Suomalainen saunaperinne on tänään päätetty lisätä osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa, ensimmäisenä suomalaisen kulttuurin ilmentymänä.
Leena Marsiolle ja Ritva Ohmeroluomalle päätös antaa aiheen juhlaan. Marsio on Museoviraston erikoisasiantuntija ja Ohmeroluoma istuu paitsi lauteilla, myös Suomen saunaseuran hallituksessa. Heille päätös vie maaliin usean vuoden työn.
Pääsy Unescon luetteloon tekee suomalaisesta saunasta entistä tunnetumman maailmalla. Hakuprosessia varten tehdyn esittelyvideon saunaperinteestä voit katsoa täältä.
Maineen ja kunnian lisäksi Suomi on jatkossa myös vastuussa perinteen suojelusta.
Suojelua varten on perustettu saunatoimijoita yhdistävä saunarinki. Lisäksi erityislakisuojelua haetaan Arlan ja Kotiharjun saunoille Helsingin Kalliossa sekä Rajaportin saunalle Tampereen Pispalassa.
Arlan ja Kotiharjun historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse. Rajaportin vielä sitäkin kauemmaksi, sillä vuonna 1906 toimintansa aloittanut harjunväen löylyhuone on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna.
Saunoja kerrostaloissa, veden äärellä, veden päällä ja veden alla
Sen suurempaa suojelua ei saunaperinne onneksi kaipaa, sillä se on hyvin elinvoimainen. Suomessa on arviolta noin 3,2 miljoonaa saunaa.
Saunoja on kaikissa kokoluokissa: kerrostalojen pienissä sähkösaunoissa voi ottaa arjen tai viikonlopun löylyt yksin tai perheen kanssa. Merisotakoulun 3H+K-asunnon kokoisessa löylyhuoneessa on puolestaan nauttinut kiukaan tarjonnasta jopa 180 saunojaa kerralla.
Vuonna 2016 Otaniemen teekkarit rakensivat saunan, johon mahtui kerralla noin 300 kylpijää. Lämpöä piti yllä kahden henkilöauton painoinen kiuas.
Viilentyminen järvessä on tärkeä osa suomifilmiesteettistä saunaperinnettä. Rantasaunojen lisäksi saunoja on keksitty rakentaa veden päällä kelluville lautoille tai jopa veden alle. Ja on niitä saunoja rakennettu autoihin ja peräkärryhinkin.
Saunoja on kaikkialla: keskellä kaupunkeja ja erämaiden sydämissä.
Kohdusta hautaan saunan kautta
Ensimmäiset saunat olivat kuoppiin kasattuja maasaunoja. Niissä kiviä kuumennettiin tulen loimulla, ja lopuksi kuoppa peitettiin eläinten nahoilla, ettei lämpö karannut.
Näissä kuopissa saunottiin jo noin 10 000 vuotta vuotta sitten. Rautakaudella rakennustaito kehittyi ja ensimmäiset hirsirakenteiset savusaunat syntyivät.
Piiputon savusauna säilyi tyypillisimpänä suomalaissaunana aina 1900-luvun alkuun asti, ja monet vannovat yhä sen nimeen.
Näinä ammoisina aikoina sauna oli ensisijaisesti uskomusmaailmaan liittyvä pyhä paikka ja toissijaisesti peseytymiseen tarkoitettu tila.
Sauna oli se paikka, jossa vauvat saatettiin maailmaan. Sauna oli myös se paikka, jossa kuolleille annettiin viimeinen voitelu. Ja valmistettiin siellä ruokaa ja vaatteitakin sekä hoidettiin sairaita.
Saunoilla oli omat suojeluhenkensä, joiden tervehtimisestä ja hyvästä kohtelusta kansanperinne muistutti. Saunatontulle oli kohteliasta jättää esimerkiksi vihta tai vasta seinänrakoon odottamaan tonttua.
Ovea ei myöskään sopinut saunan jälkeen jättää auki retkottamaan. Tonttu halusi viimeiset löylyt.
Erilaisia hikimajoja on aina ollut kansoilla ympäri maailman. Suomalaisen saunan erottaa muista löylynheitto, joka kuuluu oleellisesti asiaan.
Onhan löyly myös ikivanha suomenkielinen sana, joka sai ensimmäisen kirjoitusasunsa "laeyly" jo Mikael Agricolan sulkakynästä vuonna 1548.
– Se löylyhän on meidän saunassamme tärkein juttu. Minäkin rakastan kipakkaa löylyä, joka harsomaisesti hyväilee minua myöhemmin lauteilla ja ottaa syliinsä. Löyly on saunan pyhä henki, saunaseuran Ohmeroluoma sanoo.
Nykypäivän saunakulttuuri elää arjessa ja juhlassa
Ohmeroluoma arvioi, että sauna on yhä eräänlainen rituaali.
– Me rauhoitumme saunassa. Se on mielenterveydellisesti tärkeä paikka nollata sen hetkinen kiireinen elämä.
Museoviraston Leena Marsio kertoo, että ainakin yksi asia on tullut selväksi, kun paikkaa aineettoman maailmanperinnön luetteloon on haettu.
– Sauna on iso osa suomalaista perinnettä, kulttuuria, historiaa, sitä mitä merkitsee olla suomalainen. Me suomalaiset elämme, hengitämme, nukumme, syömme ja saunomme.
Perinteinen saunapäivä oli lauantai, mutta nykyään saunassa käydään melkein minä päivänä vain. Saunakertoja suomalaisille kertyy kaikkiaan noin 200 miljoonaa vuodessa.
Jotkut saunovat jopa päivittäin. Toiset pyhittävät kokemuksen mökkiviikonloppuihin, illanistujaisiin tai juhlapyhiin.
Kun esimerkiksi urheilusankarit menestyvät arvokisoissa, kaikki tietävät mitä tapahtuu: torille ja saunaan, vapaavalintaisessa järjestyksessä.
Saunassa voidaan olla hiljaa ja rentoutua tai käydä syvällisiäkin keskusteluja aroista asioista, kuten Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen dokumentti Miesten vuoro kertoi vuonna 2009.
Ohmeroluomalle sauna edustaa tasa-arvon tyyssijaa. Kunniamerkit ja kalliit vaatteet riisutaan, kun sinne astutaan. Kaikki ovat siellä samassa asemassa.
Lisää videosisältöä saunoista ja saunomisesta Yle Areenassa.
Lue myös:
Näin pidät saunatontun tyytyväisenä – aattona lämpiää yli miljoona saunaa, kävimme joulusaunassa