Koronaviruksen testaamisessa käytettävien antigeenitestien luotettavuus nousi jälleen puheenaiheeksi, kun kaksi Suomen hiihtomaajoukkueen jäsentä sai positiivisen testituloksen torstaina Tour de Ski -kiertueella tehdyissä pikatesteissä.
Myöhemmin tehdyt PCR-testit osoittivat, että positiiviset tulokset olivatkin virheellisiä. Tarkempien testien perusteella Suomen joukkueessa ei siis sittenkään ollut koronavirusta.
Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun antigeenitestien tulokset muuttuivat PCR-testeissä. Muitakin esimerkkejä löytyy niin hiihdosta kuin muustakin urheilusta.
Täysin vastaava tilanne koettiin jo maailmancup-avauksessa Rukalla. Norjan hiihtomaajoukkue joutui hetkeksi karanteeniin, kun Norjan joukkueen valmentaja Eirik Myhr Nossum sai pikatestistään positiivisen tuloksen. Tässäkin tapauksessa PCR-testi oli negatiivinen ja norjalaiset pääsivät mukaan Rukan kilpailuihin.
Golfin Euroopan kiertueella Ursula Wikström koki samanlaisen yllätyksen marraskuussa. Wikström kertoi saaneensa oireettoman koronavirustartunnan, joutui karanteeniin, mutta negatiivinen uusintatesti päästi hänet piinasta.
"Joka viides tai joka kuudes testi antaa väärän positiivisen"
Tour de Skillä testatut Suomen joukkueen jäsenet olivat oireettomia. Juuri tällaisissa tapauksissa pikatestien luotettavuus saattaa olla kyseenalaista.
– Antigeenitestit ovat hyviä oireellisilla potilailla, mutta eivät sovellu kovinkaan hyvin oireettomien testaamiseen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi Yle Urheilulle.
Lehtosen mukaan pikatestien tulokset saattavat hyvinkin olla virheellisiä.
– Ehkä joka viides tai joka kuudes tehty testi antaa ns. väärän positiivisen tuloksen. Jos puhutaan perusterveistä urheilijoista, on lähes yhtä todennäköistä saada väärä tai oikea positiivinen, Lehtonen taustoitti.
Antigeenitestin herkkyystaso ei ole samaa luokkaa kuin PCR-testissä.
– Toisaalta tulee vääriä negatiivisiakin tuloksia, antigeenitesti ei välttämättä havaitse virusta varsinkaan tartunnan alkuvaiheessa, Lehtonen huomautti.
Ylen marraskuussa haastattelema Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas piti antigeenitestiä luotettavampana kuin Lehtonen.
– Näkisin, että kun pika-antigeenitesti on nopea ja herkkyys sekä tarkkuus samaa luokkaa PCR:n kanssa, niin on vahvat argumentit, että pika-antigeenitestejä kannattaa käyttää, Broas sanoi marraskuussa.
Brittivariantti tekee testaamisen yhä vaikeammaksi
Viime aikoina Britanniassa levinnyt uudenlainen koronan muoto on herättänyt suurta huolta. Sairaalat ja teho-osastot ovat täyttyneet saarivaltakunnassa, kun mutatoitunut virus on yleistynyt räjähdysmäisellä vauhdilla.
Uudet muunnokset vaikeuttavat myös testaamista.
– Kaikki antigeenitestit eivät ehkä tunnista herkemmin tarttuvaa brittivarianttia, Lehtonen arvioi.
Pika-antigeenitestin etu koronaviruksen torjunnassa on nopeus, sillä testitulos saadaan jo 15–30 minuutissa. Pikatestissä ei tarvita raskasta laboratoriota testin analysointiin, kuten PCR-testissä. Pikatesti on myös huomattavasti PCR-testiä halvempi toteuttaa.
Lehtosen mukaan on ymmärrettävää, että antigeenitestejä käytetään yleisesti urheilumaailmassa, vaikka testien luotettavuudessa onkin puutteita.
– Antigeenitestit ovat olleet käytännöllinen ratkaisu, tietysti parempi kuin ei mitään, mutta testeissä on herkkyysongelmia. Olemme suositelleet PCR-testien tekemistä täällä Suomessa, Lehtonen totesi.
Lue myös: