Hyppää sisältöön

Korjauskulut ajavat koviin vesimaksujen korotuksiin – selvitys: vesi- ja viemäriverkkojen saneerausrahat tulisi kaksinkertaistaa nykyisestä

Korjausvelkaa on kertynyt pitkään ja vesi- ja viemäriverkosto on heikossa kunnossa.

Selvityksen mukaan verkostosaneerausten määrärahat pitäisi kaksinkertaistaa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Vesimaksut ovat pitkään kallistuneet vain noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Se on vähän verrattuna esimerkiksi kohuttuihin sähkönsiirron korotuksiin.

Mutta muutos voi olla lähellä. Tuore Suomen Vesilaitosyhdistyksen tilaama vesihuoltoselvitys Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 ehdottaa vesijohto- ja viemäriverkostojen korjausrahojen kaksinkertaistamista nykyisestä ja kehottaa kaivamaan varat investointeihin kuluttajien vesimaksujen korotuksista.

– Riippuen korotusten aikavälistä, niin varmasti korotusten taso on kymmenestä prosentista 20 prosenttiin per vuosi. Toki korotukset eivät voi kohtuullisuuskäsityksen mukaan olla kovin paljon suurempia kuin korkeintaan 15 prosenttia, sanoo Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.

Se nostaisi tavallisen omakotitalouden vesilaskua 50–100 euroa vuodessa, kun tähän asti nousu on ollut keskimäärin 15–20 euron luokkkaa vuosittain.

Osmo Seppälä toivoo päättäjiltä rohkeutta nostaa vesimaksut tasolle, josta riittää rahaa myös vesi- ja viemäriverkostojen saneeraukseen. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Kova nostotarve johtuu siitä, että vesilaitoksilla on ollut pitkään arkuutta reippaisiin korotuksiin.

– Suurin syy on varmaankin siinä, että päättäjät eivät ole rohjenneet nostaa maksuja investointien ja kustannusten edellyttämälle tasolle, Seppälä toteaa.

Maltillisten korotusten seurauksena verkostoihin on kertynyt korjausvelkaa.

– Tehtyjen tutkimusten perusteella verkot ovat luvattoman huonossa kunnossa. Viemärit ehkä vielä huonommassa kunnossa keskimäärin kuin vesijohdot.

Samalla varsinkin pienet vesilaitokset ovat ajautuneet talousvaikeuksiin.

– Se vaihtelee paljon, koska meillä on suuri määrä vesihuoltolaitoksia. Muutamalla kymmenellä suurimmalla vesihuoltolaitoksella talous on varsin hyvässä kunnossa, kun taas suurella joukolla pieniä laitoksia talous on varsin heikko ja kunnat joutuvat niitä jopa omalla rahoituksellaan tukemaan, Seppälä muistuttaa.

Kiusallinen asia

Vesilaitokset ovat pitkälti kuntaomisteisia ja myös osuuskuntia on paljon. Kuntapäättäjille korotukset ovat olleet kiusallisia päätettäviä.

– Korotustarpeesta ja korjausvelasta on puhuttu vuosikaudet, mutta vieläkin tuntuu olevan kiusallinen ja arka asia puhua vesimaksujen korottamisista, Seppälä on huomannut.

– Toivoisin tietysti päättäjien ajattelevan asiakkaiden ja äänestäjiensä parasta myös siinä, että toimiva vesihuolto on se kaikkien tärkein asia. Jos rohkeutta ei riitä laittaa vesihuoltoverkostoja kuntoon, eli nostaa maksuja riittävälle tasolle, niin sitten hintaa maksetaan heikentyvänä palveluna, Seppälä näkee..

Omakotiliiton Janne Tähtikunnas ymmärtää tarpeen vesimaksujen korotuksille, mutta toivoo silti malttia. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Se tarkoittaisi lisääntyviä putkirikkoja, jakelukatkoja ja laatuhäiriöitä. Niinpä myös kuluttajilla riittää ymmärrystä hintojen korotuksille, vaikkei niistä tykätäkään.

– Pahalta se kuulostaa, vaikka sen ehkä kuitenkin ymmärtää. Vesi- ja viemäriverkosto on yhteiskunnan peruspilareita. Korjauksia on jätetty paljon tekemättä ja korjausvelkaa on kertynyt. Ymmärrämme, että korjaustarvetta on, sanoo toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas Suomen Omakotiliitosta.

Hinnankorotuksiin Tähtikunnas toivoo malttia ja maalaisjärkeä.

Lue lisää:

Voidaanko veden yksityistäminen kieltää lailla? Kansalaisaloite yksityistämistä vastaan etenee, mutta myymisen kieltäminen voi osoittautua mahdottomaksi

Vesihuoltolaitokset vaikeuttavat hintavertailua – laiminlyövät laajasti vesitietojensa ilmoittamista julkiseen nettirekisteriin

Suosittelemme sinulle