– Näissä keskusteluissa on kuultu koviakin äänenpainoja. En ole kovin suosittu henkilö monissa piireissä.
Helsinkiläisen ranskanbulldoggiharrastaja Laura Nissinin mukaan roturisteytykset ovat koirakansan keskuudessa kuuma peruna. Lyhytkuonoisten rotujen kehnosta terveydentilasta ollaan pitkälti yksimielisiä. Mutta mitä asialle pitäisi tehdä – se on toinen kysymys.
Nissin on yksi ranskanbulldoggien roturisteytyshankkeen perustajista. Noin vuosi sitten aloitetussa pilottihankkeessa on mukana joukko harrastajia, kasvattajia ja asiantuntijoita.
Asiantuntijoiden mukaan osassa lyhytkuonoisia rotuja ei ole enää yhtään perimältään tervettä koiraa. Liioiteltu ulkomuoto aiheuttaa ongelmia niin selässä, silmissä, ihossa, hampaistossa kuin ruuansulatuskanavassakin. Vaikeuksia liittyy myös hengittämiseen ja lisääntymiseen.
– Ranskanbulldoggin terveyttä ei voida parantaa perinteisen jalostuksen keinoin tarpeeksi nopeasti. On selvää, ettei rodusta löydy tarpeeksi sellaista materiaalia, jolla koiria voisi tervehdyttää, Laura Nissin sanoo.
Reippaasta luonteesta ei haluta tinkiä
Muhoslainen ranskanbulldoggikasvattaja Mervi Reinikka on Laura Nissinin kanssa eri linjoilla. Reinikka uskoo, että ranskanbulldoggeilla on vielä tulevaisuus puhdasrotuisina koirina.
Rodun hienoista luonneominaisuuksista hän ei ole valmis tinkimään. Reipas, avoin ja rohkea ranskanbulldoggi rakastaa lapsia eikä juurikaan hauku.
– En ole keksinyt yhtään rotua, jonka voisi risteyttää ranskanbulldoggiin siten, että sen hieno luonne ja ulkonäkö säilyvät.
Reinikka kertoo tavanneensa muutamia ranskanbulldoggiristeytyksiä, joiden luonne oli hänen sanojensa mukaan mennyt pieleen. Kun ranskanbulldoggi on ihmisystävällinen ja kiltti, risteytykset ovat Reinikan mukaan saattaneet olla arkoja tai jopa aggressiivisia.
Ranskanbulldoggeille määrättiin vuoden alusta alkaen niin sanottu Pevisa-ohjelma eli perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustusohjelma. Sen mukaisesti kasvattajien täytyy tehdä jalostuksessa käytettäville koirille tietyt terveystutkimukset, jotka ovat tähän saakka olleet vapaaehtoisia.
Mervi Reinikka on terveystutkinut koiransa jo vuosien ajan. Hän uskoo Pevisa-ohjelman vievän ranskanbulldoggien terveyttä parempaan suuntaan, kun nyt tutkituttamista vaaditaan tasapuolisesti kaikilta. Näin rodun terveydentilasta saadaan kerättyä paremmin tietoa.
Ulkonäkö ei voi missään tapauksessa enää mennä terveyden ja luonteen edelle. Siitä ajattelusta pitää päästä eroon.
Laura Nissin
Roturisteytysprojektia Reinikka sen sijaan pitää hätiköitynä ratkaisuna.
– Meidän pitäisi odottaa kymmenen vuotta ja katsoa, miten paljon Pevisa tuo hyvää, hän sanoo.
– En jaksa uskoa siihen, että ranskanbulldoggien terveysongelmat olisivat roturisteytyksillä poispyyhittyjä, ja silti kyseessä olisi sama rotu. Kun kahta rotua risteytetään, niistä tulee sekarotuisia.
Kenestä kumppani ranskanbulldoggille?
Laura Nissiniä harmittaa kasvattajien mielipiteiden voimakas jakautuminen. Hän toivoo, että kaikki ajattelisivat ennen kaikkea koiraa ja sen terveyttä.
