Moni suomalainen on saanut kokeilla tänä vuonna, miten etätyö sujuu.
Kaikille se ei ole ollut mahdollista. Osalta työt ovat loppuneet pandemian aiheuttaman tällin seurauksena, osalle etätyö taas ei ole lainkaan mahdollista.
Eurofoundin syksyinen Living, Working and COVID-19 -tutkimus summaa, että korona on synnyttänyt uudenlaisia jakolinjoja työelämään. Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen antaa esimerkin:
– Erityisesti matkailu- ja ravintola-aloilla työt ovat vähentyneet. Lomautuksia ja irtisanomisia on tullut. Toisaalta osalla kaupoista on ollut enemmän asiakkaita kuin koskaan. Erikoistavarakaupan puolella, esimerkiksi vaate- ja muotikaupassa, on kärsitty, hän pohtii.
– Osalla on toimeentulo heikentynyt erittäin paljon. Heille, jotka ovat asiakaspalvelutehtävissä ja joilla töitä on riittänyt, se (korona) on aiheuttanut paljon huolta sekä omaan että läheisten terveyteen liittyen.
Naisvaltaiset alat ottivat tällit vastaan
Yhteistä koronan työmarkkinatälleille on, että suuri osa niistä osui naisvaltaisille aloille.
– Tämä on ehdottomasti iskenyt naisiin, ovatpa he sitten opettajia, hoitajia, lastentarhanopettajia, ravintola-alalla tai jopa tapahtumissa, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Kuormitus on kasvanut esimerkiksi hoiva-alalla sekä terveydenhuollossa. Muun muassa lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim on käsitellyt pandemian aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta terveydenhuollossa. Akava Worksin marraskuisen selvityksen mukaan korona lisäsi myös opetusalan työn kuormittavuutta.
Vaikutukset palkkapussiin ovat näkyneet erityisesti palvelualoilla. Näin sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
– Jos palkkasummilla mitataan, niin pahiten ovat kärsineet majoitus- ja matkailualat. Näillä aloilla palkkasummat ovat supistuneet huhti- ja syyskuun välisenä aikana yli 30 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Perässä tulevat kulttuuri- ja viihdetoiminta, vesiliikenne ja ravintola-ala. Näilläkin aloilla palkkasummat ovat laskeneet yli viidenneksen viime vuoteen verrattuna, hän arvioi.
– Keväällä valtaosa lomautetuista oli naisia, kun toiminta naisvaltaisilla ravintola-, matkailu- ja majoitusaloilla pysähtyi kuin seinään.
Korjataanko jälkiä leikkauksilla?
Työmarkkinoiden tasa-arvoa tutkinut tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta muistuttaa, että työmarkkinoiden kriisien juurisyy vaikuttaa siihen, kuka iskun ottaa vastaan.
Vuonna 2008 talouskriisi iski vientivetoisille aloille, jotka ovat miesvaltaisempia.
– Nyt kriisi on erilainen, hän sanoo.
Viipeellä edellinen talouskriisi alkoi näkyä myös muilla aloilla. Näin saattaa käydä tälläkin kertaa.
– Koronakriisi on nostanut esimerkiksi hoitajien työn arvon näkyviksi monille aivan eri tavalla kuin aiemmin. Se saattaisi vaikuttaa positiivisesti myös palkkakehitykseen. Mutta on riskinä, että kriisiä seuraa taloudelliset vaikeudet, hän sanoo.
Koskinen Sandbergin mukaan aiemmin juuri nuo vaikeudet ovat tienneet leikkauksia julkiselle sektorille – siis nurinkurisesti myös hoivaan ja terveydenhuoltoon.
Kyyrä: Vaurio voi olla pienikin
Työmarkkinaiskujen jäljet riippuvat siitä, kuinka pitkään kriisi kestää.
VATTin Tomi Kyyrä huomauttaa, että työttömyysjaksoja on alkanut tänä vuonna viime vuotta vähemmän. Lomauttamisen helpottaminen on estänyt osan irtisanomisista.
– Se, että sopeutuminen on tapahtunut pitkälti lomautusten eikä irtisanomisten kautta, on rohkaisevaa. Se viittaa siihen, että yritykset näkevät valoa tunnelin päässä, Kyyrä arvioi.
Hänen mukaansa työmarkkinat voivat selvitä vähinkin vaurioin – jos talous palaa kasvu-uralle.
– Jos kriisi syystä tai toisesta pitkittyy ja pitkäaikaistyöttömyys lähtee kasvuun, tilanne on paljon synkempi. Tiedämme 1990-luvun lamasta, että massatyöttömyyden purkaminen on erittäin hankalaa ja pitkä prosessi. Sellaisissa oloissa iso osa työttömistä uhkaa syrjäytyä työmarkkinoilta lopullisesti, Kyyrä sanoo.
– Mutta toistaiseksi näyttää siltä, että voidaan selvitä aika pienin vaurioin.