Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomalaiselle saunalle arvokas kansainvälinen hatunnosto – saunaperinne lisättiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Saunan merkitystä on vaikea kuvailla muutamalla rivillä. Löylynheitto on peseytymistä, rentoutumista ja rituaali.

Saunojia arkistokuvassa
Löylynheitto ja vihtominen ovat yhä elävää saunaperinnettä. Nyt suomalainen saunaperinne saa historiallisen tunnustuksen. Kuvassa saunojia vuonna 1967. Kuva: Matti Poutvaara / Museovirasto
Johannes Blom
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomalainen saunaperinne on tänään päätetty lisätä osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa, ensimmäisenä suomalaisen kulttuurin ilmentymänä.

Leena Marsiolle ja Ritva Ohmeroluomalle päätös antaa aiheen juhlaan. Marsio on Museoviraston erikoisasiantuntija ja Ohmeroluoma istuu paitsi lauteilla, myös Suomen saunaseuran hallituksessa. Heille päätös vie maaliin usean vuoden työn.

Pääsy Unescon luetteloon tekee suomalaisesta saunasta entistä tunnetumman maailmalla. Hakuprosessia varten tehdyn esittelyvideon saunaperinteestä voit katsoa täältä.

Maineen ja kunnian lisäksi Suomi on jatkossa myös vastuussa perinteen suojelusta.

Suojelua varten on perustettu saunatoimijoita yhdistävä saunarinki. Lisäksi erityislakisuojelua haetaan Arlan ja Kotiharjun saunoille Helsingin Kalliossa sekä Rajaportin saunalle Tampereen Pispalassa.

Arlan ja Kotiharjun historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse. Rajaportin vielä sitäkin kauemmaksi, sillä vuonna 1906 toimintansa aloittanut harjunväen löylyhuone on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna.

Viilentyjiä saunan jälkeen
Saunaseuran vastavalmistuneessa Vaskiniemen saunatalossa otettiin viilentymisestä ilo irti vuonna 1952. Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo

Saunoja kerrostaloissa, veden äärellä, veden päällä ja veden alla

Sen suurempaa suojelua ei saunaperinne onneksi kaipaa, sillä se on hyvin elinvoimainen. Suomessa on arviolta noin 3,2 miljoonaa saunaa.

Saunoja on kaikissa kokoluokissa: kerrostalojen pienissä sähkösaunoissa voi ottaa arjen tai viikonlopun löylyt yksin tai perheen kanssa. Merisotakoulun 3H+K-asunnon kokoisessa löylyhuoneessa on puolestaan nauttinut kiukaan tarjonnasta jopa 180 saunojaa kerralla.

Tynnyrisauna
Kun saunat hakevat muotoaan, vaikuttaa suomalainen luovuus äärettömältä. Tynnyrimalliset saunat ovat nykyisin suosittuja. Kuvassa tynnyrisaunojia vuonna 1968. Kuva: Pekka Kyytinen / Museovirasto

Vuonna 2016 Otaniemen teekkarit rakensivat saunan, johon mahtui kerralla noin 300 kylpijää. Lämpöä piti yllä kahden henkilöauton painoinen kiuas.

Viilentyminen järvessä on tärkeä osa suomifilmiesteettistä saunaperinnettä. Rantasaunojen lisäksi saunoja on keksitty rakentaa veden päällä kelluville lautoille tai jopa veden alle. Ja on niitä saunoja rakennettu autoihin ja peräkärryhinkin.

Saunoja on kaikkialla: keskellä kaupunkeja ja erämaiden sydämissä.

Arkistokuva avantouinnista
Järveen tai mereen pitää päästä saunasta, oli sitten talvi tai kesä. Kuvassa avantouimari Vallisaaressa 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kohdusta hautaan saunan kautta

Ensimmäiset saunat olivat kuoppiin kasattuja maasaunoja. Niissä kiviä kuumennettiin tulen loimulla, ja lopuksi kuoppa peitettiin eläinten nahoilla, ettei lämpö karannut.

Näissä kuopissa saunottiin jo noin 10 000 vuotta vuotta sitten. Rautakaudella rakennustaito kehittyi ja ensimmäiset hirsirakenteiset savusaunat syntyivät.

Maasauna
Maan sisään rakennettuja saunoja tavattiin Suomen maaseudulla vielä 1930-luvulla. Saunanrakennustapa edustaa perinteen kymmentuhatvuotista historiaa. Kuva: Bögelund P J / Helsingin kaupunginmuseo

Piiputon savusauna säilyi tyypillisimpänä suomalaissaunana aina 1900-luvun alkuun asti, ja monet vannovat yhä sen nimeen.

Näinä ammoisina aikoina sauna oli ensisijaisesti uskomusmaailmaan liittyvä pyhä paikka ja toissijaisesti peseytymiseen tarkoitettu tila.

Sauna oli se paikka, jossa vauvat saatettiin maailmaan. Sauna oli myös se paikka, jossa kuolleille annettiin viimeinen voitelu. Ja valmistettiin siellä ruokaa ja vaatteitakin sekä hoidettiin sairaita.

Saunoilla oli omat suojeluhenkensä, joiden tervehtimisestä ja hyvästä kohtelusta kansanperinne muistutti. Saunatontulle oli kohteliasta jättää esimerkiksi vihta tai vasta seinänrakoon odottamaan tonttua.

Ovea ei myöskään sopinut saunan jälkeen jättää auki retkottamaan. Tonttu halusi viimeiset löylyt.

Saunojia arkistokuvassa
Mistä sen vihdan tai vastan nyt parhaiten tekee. Kuvan saunojat Keski-Perniön osuusmeijerin saunassa näyttivät vuonna 1954 suosivan pihlajaa. Kuva: Pekka Kyytinen / Museovirasto

Erilaisia hikimajoja on aina ollut kansoilla ympäri maailman. Suomalaisen saunan erottaa muista löylynheitto, joka kuuluu oleellisesti asiaan.

Onhan löyly myös ikivanha suomenkielinen sana, joka sai ensimmäisen kirjoitusasunsa "laeyly" jo Mikael Agricolan sulkakynästä vuonna 1548.

– Se löylyhän on meidän saunassamme tärkein juttu. Minäkin rakastan kipakkaa löylyä, joka harsomaisesti hyväilee minua myöhemmin lauteilla ja ottaa syliinsä. Löyly on saunan pyhä henki, saunaseuran Ohmeroluoma sanoo.

Nykypäivän saunakulttuuri elää arjessa ja juhlassa

Ohmeroluoma arvioi, että sauna on yhä eräänlainen rituaali.

– Me rauhoitumme saunassa. Se on mielenterveydellisesti tärkeä paikka nollata sen hetkinen kiireinen elämä.

Hiustenpesu saunan lauteilla
Hiustenpesu saunan lauteilla 1930-luvulla. Kuva: Pietinen Aarne Oy / Helsingin kaupunginmuseo

Museoviraston Leena Marsio kertoo, että ainakin yksi asia on tullut selväksi, kun paikkaa aineettoman maailmanperinnön luetteloon on haettu.

– Sauna on iso osa suomalaista perinnettä, kulttuuria, historiaa, sitä mitä merkitsee olla suomalainen. Me suomalaiset elämme, hengitämme, nukumme, syömme ja saunomme.

Perinteinen saunapäivä oli lauantai, mutta nykyään saunassa käydään melkein minä päivänä vain. Saunakertoja suomalaisille kertyy kaikkiaan noin 200 miljoonaa vuodessa.

Jotkut saunovat jopa päivittäin. Toiset pyhittävät kokemuksen mökkiviikonloppuihin, illanistujaisiin tai juhlapyhiin.

Joulusaunan askareita
Saunomiskokemukseen liittyy oleellisesti valmistelu, jota tehdään ennen kuin löylyihin päästään. Kuvassa joulusaunan askareita Uudellamaalla jouluna 1958. Kuva: Erkki Voutilainen / Museovirasto

Kun esimerkiksi urheilusankarit menestyvät arvokisoissa, kaikki tietävät mitä tapahtuu: torille ja saunaan, vapaavalintaisessa järjestyksessä.

Saunassa voidaan olla hiljaa ja rentoutua tai käydä syvällisiäkin keskusteluja aroista asioista, kuten Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen dokumentti Miesten vuoro kertoi vuonna 2009.

Ohmeroluomalle sauna edustaa tasa-arvon tyyssijaa. Kunniamerkit ja kalliit vaatteet riisutaan, kun sinne astutaan. Kaikki ovat siellä samassa asemassa.

Millaista saunominen on modernissa Suomessa, miksi saunominen kiinnostaa erityisesti naisia ja mitä sauna meille suomalaisille merkitsee?
Saunassa on synnytty, kuoltu ja lemmitty. Peseytymisen ja kylpemisen lisäksi saunaa on käytetty moneen tarkoitukseen.

Lisää videosisältöä saunoista ja saunomisesta Yle Areenassa.

Lue myös:

Näin pidät saunatontun tyytyväisenä – aattona lämpiää yli miljoona saunaa, kävimme joulusaunassa

Suosittelemme sinulle