tehot 2+10=12.
Pelit liigassa ovat näyttäneet, että loukkaantumisten aiheuttama takamatka ikätovereihin on kurottu liki kiinni. Kehittymisen kannalta erityisen tärkeää oli, että Pärssinen sai viime kesänä harjoitella pitkästä aikaa täysin ehjänä. Kuntoutuksia ei tarvinnut ajatella.
Pärssisen seuraava iso tavoite on NHL. Sinne ei ole kuitenkaan kiire, sillä Pärssinen haluaa olla valmis pelaamaan korkealla tasolla, kun kutsu Pohjois-Amerikkaan käy.
– Haluan sinne jonain päivänä. Mieluummin olen kauemmin aikaa Euroopassa ja sitten lähden sinne valmiimpana kuin, että lähden sinne liian ajoissa.
Pärssinen varattiin viime vuonna rikkonaisten vuosien vuoksi vasta viimeisellä kierroksella Nashville Predatorsiin, jonka varausvuoro oli koko draftin kahdeksanneksi viimeinen. Myöhäisillä kierroksilla varatuista nuorista harva pääsee lopulta näyttämään taitonsa NHL:ssä. Pärssisen kohdalla ainakin nyt näyttää siltä, että Predators saattoi osua kultasuoneen.
Suomi kohtaa tänään Slovakian jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-turnauksessa.
Lue myös:
Nuoret Leijonat kukisti Sveitsin ylivoimaosumilla – Juuso Pärssisen komea soolomaali ihastutti