Hoitajapula alkaa näkyä yhä pahemmin Suomessa. Hoitajien eläköityminen, uusi hoitajamitoitus ja alan huono vetovoima tuntuvat etenkin vanhusten palveluissa ja kotihoidossa. Siksi sekä yksityiset että julkiset sotealan toimijat ovat turvautumassa yhä enemmän ulkomailta hankittujen hoitajien apuun.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on aiemmin palkattu yksittäisiä ulkomaalaisia hoitajia. Ennen joulua yhtymä päätti kilpailuttaa ulkomaalaisia hoitajia rekrytoivia yrityksiä palkatakseen 50 hoitajaa yhtymälle. Hoitajien koulutukseen ja maahantuloon on varattu 500 000 euroa.
Talousvaikeuksien kanssa kamppailleen yhtymän henkilöstö nousi takajaloilleen.
– Me emme vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta asetelmana se on aika jännittävä, että juuri on lomautukset ollut ja meillä henkilöstö kokee voivansa huonosti. Ensin pitäisi saada meidän työolot kuntoon, sanoo Tehyn ammattiosaston puheenjohtaja Siru Heromaa-Karjalainen.
Yhtymän henkilöstöjohtaja Erja Saaren mukaan yhtymä tekee kaikkensa hoitajapulan taltuttamiseksi. Yhtymä on aloittanut oppisopimuskoulutuksen ja yrittää houkutella alanvaihtajia takaisin hoitotöihin. Se ei yksin riitä.
Saari laskee, että yhtymällä olisi tarve 250 hoitajalle vuosittain. Hoitajapula koskettaa koko maata. Jos joka viides nuori hakeutuisi alan koulutukseen, katettaisiin vajeesta jo paljon. Mutta muutkin alat tarvitsevat tekijöitä.
– Tämä ala vaatii myös oikeanlaista asennetta ja vetoa alalle. Alan opinnot keskeytetään usein, kun huomataan, ettei ala sovi itselle, sanoo Saari.
Attendo palkkaa tuhat filippiiniläishoitajaa, Mehiläinen aloitti oman koulutuksensa
Myös yksityiset terveyspalveluyritykset ovat tuomassa Suomeen aiempaa enemmän filippiiniläishoitajia. Attendo kertoi lokakuussa (siirryt toiseen palveluun) palkkaavansa tuhat uutta filippiiniläishoitajaa seuraavan neljän vuoden aikana. Aiemmin Attendolla on työskennellyt 300 filippiiniläishoitajaa.
Mehiläinen oy kertoi puolestaan joulukuussa (siirryt toiseen palveluun) tytäryhtiönsä aloittaneen filippiiniläisen hoitohenkilökunnan kouluttamisen Hongkongissa. Suomen kielen ja hoitoalan koulutus järjesteään virtuaalisesti yhdessä suomalaisen oppilaitoksen kanssa. Henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas ei kerro tarkkaa koulutettavien määrää.
– Ensimmäinen koulutusryhmä aloitti kevään korvilla. Tällä hetkellä puhutaan pienestä määrästä, kymmenistä hoitajista.
Sekä Attendon että Mehiläisen palkkaamat hoitajat tulevat Suomeen tekemään ensin hoiva-avustajan työtä. Yritysten mukaan tähtäimessä on kuitenkin lähihoitajan tutkinto ja myöhemmin, jos intoa ja kykyä riittää, sairaanhoitajan tutkinto.
Eettiset ongelmat ratkottava
Suomeen ei kuitenkaan pääse kuka tahansa hoiva-avustajaksi. Koulutukseen valittavilta filippiiniläisiltä vaaditaan oman kotimaansa sairaanhoitajatutkinto. Juuri tämä on ammattijärjestö Tehyn mielestä epäkohta (siirryt toiseen palveluun).
Filippiiniläisten sairaanhoitajatutkinto ei kelpaa Suomessa eikä muissakaan EU-maissa, joten he joutuvat aloittamaan kieliopintojen lisäksi hoitajaopinnot alusta. Tehyn mukaan kyseessä on koulutushukka.
Muitakin eettisiä ongelmia on. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan (Theseus-tietokanta) (siirryt toiseen palveluun) filippiiniläishoitajien eteneminen sairaanhoitajaksi Suomessa on varsin mutkikasta. Hoitajat kokevat, että heidän sairaanhoitajaosaamisensa ja taidot taantuvat Suomessa. Lisäksi perheenyhdistäminen ei onnistu hoiva-avustajan tai lähihoitajan palkalla.
Sekä Mehiläisen että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän henkilöstöjohtajat myöntävät, että helpompaa olisi, jos filippiiniläisten koulutus vastaisi täkäläisiä vaatimuksia. He kuitenkin katsovat, ettei työnantaja pysty yksin kaikkia epäkohtia ratkomaan.
– Tässä on haasteena se, miten varmistumme henkilön osaamisesta ja koulutuksen tasosta. Yksi vaihtoehto voisi olla, että meillä olisi suorat yhteydet alan oppilaitoksiin Filippiineillä, pohtii Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.
– Näitä ongelmia pitäisi ratkoa valtakunnan tasolla ja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hoitajien rekrytointi ulkomailta tulee kasvamaan, joten nämä asiat on ratkaistava, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän henkilöstöjohtaja Erja Saari.
Filippiiniläishoitajia rekrytoivat yritykset lupaavat kiinnittää erityistä huomiota hoitajien kotouttamiseen. Heti kättelyssä halutaan tehdä selväksi, mitä työtä hoitajat tulevat tekemään ja millainen on suomalainen yhteiskunta.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä haluaa ottaa nykyisen henkilöstönsä mukaan suunnittelemaan ja valmentamaan ulkomailta tulevia hoitajia.
– Tämä on meidän kaikkien, myös nykyisen henkilöstön etu, että saamme riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Se lisää meidän jaksamistamme ja hyvinvointia, sanoo Saari.
Korona estää maahantulon toistaiseksi
Filippiiniläisiä hoitajia välittävä ja kouluttava henkilöstöpalveluyritys Silkkitie oy kertoo, että koronan vuoksi hoitajien tulo Suomeen on jäissä. Yritys välittää Attendon rekrytoimia hoitajia. Kolmesataa hoitajaa on tällä hetkellä koulutuksessa ja sata hoitajaa on vuoden verran jo opiskellut suomen kieltä.
Nämä sata olisivat tulleet jo Suomeen, mutta Silkkitien toimitusjohtajan Arto Haimakaisen mukaan Suomen suurlähetystö ei ole ottanut oleskelulupia käsittelyyn pandemian takia.
Haimakaisen mukaan Suomen pitäisi muutenkin nopeuttaa työlupaprosessia, jos se mielii hoitajapulaansa helpotusta.
Lue lisää:
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon klo 23:een asti.