Kaikki tietävät toistensa palkat.
Ohjelmistoyritys Sysartissa on päädytty palkka-avoimuuteen.
Noin viisi vuotta sitten huomattiin, että osa työntekijöistä oli tyytymätön palkkaansa.
– Toiset saivat samasta työstä neuvoteltua paremmat liksat. Koettiin, että liksojen muodostuminen ei ollut reilua, sanoo Ari Pikkarainen. Hän on yrityksen johtaja ja toinen omistaja.
Pikkaraisen mukaan palkka-avoimuus on kilpailuetu.
Kuka tahansa voi käydä koodarinpalkka.fi -osoitteessa katsomassa, millaista palkkaa saisi Sysartissa. Palkan muodostavia tekijöitä ovat esimerkiksi osaaminen, kokemus, rooli, firman kannattavuus ja henkilökohtainen laskutus.
Sysart kuuluu poikkeuksiin. Suurin osa työpaikoista ei kerro palkoista edes työnhaussa, saati muulloin. Avoimuutta karsastetaan.
“Palkkojen avoimuutta pelätään turhaan”
Työpaikkailmoituksia selaillessa sen huomaa.
Töistä kerrotaan koulutusvaatimukset, osaamiset ja kaikki se, mitä työntekijältä kaivataan.
Sen sijaa yksi uupuu usein: palkka.
Työnhakupalveluja tarjoavan Duunitorin toimitusjohtajan Thomas Grönholm sanoo, että kovin moni työnantaja ei palkkaa rekryilmoituksessa vielä kerro.
Osin kyseessä on perinne ja tapa: näin on aina tehty.
– Suomessa ei ole kauhean tyypillistä puhua palkasta osana työpaikkailmoitusta, Grönholm sanoo.
Julkishallinnon (valtio, kunta, seurakunta) palkkatiedot ovat nimikirjalain mukaan julkisia.
Toisin sanoen kuka tahansa saa tiedon kuntien, kuntayhtymien ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden palkasta.
Yksityisellä sektorilla tilanne on toisenlainen. Perusperiaate on yksittäisen työntekijän palkkasalaisuus.
Monessa maassa on palkkaa lähestytään toisin: vaikkapa Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa työstä tarjottava palkka kerrotaan heti työpaikkailmoituksessa.
– Suomessa työnantajat ovat ehkä ajatelleet, että se voi hankaloittaa rekrytointiprossesia, jos palkkataso kerrotaan. Ei haluta lukita keskustelua tiettyyn yksittäiseen numeroon, Grönholm arvelee.
– Toki palkka on vain yksi osa palkkauksesta, on tulospalkkioita ja muita etuja. Tämä voi olla syy, ettei haluta yhtä numeroa kertoa.
Moni Duunitorin asiakasyrityskin suhtautuu varovaisen positiivisesti palkka-avoimuuteen. Mutta silti vain varovaisen.
– Osa työnantajista pelkää, että palkan kertominen hakuvaiheessa ohjaa liikaa. Usein yksityisellä sektorilla palkka on neuvoteltavissa.
Grönholm itse liputtaa palkka-avoimuuden puolesta.
– Jos palkkataso on esimerkiksi paljon alle sen, mitä hakija on etsimässä, ollaan sitten turhaan rekrytoinnissa mukana.
Kun palkkahaitari kerrotaan heti kärkeen, sekä työnantajan että työnhakijan aikaa säästyy. Hakija tietää, minkä palkkatason työstä on kyse, eikä hae turhaan paikkaa, jossa maksetaan liian pientä palkkaa. Joskus palkkataso kertoo työn vaativuudesta enemmän kuin hakuilmoitus.
Grönholm painottaa, että yksittäisen palkan kertomisen sijaan olennaisempaa on avata palkanmaksun perusteet.
– Harva on halukas työpaikan kahvihuoneella läväyttämään oman palkkansa, mutta kaikki haluavat, että perusteet palkkaukseen ovat selkeitä ja avoimia.
Duunitorin Aino Salonen kirjoitti samasta aiheesta kolumnissaan.
Palkka-avoimuus tulee lainsäädäntöön
Jatkossa palkka-avoimuus ei ole vain toiveista kiinni.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa lukee näin:
Palkka-avoimuus
Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin.
Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään
Myös EU-komissio ajaa palkka-avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä.
Parhaillaan hallituksen asettama työryhmä valmistelee lainsäädäntöä. Palkka-avoimuustyöryhmän on tarkoitus saada lakiesitys maaliskuun loppuun mennessä hallitukselle, kertoo työryhmää vetävä Tanja Auvinen STM:stä.
– Tavoitteena on edistää palkka-avoimuutta kolmikantaisesti. Hallitusohjelmassa on melko tarkkaan kirjattu, että lisätään palkkatietoisuutta henkilöstön edustajan ja yksityisten henkilöiden tietoisuutta palkoista, Auvinen sanoo.
Asia ei sinänsä ole uusi. Edellinen kolmikantainen palkka-avoimuustyöryhmä työskenteli vuonna 2019. Työryhmän loppuraportti jakautui kahteen. Työntekijäpuoli kannatti palkka-avoimuutta, työantajapuoli jätti eriävän mielipiteen.
– Edellisen työryhmän tehtävänannossa oli lainsäädännön valmistelu, mutta siinä ei saatu linjauksia. Nyt hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus, Auvinen painottaa.
Vielä ei ole tietoa, mitä uusi lainsäädäntö tulee tarkalleen sisältämään.
“Palkasta kertomisesta hyötyvät kaikki”
Palkkahaarukasta kertominen on Grönholmin mukaan yrityksille kilpailuetu.
– Se on osoitus siitä, että ei ole mitään peiteltävää ja salattavaa, vaan voidaan heti ilmoitusvaiheessa puhua avoimesti ja suoraan, Grönholm sanoo.
Varsinkin vielä nyt, kun palkka-avoimuus on harvinaista, se on työnantajalla mahdollisuus erottua työnhakijoiden silmissä.
Kun työpaikkailmoituksessa pyritään kuvaamaa mahdollisimman hyvin se, mistä työssä on kysymys, rekrytoinnit onnistuvat, Grönholm muistuttaa.
– Toivon avointa keskustelua yritysten palkanmaksuperusteista. Silloin kaikki voivat edetä uralla tasa-arvoisesti ja vaikuttaa oman palkkansa kehitykseen, Grönholm sanoo.
Työntekijät: Näin tämän pitäisi olla
Sysartissa sekä työntekijät että omistajat ovat tyytyväisiä palkka-avoimuuteen.
– Kokemuksemme ovat niin hyviä, että uskomme, että siitä tulee uusi normaali, johtaja Ari Pikkarainen sanoo.
Palkkausperusteet muuttuvat. Niistä neuvotellaan tasaisin väliajoin työntekijöiden kanssa.
– Näin tämän asian pitäisi toimia, sanoo projektipäällikkö Minna Uutinen. Uutinen on ollut kaksi vuotta töissä Sysartissa. Sinä aikana palkkauksen perusteita on yhdessä työntekijöiden kanssa rukattu kahdesti.
Vaikka ajatus palkka-avoimuudesta tuntui aluksi oudolta, nyt se tuntuu luonnolliselta.
Samaa sanoo Senior Software Designer Kari Merikanto.
– Minusta se on hyvin reilu ja läpinäkyvä malli, sanoo Merikanto.
– En näe siinä mitään haittaa, että voi verrata omaa palkkaansa muiden palkkaan.
Lue myös:
Etätyöläinen, muista nämä asiat ennen kuin jätät veroilmoituksen