Eläkeputki tarkoittaa, että työtön voi saada työttömyyspäivärahakauden päättymisen jälkeen samansuuruista korvausta 65-vuotiaaksi. Tällä hetkellä vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden oikeus eläkeputkeen alkaa 62-vuotiaana.
Nyt tämä työttömien eläkeputki on poistumassa kokonaan vuonna 2025. Hallitus pääsi sopuun asiasta tällä viikolla.
Eläkeputken poistamisen tarkoitus on lisätä suomalaisten työllisyyttä ja vähentää ikääntyneiden syrjintää.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin ja UPM Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi pelkäävät, että käy juuri toisin.
– Oma ennusteeni on, että lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työttömyys tulee pikemminkin tällä toimenpiteellä kasvamaan kuin työllisyys kohenemaan, Harri Melin sanoo.
Pertti Niemen mukaan ratkaisu ei helpota ikääntyneiden tilannetta ja voi lisätä työttömyyttä.
– Eläkeputkella on pitkä perinne ja kyllä tämä on kova isku. 1960-luvulla syntyneille tulee mahdoton epävarmuus, Niemi kertoo.
"Hyvin julmaa jo yli 50-vuotiaalle"
Professori Harri Melin suhtautuu kriittisesti putken poistamiseen. Hän katsoo eläkeputkea enemmän eläkepoliittisesta näkökulmasta kuin työvoimakysymyksenä.
– Ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä, että menettelyn lakkauttaminen muuttaisi työmarkkinoiden käytäntöjä.
Monet yritykset ovat pystyneet pehmeällä tavalla siirtämään eläkeputkeen ikääntyneitä, joille eläkeputki on taas ollut professorin mielestä turvallinen tapa odottaa oikean eläkkeen alkua.
Melinin mukaan eläkeputken poisto ei paranna tilannetta kahdesti eri syystä. Toinen syy on ikäsyrjintä ja toinen työvoiman kysyntä.
– Suomalainen työelämä on hyvin julmaa jo yli 50-vuotiaalle. En usko, että työsyrjintä poistuu tällä, Melin sanoo.
Ikäsyrjintä näkyy Suomessa professorin mukaan mentaliteettina, että mieluummin irtisanotaan ikääntynyttä työvoimaa kuin nuorempia työntekijiötä.
– En usko, että eläkeputken poisto vaikuttaa merkitsevästi siihen, että harjoitettu politiikka muuttuu.
Työsyrjintä poistuu hänen mukaansa vain rekrytoimalla osaavia ja kyvykkäitä yli viisikymppisiä ja muistamalla, että moni heistä pystyy olemaan työmarkkinoilla vielä parikymmentä vuotta.
Toiseksi työmarkkinoiden ongelma on Melinin mukaan tällä hetkellä työvoiman kysyntä, ei tarjonta.
– Tällä toimella työvoiman kysyntä ei kyllä tule kasvamaan, Melin sanoo.
Rakennemuutos painaa enemmän
UPM Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi on pitänyt eläkeputkea inhimillisenä järjestelmänä. Eläkeputki on ollut helppo keino yt-neuvotteluissa miettiä irtisanomisia.
Hänen mukaansa ikääntyneiden laittaminen eläkeputkeen on ollut inhimillisempää kuin nuoren perheellisen irtisanominen. Toiseksi paperiteollisuudessa raskas vuorotyö koettelee monen yli 60-vuotiaan jaksamista.
– On parempi päästää nuoria töihin kuin pitää väkisin niitä, jotka eivät aidosti jaksa.
Niemen mukaan rakennemuutos paperiteollisuudessa painaa enemmän kuin työntekijöiden ikääntyminen.
– Ainakin pörssiyritykset katsovat ensi sijassa tuottavuuden perään. Paperiteollisuudessa ei paljon iät paina, kun laitetaan koko kioski kiinni, hän arvioi.
Nyt pakko pohtia myös jaksamista
Toisaalta eläkeputki on ollut työnantajalle niin helppo keino, että ikääntyneiden jaksamista ei ole pääluottamusmiehen mukaan tarvinnut miettiä.
Eläkeputken poistamista on nyt tarkoitus pehmentää toimilla, jotka parantavat ikääntyneinä työttömäksi jäävien rahallista turvaa sekä mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.
Nykyisen muutosturvan päälle rakennetaan uusi tukiratkaisu yli 55-vuotiaille. Jos yli 55-vuotias on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta, hän saa nykyisen yhden kuukauden muutosturvan päälle paketin, joka koostuu kahden kuukauden palkan suuruisesta koulutustuesta ja yhden kuukauden palkan suuruisesta irtisanomiskorvauksesta.
– Kun katselin valtioneuvoston esitystä, ajattelin ensin, että kyllä on pieniä silakat joulukaloiksi. Kun vähän tutustui, on siellä hyviä elementtejä jatkaa keskustelua, Pertti Niemi sanoo.
Nyt työntekijä on voinut päästä osa-aikatyöhön vasta sitten kun työkyky on jo mennyt. Niemen mielestä pitäisi siirtyä ennalta ehkäisevään toimintaan. Hän muistuttaa, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tai eläkeputkikaan ole halpaa työnantajalle.
– Ei 60-vuotias pysty menemään tuolla kuin 20-vuotias. Töitä täytyisi vain räätälöidä. On myös työntekijästä kiinni, että pitää työkykynsä, Niemi sanoo.
Myös professori Harri Melin muistuttaa, että joustavien työaikojen on todettu helpottavan jaksamista ja pitävän yllä työkykyisyyttä.
Pääluottamusmies harmittelee sitä, että "jäätävän hyvä järjestelmä" vuorotteluvapaa on näivetetty. Kaikki, mikä auttaa jaksamaan töissä mahdollisimman pitkään, on työntekijälle hyvä.
– Elintaso on toista, kun jaksaa olla töissä, Niemi sanoo.
Voit keskustella aiheesta 20.12. kello 22. asti.