Vielä muutama vuosi sitten internet nousi yleiseen keskusteluun lähinnä silloin, kun iltapäivälehdet poimivat lööppeihinsä poliitikkojen räikeimpiä möläytyksiä.
Keskustelupalstoilla kiehui, mutta internetin ilmiöt pysyivät poissa tosielämästä.
Asetelma muuttui Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016.
Donald Trump viesti sosiaalisen median kautta suoraan kymmenille miljoonille seuraajilleen. Tukea hän sai hämäriltä konsulttiyhtiöiltä ja vähintään epäsuorasti myös venäläisiltä vaalivaikuttajilta. Makedonialaiset tehtailivat Trump-myönteisiä valeuutisia, koska se oli hyvää bisnestä.
Työkaluna näillä kaikilla oli sosiaalinen media.
Facebookilla ja Twitterillä oli valtaa ilman valeuutisiakin. Niiden algoritmit pitivät huolen, että republikaanien ja demokraattien äänestäjät lukivat eri viestejä ja keskustelivat vain keskenään.
Itsekin kirjoitin vuonna 2018 algoritmien vallasta ja miten valta luisuu some-miljardööreille. Lue kirjoitus:
Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille
Mitä tapahtui, kun soppa sai kiehua vielä neljä vuotta – ja kokkina hääri Trumpin kaltainen hahmo?
Ylen selvityksen mukaan algoritmit jakoivat amerikkalaisia näissäkin vaaleissa. Joe Bidenin ja Trumpin kannattajat elivät eri todellisuuksissa.
Tällä kertaa nähtiin myös aivan uusia ilmiöitä. Donald Trump hävisi, mutta tavalla, jollaista ei ole nähty koskaan ennen.
Sarvipäiset salaliittoteoreetikot tulevat
Kuukausien ajan Donald Trump syötti kannattajilleen valheita vaalivilpistä ja lietsoi salaliittoteorioita. Vauhti vain kiihtyi, kun Trump hävisi vaalit.
Lopulta torstain vastaisena yönä Suomen aikaa tuhannet Trumpin kannattajat valtasivat kongressitalon väkivalloin.
Selfie-kuvia napsivat kansalaiset rynnivät pitkin käytäviä, kunnes järjestäytynyt yhteiskunta hääti heidät rakennuksesta. Viisi ihmistä sai tapahtumien yhteydessä surmansa.
Moni kongressitalossa riehunut kantoi päässään tai vaatteissaan QAnon-tunnuksia. Se on internet-ilmiö, josta ei edellisissä vaaleissa puhuttu.
QAnon on vuonna 2017 sepitetty teoria, jonka mukaan presidentti Trump käy salaista sotaa saatanaa palvovia pedofiileja vastaan. Q-liikkeen kannattajat uskovat, että vihollisia löytyy Yhdysvaltain hallinnosta, liike-elämästä ja mediasta.
Useimmille tällainen uskomus on täysin käsittämätön. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen arvioi kuitenkin STT:lle, että liike on rantautunut myös Suomeen.
Yle kertoi taannoin QAnonin pauloihin ajautuneesta joogaharrastajasta.
Epäilemättä monet QAnon-meemejä levittäneet suhtautuvat asiaan internetin vitsinä tai kulttuuri-ilmiönä. Keskustelupalstoilta löytyi kuitenkin suuri määrä ihmisiä, jotka haluavat olla mukana suuressa taistelussa pahaa vastaan.
Salaliittoon uskoi myös poliisin luodista kuollut Ashli Babbit, joka odotti suuren hetken olevan käsillä.
Toiset uskovat salaliittoon sydämestään, toiset hakevat vaikutusvaltaa.
Valtaa kai haki myös presidentti Trump, joka kutsui joulukuussa QAnon-liikkeen näkyviä hahmoja vierailulle valkoiseen taloon.
Mitä Twitterin olisi pitänyt tehdä?
Capitol Hillin levottomuuksien jälkeen syyllisen viittaa on jälleen soviteltu somejättien harteille.
Esimerkiksi Twitterin varhaisiin sijoittajiin kuuluva Chris Sacca kohdisti sanansa suoraan yhtiön toimitusjohtaja Jack Dorseylle ja Facebookin Mark Zuckerbergille.
– Teillä on verta käsissänne Jack ja Zuck, hän kirjoitti.
Sosiaalisen median jättiläiset eivät kuitenkaan ole olleet toimettomia.
Ne ovat sulkeneet trollitilejä ja QAnon-ryhmiä. Ne ovat rajoittaneet ulkopuolisia palveluja sekä lisänneet käyttäjien mahdollisuuksia hallita yksityisyyttään ja tietojaan.
Toki Facebook ja Twitter tekivät tämän pakon edessä ja rangaistuksen uhalla, koska kritiikki niitä vastaan on kasvanut vuosi vuodelta.
Kiinnostavinta on ollut seurata, miten some-jätit ovat tämänkertaisen vaalikampanjan aikana kontrolloineet viestintää. Ne ovat esimerkiksi liittäneet presidentin viestien perään varoituksia virheellisestä tai sääntöjen vastaisesta sisällöstä.
Varoituksia laitettiin paljon enemmän republikaanien kuin demokraattien viesteille, mikä johtunee lähinnä siitä, että ensiksi mainituissa oli enemmän harhaanjohtavaa tietoa.
Tämä kuitenkin sai Trumpin kannattajat raivoihinsa. Moni julisti hylkäävänsä suuret some-palvelut ja siirtyvänsä Twitterin kaltaiseen Parler-palveluun tai muihin ääriajattelijoiden suosimiin sovelluksiin.
Samaan suuntaan ovat tutkimusten mukaan siirtyneet myös venäläiset vaalivaikuttajat.
Kansaa suojellaan koulutuksella
Olen useassa artikkelissa kritisoinut verkkojättien valtaa yhteiskunnallisen keskustelun ja myös kilpailulain näkökulmasta.
Kritiikki niitä vastaan on ollut monessa suhteessa perusteltua.
Tällä kertaa some-yhtiöille voi kuitenkin jakaa myös tunnustusta. Twitterin Dorsey ja Facebookin Zuckerberg ovat sentään yrittäneet torpata räikeintä valeuutisointia.
Some-jätit tekivät tänä vuonna päätöksiä tukalassa tilanteessa. Suurin osa republikaanisen puolueen päättäjistä ei vielä rohjennut kritisoida presidentin ilmeisen valheellisiakaan väittämiä.
Lopulta ihmisiä ei voi loputtomiin suojella itseltään. Heidän on osattava tehdä se itse.
Paras lääke valheita ja salaliittoteorioita vastaan on medialukutaito ja koulutus – ja sen kehittäminen on poliitikkojen käsissä.
Korjaus 9.1. Kongressitalon valtaus tapahtui torstain vastaisena yönä. Jutussa oli aiemmin tiistain vastainen yö.