Silvennoisen perhe kulutti viime vuonna kymmenisen prosenttia aiempaa enemmän vettä. Tanja Silvennoinen on työskennellyt kokonaan kotoa maaliskuusta asti ja Antti Silvennoinenkin tavallista useammin. Myös lapset olivat päivät kotona keväällä, jolloin päiväkodit olivat kiinni ja koulut etäopetuksessa.
Molemmat vanhemmat ovat ammatiltaan valaistussuunnittelijoita. Tanja työskentelee arkkitehtuuripuolella ja Antti Jyväskylän kaupunginteatterissa.
– Vedenkulutus on kasvanut varmaankin siksi, että on tehty ruokaa ja astianpesukone on pyörinyt useammin kuin ennen, Tanja Silvennoinen miettii.
Pyykinpesun vedenkulutus on todennäköisesti pystynyt ennallaan.
– Omalta osaltani se on voinut jopa vähentyä, koska en ole tarvinnut toimistovaatteita, vaan olen voinut olla verkkareissa, Taina Silvennoinen naurahtaa.
Vedenkulutus saattanut kasvaa jopa neljänneksellä
Moni suomalainen on saanut korona-ajalta tavallista isomman vesilaskun. Vesiennakkoa perivissä taloyhtiöissä lisälasku napsahtaa entistä useammalle ja palautuksia saa aiempia vuosia harvempi, arvioi Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen. Maksamaan joutuvat sekä omistusasuntojen asukkaat että vuokralaiset.
Kotitalouden vedenkulutus on saattanut nousta vuositasolla jopa 25 prosenttia poikkeusolojen vuoksi, Korhonen laskee.
– Etätyö ja kotonaolo ovat lisääntyneet. Looginen johtopäätös on, että vedenkulutus kodeissa on kasvanut. Olen keskustellut asiasta eri puolilla maata toimivien isännöitsijöiden kanssa, ja tämä näyttäisi olevan laaja ilmiö, Korhonen toteaa.
Ruuanlaiton ohella vettä on kulunut kodeissa tavallista enemmän muun muassa vessassa. Korhonen pohtii, että suihkussakin on nyt käyty ennemmin kotona kuin vaikkapa töissä tai kuntosalilla.
Vedenkulutusta kodeissa nosti myös se, että kesälomareissut jäivät monelta välistä ja lomia vietettiin aiempaa enemmän kotona.
Mökkievakkoon lähteneet saaneet palautuksia
Isännöintitoimisto Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy on lähettänyt koronavuonna satojenkin eurojen lisälaskuja asukkaille vedenkulutuksen kasvettua. Osa asiakkaista on reklamoinut niistä.
– Usein syy on löytynyt siitä, että koronan takia on siirrytty kotiin opiskelemaan tai etätöihin. Huomaamatta vettä on kulutettu kotona tavallista enemmän, kuvaa toimitusjohtaja Kari Kallio.
Toisissa kodeissa vedenkulutus on pienentynyt pandemia-aikana. Esimerkiksi mökeille koronaevakkoon lähteneet eläkeläiset ovat Kallion mukaan saaneet palautuksia. Vettä on saattanut kulua kotona puoletkin vähemmän kuin tavallisesti, ja asukkaat ovat saaneet vesiennakon palautuksia jopa satoja euroja.
– Vedenkulutuksessa ei näy selkeää piikkiä koronan vuoksi taloyhtiöissä, vaan se tasoittuu aika hyvin jo taloyhtiöiden sisällä, Kallio summaa.
Jyväskylän Kiinteistöpalvelu isännöi noin 6 000 jyväskyläläistä asuntoa, joista noin 4 500:ssa on vesimittari. Isännöintitoimiston historian isoimmat tasauslaskut ovat olleet tuhansia euroja, mutta ne eivät ole liittyneet korona-aikaan vaan johtuneet esimerkiksi vuotavasta vessanpöntöstä.
Ammattilainenkin yllättyi isosta vesilaskusta
Vedenkulutus nousi viime vuonna myös Kari Kallion omassa kodissa, ja perhe sai 170 euron lisälaskun.
Kallio on itse työskennellyt kotoa suurimman osan vuodesta, ja opettaja-puolisokin teki kevään etätöitä. Kotona asuvat 13- ja 15-vuotiaat lapset opiskelivat myös keväällä etäyhteyksin.
– Jännä kyllä, lasku oli pieni yllätys, vaikka ammatikseen tätä työtä tekee, isännöintitoimiston toimitusjohtaja naurahtaa.
Jyväskyläläiselle Silvennoisen perheelle tavallista isompi vesilasku ei tullut yllätyksenä, sillä he seuraavat vedenkäyttöään tiiviisti.
– Olin jo keväällä varma, että vedenkulutus tulee lisääntymään. Lasku ei kasvanut niin paljoa kuin oletin, Antti Silvennoinen sanoo.
Vedenkulutus siirtyi työpaikoilta koteihin
Pandemia-aika ei ole muuttanut vedenkulutusta kokonaisuudessaan merkittävästi. Näin kertoo 60 prosenttia Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksilleen tekemien kyselyiden vastaajista.
