Suomeen on saapunut tänään kaksi aikuista naista ja heidän kuusi lastaan, jotka ovat olleet al-Holin leirillä Syyriassa.
Suomi toteutti nyt ensimmäistä kertaa aikuisten kotiutusoperaation. Tätä ennen ulkoministeriö oli hakenut al-Holista vain kaksi orpolasta.
Ulkoministeriö järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden tänään klo 14.
Suomessa on viime ajat keskusteltu kiihkeästi ja äänekkäästi siitä, miten ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja ulkoministeriö ovat hoitaneet al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisia.
Kysymme tässä jutussa, mitä jo palanneista naisista tiedetään, kotiutetaanko loputkin, paljonko palautukset ovat maksaneet ja mikä on tilanne itse leireillä nyt.
1. Kotiutetaanko leireillä vielä olevat?
Ulkoministeriön mukaan Koillis-Syyrian leireillä on yhä noin viisi suomalaista naista ja noin viisitoista lasta. Al-Holista naisia ja lapsia on siirretty muun muassa läheiselle Rojin leirille.
Heidän mahdollisia palautussuunnitelmiaan ei ole tähän mennessä kommentoitu.
Ulkoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että viranomaiset jatkavat toimia lasten avustamiseksi "normaalisti kuten tähänkin asti". Sanna Marinin (sd.) hallituksen linjaus on ollut, että lapsia on velvoite auttaa mutta naisia ei.
Ulkoministeriön tiedotteesta voi päätellä, että käytännössä myös naisten kotiutuspyrkimyksiä jatketaan. UM:n mukaan lapsia ei ole voitu kotiuttaa ilman äitejä ja mitä kauemmin lapset ovat leireillä, sitä isompi turvallisuusriski se on.
Ulkoministeriö on luvannut tiedottaa aina palautuksista, mutta vasta sen jälkeen, kun paluut ovat tapahtuneet.
Ulkoministeriö on varoittanut perheitä siitä, että he eivät yrittäisi paeta omin toimin pois al-Holista, koska se on vaarallista.
2. Paljonko kotiutuksiin on mennyt rahaa?
Yle pyysi ulkoministeriöstä tiedot siitä, paljonko aiemmin palanneiden avustaminen valmisteluineen on maksanut.
Ulkoministeriö kertoo käyttäneensä Syyriassa leirillä olleiden suomalaisten avustamistehtävään tähän mennessä yhteensä noin 277 000 euroa julkisia varoja.
Summasta suurin osa, noin 180 000 euroa, on ulkoministeriön mukaan välillisiä kustannuksia. Näitä ovat esimerkiksi viranomaisvalmiuden ylläpito, kansainvälinen yhteydenpido ja turvallisuuskulut.
Al-Holin leirillä pidettyjen suomalaisten kotiuttamisesta ja avustamisesta on syntynyt Suomen valtiolle tähän mennessä noin 89 000 euron kustannukset.
– Tähän summaan on laskettu varsinaisista kotiuttamistoimista syntyneet viranomaistoiminnan operatiiviset kustannukset, kuten virkamatkojen kulut, ulkoministeriön sisältö- ja viestintäasiantuntija Pekka Shemeikka kertoi ennen tietoa uusimmasta kotiutuksesta.
Kahden orpolapsen kotiuttamisesta vuosi sitten koitui Suomen viranomaisille noin 85 000 euron kustannukset.
Toukokuussa 2020 palanneiden perheiden avustamisen kustannukset olivat noin 1 900 euroa ja elokuussa kotiutetun perheen avun hinta noin 1 800 euroa. Kyseiset perheet olivat paenneet leiriltä omin neuvoin ja UM avusti heitä vain matkajärjestelyissä Turkista Suomeen.
Lisäksi palaajille on ulkoministeriön mukaan annettu lainaa matkakustannuksiin "yhteensä joitakin tuhansia". Valtio ei maksa konsuliasiakkaiden matkoja kotimaahan.
Ulkoministeriö ei kerro, onko lainat maksettu takaisin tai kuinka kauan maksuaikaa on annettu.
– Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että ulkoministeriö lähettää jälkeenpäin takaisimaksusitoumuksella myönnetyn avustuksen määrää vastaavan laskun asiakkaalle. Jos asiakas ei maksa saamaansa laskua, on se suoraan ulosottokelpoinen saatava, Pekka Shemeikka toteaa.
Suomi on käyttänyt kotiuttamisvalmisteluissa myös välikäsiä.
Heinäkuussa 2019 ulkoministeri Haavisto antoi hollantilaiselle konfliktinvälityskonsultille Dialogy Advisory Groupille (DAG) toimeksiannon leirin suomalaisten tilanteen selvittämisestä, orpolasten kotiuttamisesta ja neuvotteluyhteyden luomisesta kurdihallintoon.
DAG:ille maksetut 60 000 euroa eivät sisälly ulkoministeriön Ylelle alun perin ilmoittamiin kuluihin eli 277 000 euroon.
– DAG:in selvitys on ollut yksi ulkoministeriön tutkimus- ja suunnitteluyksikön hankkeista, joilla ministeriö hankkii ulkopuolista selvitys- ja tutkimustietoa erilaisista ulkopoliittisista kysymyksistä. Selvityksellä haettiin tietoja Irakin ja Syyrian kurdialueiden kehityksestä.
– Ei muita kuluja, Pekka Shemeikka vastasi Ylen lisäkysymykseen ulkopuolisten tahojen käytöstä aiheutuneista kuluista.
3. Miten palanneet naiset ja lapset voivat?
Viranomaiset ovat vaitonaisia al-Holin leiristä palanneiden sopeutumisesta Suomeen.
Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen toteaa, että ministeriön tietojen mukaan vuosi sitten ja viime toukokuussa palautetut "voivat hyvin" ja ovat tyytyväisiä siitä, että pääsivät pois leiriltä.
– Sehän oli ympäristönä sekä aikuisille että lapsille hyvin vaikea ja hankala. Leirillä oli monenlaista uhkaa ja turvattomuutta. Meidän tietojemme mukaan he ovat varsin tyytyväisiä siihen, että elämä on järjestynyt täällä ihan eri tavalla, Mankkinen sanoo.
Viranomaiset eivät kerro yksityiskohtaisesti, minkälaisia toimia lapsiin on kohdistettu.
– Lapsiin kohdistetaan sellaisia viranomaistoimia, jotka auttavat heitä palaamaan arkeen, arjen elämään täällä Suomessa, Tarja Mankkinen toteaa yleisellä tasolla.
Keskusrikospoliisi (KRP) kertoo tekevänsä yhä esiselvitystä siitä, onko naisten tekemisistä mahdollisesti syytä aloittaa esitutkinta.
KRP odottaa tietoja Irakista YK:n turvallisuusneuvoston asettamalta tutkintaryhmältä (Unitad), joka kerää tietoja Isisin hallitsemillaan alueilla tehdyistä rikoksista.
Suojelupoliisi mukaan Isisin toimintaan kytköksissä olevat palaajat lisäävät terrorismin uhkaa Suomessa. Supo kommentoi palaajien muodostamaa uhkaa vain yleisellä tasolla.
– Osa palaajista voi pyrkiä edistämään radikaalin ideologiansa leviämistä ja vahvistamaan radikaaliverkostoja, vaikka he eivät itse muodostaisi suoraa terrori-iskun uhkaa, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Anni Lehtonen kertoo sähköpostitse.
Suojelupoliisi sanoo arvioivansa turvallisuusriskin jokaisen kohdalla aina yksilöllisesti. Uhka-arviot eivät ole julkisia.
– Kaikki Syyrian ja Irakin konfliktialueilta palaavat pyritään saattamaan tavalla tai toisella viranomaistoiminnan piiriin. Emme kuitenkaan voi kommentoida tarkemmin palaajia yksityisyyden suojaamiseksi, sillä palaajat muodostavat niin pienen ryhmän, Lehtonen kirjoittaa.
Viranomaisilla on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä vanhemmat opettavat lapsilleen uskonnosta ja väkivaltaisesta ideologiasta, myöntää sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Hänen mukaansa lastensuojelu voi kuitenkin seurata, että elinympäristö mahdollistaa lapselle normaalin kehityksen.
– Jos kävisi ilmi, että lapselle on syötetty väkivaltaista ideologiaa, silloinhan lastensuojelu joutuisi tämän katsomaan erikseen, Mankkinen muotoilee.
Viranomaiset eivät kerro, onko lapsia otettu huostaan.
4. Mitä leireillä tapahtuu juuri nyt?
Kaikkiaan Koillis-Syyrian leireillä on edelleen yli 6 000 ulkomaalaista lasta ja noin 3 000 ulkomaalaista äitiä. EU-kansalaisia naisista on noin 300 ja lapsista noin 600. Noin puolet lapsista on alle viisivuotiaita.