Laura Nissin on Mervi Reinikan kanssa samaa mieltä siitä, että ranskanbulldoggien terveyden edistäminen monilla eri toimilla on tärkeää. Esimerkiksi terveystutkimuksista ja jalostusvalinnoista on Nissinin mielestä hyötyä kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti. Roturisteytystä hän pitää välttämättömänä ratkaisuna.
– Ulkonäkö ei voi missään tapauksessa enää mennä terveyden ja luonteen edelle. Siitä ajattelusta pitää päästä eroon.
Minkä rotuisen koiran kanssa ranskanbulldoggi sitten risteytettäisiin?
Nissinin mukaan kumppanin tulisi olla perusterve ja pitkäikäinen sekä kooltaan lähellä ranskanbulldoggia. Tällaisia rotuja voisivat olla esimerkiksi beagle, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, islanninlammaskoira tai manchesterinterrieri.
Lopullisia päätöksiä risteytettävästä rodusta ei kuitenkaan ole vielä tehty.
– Enemmänkin on käyty rotuja läpi ja todettu, että tämän kanssa ei ainakaan risteytetä.
Eläinsuojelulain uudistus saattaa tarttua ongelmaan
Jos kaikki sujuu roturisteytyshankkeen työryhmän toiveiden mukaisesti, risteytyksiä olisi kenties mahdollista tehdä jo vuoden 2021 lopulla.
Hankkeen tavoitteena on saada virallinen roturisteytys, jossa käytetään rekisteröityjä rotukoiria. Laura Nissinin mukaan prosessi on kuitenkin hidas, ja projekti on alkuvaiheessa. Roturisteytys vaatii Suomen Kennelliiton hyväksynnän, jota varten täytyy kerätä lausunnot rotujärjestöltä ja rodun kotimaasta Ranskasta.
– Luvan saamisesta ei ole varmuutta. Tuloksiakaan ei saada sormia napauttamalla, Nissin sanoo.
Roturisteytys on monen vuoden seurantaprojekti, jossa koiran ulkonäkö muuttuu merkittävästi ensimmäisessä sukupolvessa. Niin kutsutussa takaisinristeytyksessä pyritään Nissinin mukaan ulkonäön hallittuun palauttamiseen terveyden ehdoilla.
– On selvää, että ainakaan kuonon osalta ei voida palata lähelle lähtöpistettä, koska silloin ollaan taas samoissa ongelmissa. Kysymysmerkkejä on useita. On vaikea sanoa varmuudella etukäteen, millaisia ja minkänäköisiä koiria takaisinristeytyksissä tulee.
Lyhytkuonoisten koirarotujen terveysongelmiin on havahduttu viime aikoina myös muualla. Esimerkiksi Norjassa jalostuksen lainmukaisuutta käsitellään oikeudessa asti.
Norjalainen eläinoikeusjärjestö NSPA haastoi oikeuteen Norjan Kennellliiton, englanninbulldoggien ja cavalierkingcharlesinspanielien rotujärjestöt sekä kasvattajia. Järjestö uskoo näiden rotujen jalostamisen ja kasvattamisen rikkovan eläinsuojelulakia.
Nissin toivoo, ettei Suomessa ajauduta samaan tilanteeseen, vaan lyhytkuonoisten koirarotujen terveyttä onnistuttaisiin parantamaan ilman pakkokeinoja. Eläinsuojelulakia kuitenkin uudistetaan Suomessa, joten on mahdollista, että rotujen kasvatukseen puututaan pian lainsäädännön keinoin.
– Ranskanbulldoggien terveystilanne on sen verran ongelmallinen, että jotain radikaalia on tehtävä pian, Nissin sanoo.
Perjantai-dokkari: Rakkaudesta ruttunaamoihin on nyt katsottavissa Yle Areenassa.
Kaikki Perjantai-dokkarit löytyvät täältä.