Reza Adib on katsonut viime päivinä iloiten, kun hänen kaksi lastaan ovat päässeet aloittamaan koulunkäynnin kolmen vuoden tauon jälkeen.
Afganistanista lähtöisin oleva perhe hakee turvapaikkaa Suomesta ja on nyt kotiutunut Nihtisillan vastaanottokeskukseen Espoossa. Nihtisilta on perheen toinen sijoituspaikka Suomessa.
Maahanmuuttovirasto on kuitenkin ilmoittanut lakkauttavansa koko yksikön kesään mennessä ja perheellä on edessään jälleen uusi muutto.
– Kun saavuimme Suomeen, lapset pääsivät kouluun Helsingissä, mutta vain kahdeksi viikoksi. Sitten meidät siirrettiin Espooseen, jossa meni kuukausi byrokratiaan. Nyt kun koulu vihdoin pääsi alkamaan, joudumme pian taas siirtymään jonnekin toisaalle, Adib harmittelee.
Maahanmuuttovirasto eli Migri on vähentämässä pääkaupunkiseudulta yhteensä 525 vastaanottopaikkaa turvapaikanhakijoilta. Adibia ja muita asukkaita odottaa todennäköisesti muutto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, koska heille ei enää vähennysten jälkeen ole paikkoja tällä alueella.
Asukkaista ajatus on käsittämätön.
– Moni täällä asuva turvapaikanhakija on jo sopeutunut osaksi yhteiskuntaa, ja heillä on täällä työpaikat. Kun heidät siirretään pois täältä, nämä työpaikat menetetään, ihmettelee Adib.
Tyhjistä paikoista pakko luopua
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet roimasti huippuvuoden 2015 jälkeen ja viime vuonna suljettiin yhteensä kymmenen vastaanottokeskusta. Migrin mukaan vapaita paikkoja on silti tällä hetkellä käyttämättä noin 1 500.
– Periaate on, että tämä järjestelmä pystyy hyvin nopeasti skaalaamaan itseään suuremmaksi, mutta me emme pidä missään tyhjiä keskuksia yllä, sanoo tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta.
Turhista paikoista on siis pakko luopua, koska uusia turvapaikanhakijoita tulee tällä hetkellä hyvin vähän ja koronapandemian vaikutusten seurauksena vielä vähemmän. Asukkaiden siirtoa arvioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti, ja pyrkimys on, että turvapaikkatutkintaa tekevä tulosalue ei vaihdu.
Suomi on tällä hetkellä jaettu neljään eri alueeseen, joissa tutkintaa tehdään. Käytännössä se tarkoittaa, että Nihtisillan asukas voidaan siirtää esimerkiksi Lammille, Lahteen tai vaikka Tampereelle, sillä nämä kaikki kuuluvat samaan alueen sisälle.
Pääkaupunkiseudulle jää jonkin verran niin sanottuja odotusajan paikkoja Vantaalle, mutta ne on tarkoitettu sellaisille turvapaikanhakijoille, joiden pitää esimerkiksi terveydellisten hoitojen vuoksi pysyä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
– Oletuksemme on, että pääkaupunkiseutu on niin vetovoimainen, että Nihtisillan varsinaisista asukkaista iso osa hankkiutuu yksityismajoitukseen eikä halua lähteä tältä seudulta pois, Lehto sanoo.
"Töiden saaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella on lähes mahdotonta"
Reza Adibin perhettä ei haittaisi muutto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, mutta jatkuva siirtely turhauttaa.
Nihtisillassa pitkään asunut Ibu on kuitenkin harmissaan mahdollisesta muutosta toiseen maakuntaan. Hän esiintyy jutussa lempinimellään, koska pelkää työpaikkansa puolesta.
– Olen ollut aikaisemmin Lappeenrannassa ja Kotkassa. Kokemuksesta tiedän, että töiden saaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella on lähes mahdotonta. Muutto kuulostaa suoraan sanoen kamalalta ajatukselta.
Ibu on tyytyväinen työhönsä ja haluaisi jäädä Espooseen. Oman vuokra-asunnon hankkiminen on hänen mukaansa kuitenkin hyvin haastavaa.
– Kuka vuokraisi asunnon ihmiselle, jolla ei ole esittää tarvittavia dokumentteja, kuten kuvallista henkilötodistusta, Ibu havainnollistaa.
Oma asunto olisi myös Adibin perheelle täydellinen ratkaisu, mutta se vaatisi Adibin mukaan pääkaupunkiseudulla vähintään kahdentuhannen euron tuloja.
Alasajo vaatii tarkkoja suunnitelmia
Nihtisiltaa pyörittävälle Luonalle keskuksen sulkeminen tarkoittaa työntäyteistä kevättä, sillä ison yksikön alasajo on työläs operaatio.
– Tätä täytyy tarkastella asukkaiden, työntekijöiden, kiinteistön ja yhteistyökumppaneidemme kannalta. Useamman kuukauden ajan meidän palvelumme jatkuvat aivan normaalisti, ja sitten myöhemmin keväällä ryhdytään toimenpiteisiin, Luonan tulosalueen johtaja Suvi Salonen sanoo.
Nihtisilta on merkittävä osa Luonan vastaanottokeskusliiketoimintaa, ja sen lakkauttaminen tarkoittaa koko Luonan tasolla 15 prosentin vuosittaisia vaikutuksia.
– Tämä toki oli meille ikävä päätös, mutta eihän se täysin yllätyksenä tullut.
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vastaanottokeskusten paikkamääriä vähennetään todennäköisesti vielä lisää, sillä koronapandemia karsii turvapaikanhakijoiden määrää vielä pitkään.
Nihtisillan lakkauttamisen jälkeen Helsingissä jatkaa yksi vastaanottokeskus ja Vantaalla yksi. Lisäksi Helsingissä toimii säilöönottoyksikkö ja Espoossa ja Vantaalla alaikäisyksiköt.
Lue myös: