Koronavuoden kirjamyynti on ylittänyt kustantajien mukaan jo kaikki odotukset, vaikka jouluun on vielä viikko aikaa ja kirjoja ostetaan lähipäivät vilkkaasti. Yle kertoi aiemmin keskiviikkona, että koronavuosi siivitti kustantajien kirjamyynnin hurjaan kasvuun.
Lukemisen suosion vahvistuminen näkyy myös kirjastoissa. Suomen suurimman kunnallisen kirjastolaitoksen, Helsingin kirjastopalvelujen johtajan Katri Vänttisen mukaan lainausluvut ovat kasvaneet vuodentakaiseen verrattuna.
Jo vuosi sitten rikottiin ennätyksiä, kun ihmiset innostuivat Helsingin uudesta keskustakirjasto Oodista. Vuonna 2019 Helsingissä tehtiin yhdeksän miljoonaa lainausta. Nyt tilanne on jopa hieman parempi, vaikka kirjastot olivat keväällä kiinni kaksi kuukautta.
Kun huhti-toukokuun lainausluvut jätetään pois, fyysisten lainausten määrä on noussut Helsingissä neljä prosenttia vuodentakaisesta.
Tulos on yllätys myös kirjastopalvelujen johtajalle Helsingissä
– Olimme varautuneet siihen, että keskustakirjasto Oodin ensimmäisen varausvuoden jälkeen tulisimme tänä vuonna hieman normaalimmalle tasolle, Vänttinen sanoo.
Pisimmät varausjonot syntyvät Vänttisen mukaan uutuuskirjoille sekä Finlandia- ja Nobel-palkituille teoksille. Niiden lisäksi lastenkirjallisuus vetää.
– Erityisesti lastenkirjojen kysyntä kasvaa koko ajan. Perheet ovat löytäneet kirjastopalvelut varsin hyvin, Vänttinen toteaa.
Myös äänikirjojen kysyntä on kasvanut kirjastoissa, ja äänikirjoihin syntyy jonoja. Äänikirjojen lainausten määrä kasvoi tammi-marraskuussa peräti 33 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuosi sitten. Luvussa ovat kaikki pääkapunkiseudun (Helmet) kirjastot.
Moni etsii elämäniloa kirjoista, kun matkustamista ja harrastamista on rajoitettu koronapandemian seurauksena, Vänttinen uskoo.
– Suomessa on ollut vahva lukemisen kulttuuri kansakoululaitoksen perustamisesta lähtien. Ihmiset muistavat sen ja palaavat siihen tänä poikkeuksellisena aikana, Vänttinen sanoo.
Paluu juurevien asioiden äärelle
Kirjan aseman muutosta koronapandemiassa on seurannut myös yleisen kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist Helsingin yliopistosta. Hän muistuttaa, että pandemia on muuttanut ajankäyttöä.
– Osalla on ollut yhtäkkiä enemmän aikaa ja toisaalta vähemmän vaihtoehtoja ajankäytölle kaikenlaisten sulkujen ja rajoitustoimenpiteiden myötä.
Yhä useampi on siis tuoreiden myyntilukujen valossa tarttunut poikkeusoloissa kirjaan. Siihen on vaikuttanut Nyqvistin mukaan myös se, että kirjoja on voinut tilata kotiin verkosta. Sen lisäksi erilaiset digitaaliset äänikirjapalvelut olivat tulleet tutuiksi jo ennen pandemiaa.
– Äänikirjapalvelut ovat keränneet korona-aikana paljon uusia asiakkaita ja kokeilijoita, Nyqvist sanoo.
Poikkeuksellisessa ajassa on Nyqvistin mukaan korostunut myös paluu juurevien harrastusten, kuten juurileivän leipomisen pariin. Hektisen elämän takia unohtuneet asiat ovat löytyneet uudelleen.
– Moni sellainen, joka on aiemmin lukenut kirjoja, on pystynyt jatkamaan vanhaa harrastustaan, Nyqvist toteaa.
Hän uskoo, että kirjan aseman vahvistuminen voi olla pysyvä ilmiö, vaikka se tuskin pysyy yhteiskunnan rajoitustoimien päättymisen jälkeen aivan nykyisellä tasolla.
– Taustalla vaikuttaa pidempiaikaisia trendejä. Yksi on se, että on havahduttu lukemisen hyvinvointivaikutuksiin ja muistettu uudelleen lukemisen sivistysvaikutukset, Nyqvist sanoo.
Hän muistuttaa, että molempien eteen on tehty Suomessa viime vuosina paljon töitä.
– On käynnistetty lukukampanjoita. Niiden lisäksi somevaikuttajia ja julkkiksia on valjastettu puhumaan omasta lukuharrastuksestaan, Nyqvist toteaa.
Myös mediajulkisuus on lisännyt ihmisten kiinnostusta kirjallisuuteen.
– Kun maailmalta kantautuu uutisia siitä, että suomalaiset kirjailijat ovat ehdolla isojen kirjallisuuspalkintojen saajiksi tai nousevat koville bestsellerlistoille, kotimaassa kasvaa uutisoinnin kautta kiinnostus näitä kirjailijoita ja heidän teoksiaan kohtaan, Nyqvist toteaa.
Kivijalkakaupan joulumyynti vetänyt paremmin kuin odotettiin
Kustantamojen poikkeuksellisen hyvä tilanne näkyy myös kirjakaupoissa joulumyynnin osalta.
– Verkko on vetänyt hyvin, mutta kivijalassakin kauppa on käynyt paremmin kuin on odotettu, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson sanoo.
Hän kertoo, miten koronarajoitusten kanssa elävät ihmiset ovat löytäneet uudestaan paikalliset kirjakaupat ja alkaneet käydä niissä ostoksilla. Mökkiläiset ovat jopa alkaneet tilata kirjoja mökkipaikkakuntiensa kirjakauppoihin.
– Oman paikkakunnan kirjakaupan arvostus on noussut, ja ihmiset ovat alkaneet tukea paikallista yrittäjää, Karlsson sanoo.
Kirjakaupalla on kuitenkin takana raskas vuosi, sillä myynnissä oli keväällä “kova pudotus”, kun koronarajoitukset astuivat voimaan. Tilanne kääntyi Karlssonin mukaan kevään korvalla kuitenkin pikku hiljaa nousuun.
Kirjakaupan kirjamyynnin kasvua on vetänyt ylös yleinen kirjallisuus, joka on kasvanut viime vuodesta noin 10–15 prosenttia. Kokonaismyyntiä on kuitenkin painanut alas oppikirjojen kahdenkymmen prosentin myynnin lasku.
– Arvioin, että jäämme tänä vuonna kokonaismyynnissä miinus viiteen prosenttiin, Karlsson toteaa.
