Peruuttamattomat sairaalakäynnit aiheuttavat vuosittain sairaaloille miljoonien eurojen kulut.
Esimerkiksi Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä hoitoaikoja jää perumatta kahdesta kolmeen prosenttia vuosittain. Prosenttilukuna pieneltä tuntuva määrä aiheuttaa kuitenkin tuntuvat kustannukset.
Peruuttamattomista ajoista koituvien taloudellisten vaikutusten arviointi ei ole yksiselitteistä, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtaja Petri Virolainen.
– Vuositasolla noin puoli miljoonaa euroa potilaskäyntimaksuja sekä 2,5 miljoonaa euroa kuntalaskutusosuutta jää saamatta peruuttamattomien aikojen vuoksi.
Henkilökunta pystyy monessa tapauksessa tekemään muuta työtä, kuten lukemaan lähetteitä, olemaan yhteydessä muihin potilaisiin ja tarkistaa asioita.
– Peruuttamatta jääviin käynteihin liittyy myös kustannuksia, joita ei synny, kuten kuvantamista tai laboratoriokäyntejä.
Satakunnan sairaanhoitopiirissä on arvioitu, että peruuttamattomat käynnit kustantavat vuosittain 1,5 miljoonaa euroa. Tästä noin 90 000 euroa saadaan takaisin esimerkiksi peruuttamattomista ajoista lähetettävien sakkomaksujen kautta.
– Eurolle ei tule euroa takaisin, myöntää Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Petteri Lankinen.
Pieni osuus valtavassa kokonaisuudessa
Vaikka peruuttamattomia poisjääntejä on vuositasolla kymmeniä tuhansia, on ongelma prosentuaalisesti verrattain pieni.
Vuonna 2019 peruuttamattomia käyntejä oli Satasairaalan erikoissairaanhoidossa noin 11 600.
– Kun kokonaismäärä on lähellä 400 000 käyntiä, prosentuaalisesti se on noin 3,2 prosenttia eli kolme potilasta sadasta. Mielestäni määrä on melko pieni, sanoo Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Petteri Lankinen.
Tänä vuonna unohdusprosentti on Lankisen mukaan jäämässä alle kolmeen prosenttiin. Hän ei usko, että koronalla olisi ollut suurta vaikutusta tilanteeseen.
Unohdusten takia esimerkiksi hoitojonot pitenevät, koska aina käyttämättömiin aikoihin ei löydetä uutta potilasta.
Lounais-Suomen sairaaloihin tehdään vuosittain noin puolitoista miljoonaa potilaskäyntiä.
Unohdus ei tarkoita ylimääräistä kahvipaussia henkilökunnalle
Satakunnan sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoitoon saapuvalle lähetetään aina kutsukirje kotiin sekä tekstiviestimuistutus pari päivää ennen käyntiä. Näin toimitaan myös Varsinais-Suomessa.
Jos potilas jättää saapumatta varatulle ajalle ilman peruutusta, teettää se henkilökunnalle aina lisätyötä.
– Me olemme kovassa työstressissä. Jonohoitajalle unohdukset erityisesti teettävät lisää työtä, kertoo Satasairaalan kuvantamisen ylilääkäri Anne Sajanti.
Virka-aikaan tapahtuviin saapumatta jättämisiin saadaan lähes aina toinen potilas tilalle, ainakin kuvantamisen puolella.
– Osastoilla on aina meille potilaita. Lisäksi voidaan ottaa sitten puolikiireellisiä potilaita tilalle, Sajanti sanoo.
Satasairaalassa kuvantamisessa jää käynti peruuttamatta noin joka toinen päivä, Sajanti arvioi. Vaikka se ei ole määrällisesti paljon, vaikutuksia on aina.
– Esimerkiksi magneettikuvaukseen on kahden kuukauden jono. Peruuttamaton käynti on aina pois joltain toiselta potilaalta. Myös peruuttamatta jääneen asiakkaan hoidon saanti viivästyy.
Satasairaalan kuvantamisessa tehdään vuosittain noin 7 500 tutkimusta kahdella laitteella. Siihen suhteutettuna peruuttamattomien aikojen määrä on pieni.
Kuvantamisen kovan kiireen ja pitkien jonojen takia kuitenkin kaikki ajat halutaan täyttää ja aika käyttää hyödyksi.
– Koneet pauhaavat täällä pitkään iltaan asti, joutokäyntiä ei ole. Onneksi hoitajat ovat hyviä siinä, että peruuttamatta jääneet ajat saadaan yleensä hyvin täytettyä, Sajanti sanoo.
Taustalla ennemmin aito syy kuin välinpitämättömyys
Kutsukirjeistä ja tekstiviesteistä, jopa muistutussoitoista huolimatta aikoja jää käyttämättä eri syistä.
Sekä Petri Virolainen että Petteri Lankinen ovat sitä mieltä, että välinpitämättömyydestä johtuvia ajan perumisia on vain vähän.
– Iso osa potilaista on iäkkäitä tai muistisairaita. Potilaan oire on myös saattanut hävitä ennen varattua aikaa, jolloin ajan peruminen unohtuu, Virolainen sanoo.
Lankinen on samaa mieltä kollegansa kanssa. Syinä ovat usein unohdus, kiireellinen meno tai esimerkiksi elämänhallintaongelma.
– Suurin merkitys on sillä, että aika olisi voitu antaa toiselle potilaalle. Myös potilaan oman hoidon toteuttaminen viivästyy.
Oletko koskaan jättänyt varattuja aikoja perumatta? Onko se johtunut unohduksesta, kiireellisestä menosta tai kenties välinpitämättömyydestä? Keskustele aiheesta 30.12.2020 kello 23.00 asti Yle Tunnuksella (siirryt toiseen palveluun).
Lue myös:
Sairaaloiden hoitotakuut ovat koetuksella koronaepidemian takia