Al-Holin leirillä on kuollut maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan satoja lapsia. Pelastakaa Lapset kertoi elokuussa nopeasta lisäyksestä lasten kuolleisuudessa. Viiden päivän aikana oli kuollut kahdeksan pikkulasta.
Olosuhteet leirissä eivät ole avustusjärjestöjen mukaan parantuneet korona-aikana.
– Tilanne al-Holilla on edelleen huono, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisestä avusta vastaava johtaja Tiina Saarikoski aloittaa olosuhteiden kuvailun sähköpostiviestissään.
Leiriä ei ole tarkoitettu kymmenilletuhansille ihmisille, eikä pitkään kestävään oleskeluun. Elinolosuhteet ovat vaikeat ja hyvin alkeelliset, ja erityisesti lasten tilanne leirillä olon pitkittyessä on erittäin huolestuttava, Saarikoski kirjoittaa.
– Asukkaat koettavat pitää telttoja lämpiminä kerosiinilämmittimillä, jonka johdosta sattuu tulipaloja ja syntyy palovammoja.
Myös Pelastakaa Lapset -järjestön tiedottaja Max Holm kertoo, että talvi vaikeuttaa oloja entisestään.
– Lämpötila laskee talvella pakkasen puolelle, mutta asumusten lämmittäminen on vaikeaa. Tulipaloja syttyy ja ihmisiä kuolee leirillä häkämyrkytykseen joka talvi, Holm kirjoittaa sähköpostitse.
Terveyspalvelut eivät riitä väkimäärään nähden, vaikka koronaepidemia ei ole roihahtanut leirillä yhtä pahaksi kuin pelättiin. Epidemian seuraukset tuntuvat Holmin mukaan silti.
– Korona on vaikeuttanut entisestään ruoan saantia koko Syyriassa ja myös al-Holin leirillä, missä osa lapsista kärsi aliravitsemuksesta jo ennen epidemiaa, Holm kertoo.
Punaisella Ristillä on kenttäsairaala leirin ulkopuolella Hassakehissa. Suomen Punaisen Ristin (SPR) työntekijät tukevat sairaalatoimintaa. SPR:n mukaan 45 prosenttia sairaalan potilaista on lapsia.
Kansainvälinen Punainen Risti on ilmaissut huolensa Koillis-Syyrian turvallisuustilanteen heikkenemisestä.
Leirillä kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu jakavat ruokaa ja puhdasta vettä, ylläpitävät satoja vessoja ja hoitavat jätteiden keräystä. Ruoka-annoksia jaetaan viikossa 50 000, vettä yli 325 000 litraa päivässä.
– Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tekevät myös perheiden yhdistämistä ja auttavat etsimään kadonneita omaisia. Kansainvälinen Punainen Risti yhdessä Syyrian Punaisen Puolikuun kanssa tarjoaa myös perusterveydenhuoltoa sekä sairaalapalveluita leirillä, Saarikoski viestittää.
Järjestöt ovat pyrkineet järjestämään lapsille mahdollisuuksia käydä koulua. Koronaepidemia on kuitenkin vaikeuttanut koulunkäyntiä.
– Koronaan liittyvien rajoitusten johdosta olemme sopeuttaneet tätä toimintaa niin, että tarjolla on muun muassa tukea etäopiskeluun ja pienryhmäopetusta, Max Holm kertoo.
Opetus ei kuitenkaan tavoita läheskään kaikkia lapsia.
- Al-Holin leiri perustettiin alun perin Persianlahden sodan irakilaisille pakolaisille 1990-luvun alussa. Leiri oli käytössä myös 2003 alkaneen toisen Persianlahden sodan aikana.
- Vuonna 2016 sinne alkoi paeta irakilaisia ja syyrialaisia, jotka joutuivat jättämään kotinsa, kun terroristijärjestö Isis otti heidän asuinalueitaan hallintaansa.
- Leirin luonne muuttui, kun länsimaiden tukemat joukot löivät Isisin kevättalvella 2019. Vangittujen Isis-taistelijoiden perheet suljettiin al-Holin leiriin. Kurdit vartioivat leiriä.
- Ylen toimittaja Antti Kuronen vieraili leirissä viime vuonna kahdesti, toukokuussa ja elokuussa ja kolmannen kerran tämän vuoden tammikuussa. Kurosen jutuissa on haastateltu suomalaisia ja kuvailtu oloja leirillä.
Aiheesta voi keskustella maanantai-iltaan 21.12.2020 klo 23.
LIsää aiheesta:
Analyysi: Suomi näyttää tietä al-Hol-kotiutuksissa – ravisuttavalla päätöksellä on yhdet kasvot