Yksiön seinälle ja ikkunaan on ripustettu valkeita jouluvaloja. Pöydillä on kynttilöitä ja joulukoristeita, kuten olkipossu, joka on kulkenut Eija Pekosen mukana myös ulkomaille useana jouluna.
Pekonen kertoo seonneensa laskuissa, kuinka mones joulu hänellä on yksin.
– Olen ollut niin monta vuotta pois Suomesta jouluna, että ei sillä niin väliä ole, mitä täällä on. Lapsiperheille on tärkeää, että on kuuset ja kaikki. Minä en tarvitse mitään sellaista. Ei haittaa, vaikka söisin kaurapuuroa, kertoo Pekonen.
Vielä reilu kymmenen vuotta sitten hän vietti joulua vanhempiensa luona, mutta heidän kuolemansa jälkeen Pekonen on viettänyt useat joulut ulkomailla. Tämä joulu hänellä menee Kotkassa sijaitsevassa yksiössä, jonne hän muutti hiljattain.
– Minusta on ihana ja luksusta viettää joulua yksin. Saan mennä ja tulla niin kuin haluan. Ei ole kukaan jaloissa pyörimässä. Tämä on minulle ihan normaalia.
Toki Pekosenkin jouluun kuuluu siihen liittyviä asioita. Tänä jouluna hän aikoo esimerkiksi viedä kynttilöitä äidin ja isän haudalle.
– En ole käynyt siellä varmaan seitsemään vuoteen.
Yli miljoona yksin asuvaa, mutta silti perheellisten juhla
Tilastokeskuksen mukaan yksin asuvia oli Suomessa vuonna 2019 yhteensä yli 1,2 miljoonaa. Edelliseen vuoteen verrattuna yksin asuvien määrä kasvoi noin 30 000 hengellä.
Kymmenessä vuodessa yksin asuvien määrä on kasvanut eniten alle 30-vuotiailla ja yli 65-vuotialla.
Joulua yksin viettävien määrää ei tarkkaan tiedetä, mutta Yksinasuvat ry:n puheenjohtajan Raija Eevan mukaan joulu yksin koskettaa monia.
Eevan mukaan joulu voi olla yksin asuvalle paha paikka, koska median ja yhteiskunnan puheissa korostuvat perheet.
– Kun seuraa tiedotusvälineitä tai muita ennen joulua, niin siellä on perheille joulukeräystä ja monennäköistä asiaa, jossa korostetaan perheiden kanssa yhdessäolemista. Se korostaa yhteiskunnallista ulkopuolisuutta.
Joulu yksin ei Eevan mukaan välttämättä tarkoita yksinäistä joulua, mutta se voi olla erilainen kuin perheiden joulu.
– Voi viettää rauhassa joulua tai sitten kokea olevansa yhteisön ulkopuolella ja tuntea, ettei ole merkityksellinen.
Yksin asuva Eija Pekonen ymmärtää, että joulu voi olla paha paikka esimerkiksi niille ihmisille, jotka ovat tottuneet viettämään sitä muiden kanssa. Hän nostaa esimerkiksi pitkään naimisissa olleet, mutta hiljattain eronneet.
– Kun asuin aikoinaan Imatralla, kaikki paikat olivat jouluna kiinni. Yksi pubi oli auki ja sinne saivat mennä yksinäiset, että oli edes jotakin ohjelmaa.
Monen yksin asuvan joulukin on köyhä
Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva sanoo, että valtaosa apua tarvitsevista on yksin asuvia pienituloisia. Silti joulun aikaan puhutaan hänen mukaansa yksinomaan köyhien perheiden joulusta.
– Esimerkiksi missään valtamediassa ei koskaan puhuta yksin asuvien joulun tarpeista.
Kun koronatilanteen myötä poistuivat joulun yhteisruokailut ja -tapahtumat, se tekee osaltaan vähävaraisten yksin asuvien joulusta vielä haastavampaa.
– Ne ovat olleet paikkoja, joissa on päässyt kokemaan joulutunnelmaa ja syömään jouluruokia, kuten kallista kinkkua. Joulu on osalle enemmän yksi arkipäivä muiden joukossa, Eeva sanoo.
Myös Eija Pekonen on vähävarainen. Pekosella on taustallaan velkaantumista ja velkajärjestely. 50-vuotias Pekonen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2016.
– Taloudellinen tilanne on aika onneton. Elän köyhyysrajalla, mutta pystyisin silti olemaan talvet etelässä, kun syön järkevästi. Teen aina itse ruokaa isomman satsin, niin kyllä siitä jää yli.
Pekonen aikoo jouluna pitkälti vain olla. Hän kertoo katselevansa Yle Areenasta ainakin Neiti Marplea, aikoo syödä imellettyä lanttulaatikkoa, kinkkua sinapilla, joulutorttuja omena-kanelitäytteellä ja laittaa uuniin pakastepiirakoita sekä juoda terästettyä glögiä.
– Aion käydä jouluna välillä jääkaapilla ja maata sohvalla puhelimen kanssa. Minusta on ihanaa, että saan olla omissa oloissani, eikä kukaan tule koputtelemaan tai vaatimaan mitään.
On kuitenkin asia, jota Eija Pekonen kaipaa.
Värikkäitä reissuja Aasiassa, Thaimaassa ja Espanjassa
Eija Pekosen puhetta värittävät reissut ulkomailla, joita hän on viettänyt myös monena jouluna. Hän kertoo olleensa enimmäkseen Aasiassa, kuten esimerkiksi Thaimaassa. Myös Espanjassa on tullut reissattua.
– Siellä joulu on erilainen. Kämppis, jonka kanssa asuin, ei välittänyt joulusta, niin ei sitten laitettu mitään.
Koirat ovat Pekoselle tärkeitä. Mieleen nousee surullinen muisto siitä, kun hänen villakoiransa Victor katosi Kambodžassa keväällä 2019.
– Se oli hirveä paikka. Koira oli minulle kaikki kaikessa ja oli minulla myös jouluisin. Olimme aina yhdessä. Odotan ensi talvea ja lähden sitten Thaimaahan hakemaan uuden koiran.
Jos Pekonen olisi Espanjassa tai Thaimaassa jouluna, hän menisi syömään. Luultavasti se ei olisi jouluruokaa. Joulun viettoon voisi kuulua ajanvietto eri maista tulevien ihmisten kanssa, joihin voisi tutustua sitten samalla syödessä.
– Olen seikkailunhaluinen ja minusta on ihana olla muualla. En tykkää olla Suomessa. Jäin Suomeen, koska tuli korona. En uskalla lähteä täällä mihinkään – hyvä että lähikaupassa käyn.
Pekonen haaveilee joulusta ensi talvena jossakin lämpimässä.
– Olosuhteiden pakosta jouduin tulemaan Suomeen. Ajattelen vieläkin sitkeästi, että pääsisin talveksi Espanjaan tai Thaimaahan. Kyllä se vielä onnistuu. Se on järjestelykysymys, sanoo joulua yksin viettävä Eija Pekonen.
Oletko viettänyt tai aiotko viettää joulua yksin? Millainen joulu sinulla on luvassa? Keskustele alla 25.12. klo 23 asti.
Lue myös:
Sisko Savonlahden kolumni: Karanteeni on poikkeustila myös yksin asuvalle