– Työpaikoilla on kulunut aiempaa vähemmän vettä etätöiden ja esimerkiksi koulujen ja päiväkotien osittaisen sulkemisen takia. Kotitalouksissa kulutus on varmaan jonkin verran lisääntynyt, mutta kokonaisuudessaan tilanne on plus miinus nolla, sanoo Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.
Vedenkäyttö kokonaisuudessaan on pysynyt ennallaan muun muassa Jyväskylän seudulla.
– Kulutus on siirtynyt liikerakennuksista, ravintoloista ja kouluista kotitalouksiin, summaa alueella vesi- ja energiapalveluita tarjoavan Alvan verkkojohtaja Kari Kautto.
Vedenkulutus väheni noin 20 prosentilla Vesilaitosyhdistyksen kyselyyn vastanneista laitoksista ja lisääntyi hieman harvemmalla korona-aikana. Muutokset ovat pieniä, pääsääntöisesti alle kymmenen prosenttia suuntaan tai toiseen.
– Kulutus on varmaankin lisääntynyt kokonaistasolla paikkakunnilla, joissa ei ole paljoa teollisuutta ja kulutus on pääosin kotitalouksien vedenkäyttöä, Seppälä arvioi.
Vesilaitosyhdistys teki viime vuonna kolme kyselyä 300 jäsenyhdistykselleen, jotka vastaavat noin 90 prosentista Suomen veden myynnistä. Kyselyihin vastasi vajaat sata vesilaitosta. Kyselyissä ei eritelty kotitalouksien vedenkäyttöä.
Vedenkulutus kasvoi parikymmentä prosenttia myös Alvan verkkojohtajan Kari Kauton taloyhtiössä viime vuonna.
– Ei kuitenkaan ole aina aivan yksiselitteistä, paljonko kulutus on noussut pandemian takia. Varsinkin pienissä taloyhtiössä, kuten meillä, asukasmäärän muutoksilla on myös merkittävä vaikutus veden kulutukseen. Uskoisin sen olevan kuitenkin meillä yli 20 prosenttia.
Peseytymiseen kuluu lähes puolet kotitalouden vedestä
Jyväskyläläinen Silvennoisten perhe käyttää vettä keskivertoa vähemmän. Omakotitalossa asuva nelihenkinen perhe kulutti sitä noin 96 kuutiota vuonna 2019 ja noin 105 kuutiota viime vuonna. Se tarkoittaa noin 66 litraa ja 72 litraa päivässä henkeä kohden.
Suomalaiset kerros- ja rivitaloissa asuvat kuluttivat keskimäärin 120 litraa vettä henkilöä kohden vuorokaudessa vuonna 2019, selviää Motivan selvityksestä. Aiemmissa tutkimuksissa keskivertosuomalaisen kulutus on ollut 150 litran luokkaa päivässä.
Vedenkulutus vaihtelee Motivan mukaan hyvin paljon kotitalouksien välillä. Jotkut pärjäävät vajaalla 50 litralla vuorokaudessa, toisilla vettä kuluu samassa ajassa yli kolmesataa litraa. Suurimman osuuden vedestä haukkaa peseytyminen.
Alvan Kari Kautto ja isännöintitoimiston toimitusjohtaja Kari Kallio kannustavat säästämään vettä muun muassa suihkuaikoja lyhentämällä ja pitämällä huolen siitä, etteivät vesikalusteet, kuten vessanpönttö, vuoda.
– Suomessa on hyvät vesivarat, mutta veden tuotanto, jakelu ja puhdistus kuluttavat niin energiaa kuin kemikaalejakin. Jos pystymme leikkaamaan veden käyttöä sillä, että käytämme vettä järkevämmin, säästämme sekä energiaa että luontoa, Kari Kautto summaa.
Silvennoisen perheessä pyykkikone ja astianpesukone pyörivät vain täysinä, vesihana suljetaan hampaiden pesun ajaksi, lasten vesileikkejä hillitään eikä vessanpönttöä välttämättä vedetä joka välissä, jos jonossa on useampi lapsi. Lisäksi toinen pytyistä on vaihdettu vesipihiin versioon ja seuraava odottaa vuoroaan.
– Kiinnitämme huomiota vedenkulutukseen, mutta olemme kaukana pihiydestä. Haluamme opettaa saman tavan myös lapsillemme, Tanja Silvennoinen toteaa.
Puoliso Antti Silvennoinen miettii, että vedenkulutus todennäköisesti kasvaa, kun lapset tulevat teini-ikään.
Vedenkulutuksen hillintään löytyy kaksi isoa syytä.
– Toinen on puhtaasti raha ja toinen luonnonvarat. Kaverini Australiassa kertovat vesivarojen olevan vähissä, ja osa maailman ihmisistä joutuu hakemaan vetensä 30 kilometrin päästä kävellen. Koska eri puolilla maapallolla on alueita, jossa on pula puhtaasta vedestä, tuntuisi pröystäilyltä laskea juomakelpoista vettä suoraan viemäriin, vaikka Suomessa sitä riittääkin, Tanja Silvennoinen summaa.
Lue lisää: