Olkiluodon ydinvoimalan kakkosyksikön sisällä havaittiin torstaina joulukuun 10. päivänä säteilypiikki, joka ei aiheuttanut vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Tilanteessa laitoksen turvajärjestelmät toimivat suunnitellusti ja johtivat reaktorin pikasulkuun, eikä säteilyä päässyt ympäristöön.
Viranomaiset varautuivat kuitenkin isompaan onnettomuuteen ennen kuin tilanne selkiytyi.
Ydinvoimalan omistavan Teollisuuden Voiman pääjohtajan Jarmo Tanhuan mukaan kyseessä oli erittäin poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen tapaus voimalan historiassa. Vastaavaa ei ollut sattunut aiemmin. Myös Säteilyturvakeskus STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana piti häiriötilannetta täysin poikkeuksellisena.
Viranomaisten välillä liikkui paljon tietoa, mutta kansalaisille tieto välittyi aluksi hitaasti. Epätietoisuus tilanteesta synnyttikin Eurajoella ja voimalan lähiseudulla osalle ihmisistä vaaran tunteen.
STUK on myöntänyt, että tilanteesta tiedotettiin julkisuuteen liian hitaasti. Myös esimerkiksi Eurajoen kunta sai tietää asiasta vasta useita tunteja tapahtuman jälkeen.
Miksi vaaratiedotetta ei käytetty Olkiluoto-tilanteessa?
Pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriöstä vastasi Ylen kysymyksiin vaaratiedotteen lähettämisestä.
Olkiluodon ydinvoimalassa tapahtui vakava häiriötilanne. Siitä ei aiheutunut vaaraa laitoksen henkilökunnalle eikä ympäristölle. Tilanne kuitenkin aiheutti aluksi huhurallin varsinkin Eurajoella ja muualla voimalan lähiseudulla, ennen kuin tilanteesta saatiin lisätietoa. Olisiko tilanteesta pitänyt kertoa vaaratiedotteella?
– Tässä eivät täyttyneet vaaratiedotteelle annetut edellytykset eli ei ollut hengen tai terveyden vaaraa. Vaaratiedote voidaan antaa, jos se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi silloin, kun vaarallisen tapahtuman seurauksena voi aiheutua ihmisille hengen- tai terveysvaara taikka vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle.
Voidaanko ylipäätään missään tilanteessa vaaratiedotteella tyynnytellä väestöä kertomalla, että vaaraa ei ole? Vai käytetäänkö tiedotetta ainoastaan silloin, kun vaara on olemassa?
– Ei voida tyynnytellä. Tähän tulee käyttää muita tiedotusmuotoja. Vaaratiedotteen antamiselle pitää olla välttämättömyysedellytys.
Onko ydinvoimalaan liittyen olemassa jotain erityismääräyksiä vaaratiedottamisessa?
– On, sillä vakava ydinvoimalaitosonnettomuus kuuluu vaaratiedottamisen piiriin. Lisäksi hätäkeskukselle on annettu mahdollisuus antaa itsenäisesti vaaratiedote. Tämä on mahdollista poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa johtovastuussa olevaa viranomaista ei esimerkiksi viestiyhteyksien häiriöiden takia tavoiteta ja vaaratiedotteen antaminen on hätäkeskuksen arvion mukaan välttämätöntä.
Jos tilanteesta olisi aiheutunut esimerkiksi säteilyvaaraa Olkiluodon ydinvoimalan ympäristöön, kuka olisi päättänyt vaaratiedotteen lähettämisestä?
– Joko STUK tai pelastustoiminnan johtaja riippuen tilanteen kehittymisnopeudesta ja johtajasta.
Kuinka nopeasti vaaratilanne tällaisessa tilanteessa lähetettäisiin?
– Vaaratiedotteen antamiseen menee normaalisti 15–45 minuuttia, sillä se pitää laatia suomeksi ja ruotsiksi, ja tiedotteen sisältö pitää tarkistaa.
Millä muulla tavalla kuin vaaratiedotteella viranomaiset on ohjeistettu tiedottamaan ydinvoimalan todellisessa vaaratilanteessa?
– Todellisessa vaaratilanteessa voimalaitos on myös velvollinen varoittamaan voimalaitosalueella ja lähiympäristössä olevia. Tähän käytettäisiin yleistä vaaramerkkiä ulkohälyttimillä sekä kaiuttimia. Viranomaiset käyttäisivät tiedotusvälineitä, 112-appia, kaiutinautoja, partioita, jotka kävisivät ovelta-ovelle jne.
Voiko joku yksittäinen viranomainen lähettää tyynnyttelevän viestin, jos vaaraa ei ole, jollakin muulla tavalla kuin vaaratiedotteella?
– Kyllä, ja edellä olevat menetelmät ovat mahdollisia.
Tarvitaanko tällaiseen tiedottamiseen muu kuin viranomaisen oma lupa?
– Yleiseen tiedottamiseen ei tarvita erillistä lupaa, vaan sitä tulee tehdä tarpeen mukaan.
Olisiko esimerkiksi Eurajoen kunta voinut torstain tilanteessa lähettää omissa nimissään tällaisen tyynnyttelevän viestin, että vaaraa ei ole kuntalaisille?
– Kyllä, jos heillä oli siihen tarvittavat tiedot.
Kunta käy vielä tilannetta läpi
Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo, että Olkiluodon ydinvoimalan häiriötilannetta käydään läpi vielä eri osapuolten kanssa. Hän muistuttaa siitä, että kaikkiaan oli huojentavaa, että runsas viikko sitten tapahtunut vakava häiriö jäi ydinvoimalan sisäiseksi.
– Tietysti on onni, että vaaratilanne oli sitä luokkaa, että siitä ei aiheutunut ympäristö- ja henkilövahinkoja, eikä jatkotoimenpiteisiin tarvinnut lähteä. Se on erittäin positiivista.
Olisiko kunnan sitten pitänyt lähettää kuntalaisille esimerkiksi tyynnyttelevä tekstiviesti, kun tilanne oli päällä, että vaaraa ympäristölle ei ole?
– Eurajoki toimii muiden kuntien kanssa samaan tapaan, eli mennään vaaratilanteissa pelastuslaitosjohtoisesti. Toimimme yhteisten pelisääntöjen mukaan, emme lähde sooloilemaan.
Kunnalla on kuitenkin valmius esimerkiksi tekstaritiedottamiseen?
– Meillä on siihen mahdollisuus, että pystymme niitä lähettämään, ja tietysti sitä käytetään, jos tulee tarve tällaiseen tiedottamiseen.
Mutta siihen tulee sitten ohje pelastusviranomaiselta?
– Toimimme hyvässä yhteisymmärryksessä pelastusviranomaisten kanssa. Yleensä vaaratiedotteet ovat sellaisia, jotka lähtevät pelastusviranomaisten kautta.
Kuuntele täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.
Lue aiheesta lisää:
.STUK antoi luvan käynnistää Olkiluodon kakkosreaktorin
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen häiriön syy selvisi – varautumistilanne on purettu