Tikkurilan kirkko on ollut mediahuomion kohteena jo kauan ennen sen ovien avaamista. Kun Tikkurilan uudelle kirkolle järjestetyn nimikilpailun voitti syyskuussa ehdotus Tikkurilan kirkko, saivat verkkokeskustelijat ja radiojuontajat pariksi päiväksi höröteltävää.
Yksinkertaisuudessaan kaunis nimi jatkoi voittokulkuaan Helsingin yliopiston Vuoden nimi -kilpailussa, josta se nappasi ykkössijan.
Vaikka kirkon nimessä päädyttiinkin hyvin konventionaaliseen vaihtoehtoon, yllättää Tikkurilan kirkko ulkonäöllään niin ulkoa kuin sisältä.
Julkisivu on jyhkeä kolmio, hieman kuin pyramidin yksinäinen sivu. Rakennusta ei välttämättä tunnistaisi kirkoksi, jollei joulukuun alussa sen kärkeen oltaisi käyty tuikkaamassa lehtikullattua ristiä. Tarkemman tarkastelun jälkeen myös rakennuksen seinään huomaa upotetun kookkaan ristikuvion sekä tiilistä löytyvät viestit.
Sisäpuoli kimaltelee ja heijastaa: lattia on mosaiikkibetonia, seinät kuultokäsiteltyä betonia. Yhden erikoisesti kaiverretun seinän äärestä löytyy taiteilija-arkkitehdit Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo työn touhusta.
– Viimeistelemme sisäteoksia. Pinnoitamme paraikaa hopealla tähän seinään kaivertamaamme kastepuuta, Lamusuo selittää.
Suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuo Oy:nä tunnettu parivaljakko kertoo, että pinnoituksen jälkeen kaiverrukseen lisätään vielä 24 karaatin kultaa yksityiskohtiin.
Kastepuu tulee näyttelemään mielenkiintoista roolia.
– Esimerkiksi tässä kirkossa kastettavan lapsen nimi kaiverretaan kastepuun hopealiinoihin, jos vanhemmat haluavat, Partanen selittää.
– Haluttaessa samaan kohtaan kaiverretaan myös jokin sananparsi Raamatusta.
Puuhun tulee kaikkien Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan jäseniksi kastettavien lasten nimet, eli myös heidän, jotka kastetaan kotikasteissa tai muissa seurakunnan tiloissa. Puuhun on kiinnitetty kastehelmiä ja jokaiseen niistä solmitaan nauhoja, joihin lasten nimet ja Raamatun lauseet kirjoitetaan.
Nauhat ovat puussa noin puolen vuoden ajan ja sitten puu riisutaan. Kastettu lapsi saa sitten nauhan omakseen.
Kuopiolainen työpari kuvailee projektia erityislaatuiseksi.
– Ei todellakaan normipäivä. Pyhään tilaan taideteosten tekeminen on meille ensimmäinen kerta ja hieno kunnia. Tällaisessa arjen hässäkässä missä nytkin eletään, tällaiset pyhät hiljentymisen paikat ovat tärkeitä, Partanen sanoo.
– Korona sotki vähän tämänkin teoksen tekemistä, mutta aina mukaudutaan ja kohta on tämäkin valmiina, Lamusuo kertoo.
Valmistuminen myöhästyi
Tikkurilan kirkon budjetti on 21,3 miljoonaa euroa, ja rakentaminen on jatkunut keväästä 2019. Edellinen kirkkorakennus vuodelta 1956 jouduttiin purkamaan sisäilmaongelmien takia.
Kirkko on rakennettu allianssimallilla Vantaan seurakuntayhtymän, arkkitehtioimisto OOPEEAAn ja rakennusurakoitsija Lujatalo Oy:n yhteistyönä. Alunperin kirkko piti vihkiä käyttöön joulukuun alussa, mutta aikataulusta ollaan hieman jäljessä epäonnisten sattumien vuoksi.
– Hankkeessa on ollut koronan takia pieniä viiveitä ja pari kuukautta sitten mekaanisen puuteollisuuden lakko hidasti töitä pari viikon ajan. Otettiin varoaika käyttöön ja avataan vasta 24. päivä tammikuuta, kertoo Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast.
Kirkossa on vielä tehtävänä esimerkiksi kalustamista ja muuta pienempää.
– Olen tosi ylpeä tästä kirkosta. Tämä on monitoimikirkko kaiken ikäisille ja siellä voi tehdä hyvin erilaisia juttuja.
Erityisen innoissaan Silvast on avoimuudesta.
– Meillä tulee olemaan kirkkosali, mihin voi tulla pistäytymään, hiljentymään ja lähteä pois kun siltä tuntuu. Toki tapahtumiakin tulee olemaan, mutta kuitenkin olisi hienoa jos tästä tulisi sellainen kirkko, joka on kaikille auki aamusta iltaan.
Voit keskustella aiheesta 23.12. kello 23:een saakka.
Korjattu 22.12. kello 15.54: Korjattu kohtaa kastepuusta otsikossa ja leipätekstissä. Lasten nimiä ei kaiverreta seinään, vaan ne kirjoitetaan nauhaan, joka ripustetaan puuhun.