Sähköautojen akkuja on tähän mennessä kierrätetty Suomessa varsin vähän. Esimerkiksi vuosina 2015–2018 Suomessa päätyi tilastojen mukaan kierrätykseen yhteensä 52 sähköauton akkua.
Lähivuosina akkujen kierrätys muuttuu suuresti, kun sähköautojen määrä kasvaa.
– Tällä hetkellä tulee vuosittain kierrätykseen muutamia kymmeniä, satoja sähköautojen akkuja. Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, puhutaan kymmenistä tuhansista akuista, sanoo Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Matti Lenkkeri.
EU-komissio valmistelee uutta akkuasetusta. Akkujen keräykseen on tulossa aiempaa kovempia tavoitteita.
Myös akkujen sisältämät metallit halutaan nykyistä paremmin talteen. Osa yrityksistä on haistanut akkujen kierrätyksessä bisnesmahdollisuuden.
– Kierrätyslaitokset alkavat nähdä tässä mahdollisia markkinoita. Suomessakin on yrityksiä, jotka alkavat kehittää akkujen kierrätysteknologiaa ja yrittävät saada tulevaa markkinaa kourittua itselleen, Lenkkeri sanoo.
Miljardien kierrätysmarkkina
Akkujen kierrätykseen on iskenyt silmänsä myös valtionyhtiö Fortum. Yhtiö kehittää uutta teknologiaa sähköautojen litiumioniakkujen kierrättämiseksi Ikaalisissa ja Harjavallassa.
– Akkujen kierrätys on vielä aika nuori markkina. Sen uskotaan yltävän 10–25 prosentin vuotuiseen kasvuun ihan lähivuosina, sanoo johtaja Tero Holländer Fortumin akkuliiketoiminnasta.
Arvioiden mukaan litiumakkujen kierrätysmarkkinan koko olisi maailmanlaajuisesti noin 19 miljardia vuoteen 2030 mennessä.
Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan akkumateriaalien valmistuksessa. Fortum näkee, että kierrätysperäisillä akkuraaka-aineilla parannetaan merkittävästi uuden sektorin kilpailukykyä.
Fortumille valmistuu alkuvuonna kierrätyslaitos Ikaalisiin. Siellä akut käsitellään esikäsittelyn jälkeen mekaanisesti.
Mekaanisesta kierrätyslaitoksesta akuista eroteltu niin sanottu musta massa jatkaa Harjavaltaan. Sinne Fortum suunnittelee uuden hydrometallurgisen laitoksen rakentamista kotimaisen ja eurooppalaisen akkumateriaalituotannon palvelemiseksi.
Holländerin mukaan Harjavallan teknologialla kyetään kierrättämään jo nyt yli 95 prosenttia akkujen koboltista, nikkelistä ja mangaanista. Myös arvokkaasta litiumista saadaan yhtiön patentoimalla uudella teknologialla talteen korkea osuus, vaikka prosenttilukua yhtiö ei vielä paljastakaan.
Mitä enemmän arvokkaita metalleja saadaan uusiokäyttöön, sitä vähemmän niitä tarvitsee tuoda paikoista, joissa niitä kaivetaan ja jalostetaan mahdollisesti epäeettisesti ja ympäristölle haitallisesti.
Akkujen kierrätyksen lisäksi Fortumin teknologia soveltuu esimerkiksi kaivos- ja metalliteollisuuden sivuvirtojen kierrätykseen. Sivuvirroilla tarkoitetaan mahdollisesti arvokkaita metalleja sisältävää ainesta, jota malmin- tai metallintuotannossa ei saada hyödynnettyä.
Suunnitellun Harjavallan laitoksen kapasiteetti riittää eurooppalaisen akkumateriaalin kierrättämiseen akkumetalleiksi. Ikaalisten mekaanisen kierrätyslaitoksen kaltaisia laitoksia voi Fortumin mukaan tulevaisuudessa tulla muuallekin kuin Suomeen.
Tuottajavastuussa puutteita
Suomessa akkujen jätehuollosta ja kierrätyksestä ovat vastuussa valmistajat ja maahantuojat. Tuottajavastuuta valvoo Pirkanmaan ely-keskus.
Ylitarkastaja Matti Lenkkerin mukaan tuottajavastuu toteutuu pääosin suhteellisen hyvin, mutta haasteita on edelleen. Verkkokaupan kautta Suomeen päätyneiden akkujen kierrätyksen kustannukset kaatuvat suomalaisille yrityksille.
– Jos tilaa verkosta ulkomailta tuotteen, jossa on akku, ulkomaiset toimijat eivät osallistu tuottajavastuun järjestämiseen. Kustannukset tulevat kaikille toimintaan osallistuville suomalaisille yrityksille, Lenkkeri sanoo.
Aukko yritetään tilkitä valmisteilla olevassa uudessa jätelaissa.
Toinen haaste on tiedonpuute. Lenkkerin mukaan käytettyjen autojen maahantuojat eivät välttämättä tiedä, että ovat tuottajavastuussa myös akkujen osalta.
Kaikki suuret akut talteen
EU-komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi akkuasetukseksi (siirryt valtioneuvoston sivuille) joulukuussa. Asetus olisi selvästi laajempi kuin nykyinen akkujen kierrätystä koskeva direktiivi.
– Nykyinen direktiivi koskee pääosin jätehuoltoa ja kierrätysjärjestelmää. Uusi asetus koskee koko akkujen elinkaarta aina raaka-ainelouhinnasta valmistamiseen, merkintöihin, käyttöön, keräykseen, kierrätykseen ja mahdolliseen uusiokäyttöön, Lenkkeri sanoo.
Uusi akkuasetus nostaisi akkujen keräystavoitetta portaittain. Komission ehdotuksen mukaan esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen pitäisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030.
Suuret, esimerkiksi autojen käyttövoima-akut, pyritään saamaan talteen kaikki. Niihin liitettäisiin akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraisi akkua koko elinkaaren ajan.
Ehdotuksen mukaan vuonna 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia.
Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä nykyistä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akuissa olisi pakko olla tietty määrä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.
Lue lisää: