Yhdysvalloissa koronaviruksen geenitutkimuksen ja tilastoinnin hitaus saa osakseen arvostelua.
Tällä hetkellä kestää keskimäärin 85 päivää siitä kun koronanäyte otetaan siihen, että sen geenitiedot ilmoitetaan kansainväliseen GISAID-tietokantaan.
Uutiskanava CNN:n haastattelema Baylor College of Medicinen virologi Peter Hotez pitää tätä säälittävänä nopeutena.
– Näin pitkä odotusaika merkitsee sitä, että tutkittava virustyyppi saattaa olla kehittynyt harvinaisesta tyypistä sellaiseen, joka kattaa puolet kaikista olemassa olevista viruksista, Hotez arvioi.
Tästä syystä Yhdysvaltojen on myös vaikeaa arvioida, miten suuri osa sen tartunnoista on uutta nopeammin leviävää B.1.1.7-varianttia.
Britannia ja Tanska tekevät nopeimpina länsimaina tutkimuksen ja tilastoinnin 24 päivässä. Suomella siihen kuluu lähes yhtä pitkään kuin Yhdysvalloissa, 79 päivää, Gileadin tilastot osoittavat.
Hitaus vaikeuttaa uusien virustyyppien seurantaa
Viruksen geenitutkimus auttaa seuraamaan sitä, miten virus muuttuu levitessään.
Viruksien kehittymistä ohjaa evoluutio samalla tavalla kuin muidenkin elävien organismien. Sars-CoV-2-koronavirus on muuntunut koronapandemian aikana tuhansia kertoja, BBC kirjoittaa.
Suurin osa näistä mutaatioista ei muuta viruksen käyttäytymistä.
Kun mutaatiot auttavat virusta selviämään ja leviämään aiempia variantteja paremmin, luonnonvalinta lisää näiden mutaatioiden määrää.
Näin on käynyt esimerkiksi Britanniasta ja Etelä-Afrikasta löydettyjen virusvarianttien tapauksissa.
Jotta uudet, mahdollisesti vaarallisemmat variantit saadaan tunnistettua nopeasti, on tärkeää selvittää viruksen geenirakennetta nopeasti ja tehokkaasti.
Lue lisää: