Tylsien kokousten ja seminaarien iloksi kehitetyssä hevonpaskabingossa lappuun voi kirjata oleellisia puppugeneraattori-ilmaisuja, kuten strategia, visio, resurssit ja asiakkuus. Kun 25 ruudun lapulle saa viiden rivin täyteen, voi nousta ylös ja huutaa "Hevonpaskaa!"
Myös oikeassa hevostaloudessa lanta on asia, josta voisi pelata bingoa. Silloin vaihtoehtomerkintöinä osallistumislapussa voisivat olla peltolevitys, kompostointi, mädätys biokaasuksi tai poltto. Uutena sanana bingoon voisi lisätä sanan HorsePower.
Näitä kaikkia menetelmiä käytetään nytkin, mutta tallien lantahuolto meni osaltaan uusiksi, kun Fortum ilmoitti lopettavansa HorsePower-lannankeruujärjestelmänsä tämän vuoden alussa. Parhaimmillaan talleilta kerättiin 30 000 tonnia lantaa vuodessa.
Kaatopaikoille hevosenlantaa ei ole saanut viedä vuonna 2014 tulleen kiellon jälkeen.
Polttaminen ei kannattanut
Fortumilta kerrotaan, että lannalle ei enää löytynyt loppukäyttöä Järvenpään voimalan myynnin jälkeen. Siellä lantaa oli poltettu muun jätteen seassa.
Johtaja Anssi Paalasen mukaan Fortum HorsePower-palvelu on perustunut vahvasti hevosenlannan hyödyntämiseen polttoaineena, joten edellytyksiä palvelun jatkamiselle ei enää ole. Jo nyt osa lannasta on kuljetettu HSY:n kompostointiasemalle Porvoon Metsäpirttiin.
Metsäpirtin alueella lanta kompostoidaan puhdistamolietteen kanssa. Lopputuloksena on kasvualustoja viherrakentamiseen ja kotipuutarhoihin.
Yksikön päällikkö Janne Nipuli arvioi, että lantaa on tullut aiemmin noin 4 000–5 000 tonnia vuodessa Uudenmaan ja lähialueen talleilta. Määrä voisi helposti tuplaantua.
– Meillä on vastaanottomaksu 10 euroa tonnilta ja tallit vastavat itse kuljetuksesta meille, jos haluavat tehdä sopimuksen kanssamme.
Fortumin lopettamisilmoituksen jälkeen Nipuli on saanut useita kyselyitä talleilta ja uusia sopimuksia on tehty.
HorsePower-palvelun loppuminen tuli useimmille yllätyksenä. Moni palvelun asiakas oli kenties tuudittautunut ajattelemaan, että lantaongelmaan oli saatu pitkäaikainen ratkaisu.
Koska lantaa tulee joka päivä tasaisella tahdilla, talleille tuli kiire. Pitkät kuljetusmatkat tulevat kalliiksi. Esimerkiksi Uudellamaalla tallien on ollut paikoin vaikea löytää viljelijöitä, jotka haluaisivat pelloilleen lantaa. Viljelijät myös pelkäävät lannan mukana mahdollisesti leviävää hukkakauraa.
Talleille tuli kiire
Yksi Fortumin asiakkaista oli Vermon ravirata. Alueella toimii yhdeksän tallia ja päivittäin siellä on sata hevosta. Lantaa tulee vuosittain noin 3 600 kuutiota omien tallien lisäksi myös harjoitusten ja ravien seurauksena.
Toimitusjohtaja Heikki Häyhä etsi uutta ratkaisua ja se löytyikin, mutta hieman kauempaa. Nyt Vermon lantahuollosta vastaa pälkäneläinen Humuspehtoori, jonka tuotteita ovat erilaiset maanparannusaineet ja lannoitteet.
– Lannan vastaanottomäärä on meillä vaihdellut, vuonna 2020 meille tuli reilut 14 000 tonnia lantaa, joka on noin 25 000 kuutiota. Sitä on otettu hieman varastoon, kertoo Humuspehtoorin toimitusjohtaja Suvi Mantsinen.
– Sopimuksia kysytään joka päivä, mutta tällä hetkellä en tee enää uusia sopimuksia.
Tulevaisuudessa lannan vastaanottomäärä on kuitenkin pienempi, koska sen tarve riippuu prosessien läpimenokapasiteetista.
Hevosten jätökset tulevat kalliiksi Vermolle.
– Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista vuodessa. Kun lantamäärä on noin iso, niin kustannukset nousevat, Heikki Häyhä sanoo.
Samaa mietitään muissakin isoissa talleissa, sillä lannan rahtaaminen matkojen taakse ei ole mielekästä, vaikka se käytettäisiinkin lopulta maanparannusaineena tai lannoitteena.
Luonnonvarakeskuksen esimerkkitapauksessa 60 hevosen tallin lannan poisrahtaus maksoi 25 000 euroa vuodessa (artikkeli on julkaistu vuonna 2016).
Kuivike ratkaisee minne lanta kelpaa
Pääasiassa tallit käyttävät karsinoissa turvetta, sahan- tai kutterinpurua. Kuivikkeena käytetään myös olkipellettejä sekä hamppua, pellavaa ja ruokohelpeä.
Lietolaisella Kotimäen talleilla on käytössä turve, jonka toimittaa lantahuollosta vastaa Biolan. Yritys noutaa tallien lantalasta sinne kertyvän turpeen ja hevosten sonnan sekoituksen. Biolan kompostoi ja hygienisoi lannan ja käyttää sen raaka-aineketjun osana kasvualustoissa, lannoitteissa sekä maanparannusaineissa.
Biolan kelpuuttaa vain turpeen kuivikkeena, sillä sahan- tai kutterinpuru kompostoituvat hitaammin. Lannassa ei saa olla mukana kiviä, muovijätettä tai muutakaan roskaa.
Kotimäen talleilla Liedon Littoisissa on noin 60 hevosta ja perheyhtiössä työskentelevä kengittäjä Pasi Nurmi kertoo nykyisen lantahuoltosopimuksen olevan ihanteellinen. Aiemmin piti jatkuvasti etsiä viljelijöitä, joiden pelloille lantaa saattoi viedä.
– Kyllä tämä on meille ihan elinehto. Ennen meillä oli ongelmana, mihin saadaan tällainen määrä hevosen lantaa hävitettyä. Se oli joka vuosi kauhea järjestely, mihin sitä sai ajaa, Pasi Nurmi kertoo.
Biolanin tapaista lannannoutopalvelua tarjoaa myös VAPO. Kustannus noin 15 hevosen tallille on VAPOn mukaan 40–45 euroa hevosta kohden kuukaudessa. Hinta riippuu tallille toimitettavan kuivikkeen laadusta.
Miksei polteta enempää?
Edellisen hallituksen ohjelmassa haluttiin lisätä hevosen lannan hyötykäyttöä ja sallia polttaminen.
Muutos lakiin tehtiin marraskuussa vuonna 2018. Lakimuutosten myötä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksikössä ei enää edellyttänyt jätteenpolttolupaa.
Esimerkki energiakäytölle saatiin Ruotsista, mutta Fortumin yritys tuottaa energiaa hevosen lannasta lopahti muutaman vuoden jälkeen. Monet isot tallit olivat tehneet sopimuksen Fortumin kanssa.
Nyt vireillä on uusi hanke, jossa hevosen lantaa sekoitettaisiin puuhakkeeseen ja voimala rakennettaisiin lähelle talleja. One1 yhtiön myyntijohtaja Janne Ekholm toimi aiemmin Jokimaan raviradan toimitusjohtajana ja tuntee hevosalaa laajasti.
Ekholmin mukaan hevosen lanta ei välttämättä ole optimaalisin polttoaine, sillä se sisältää runsaasti vettä. Kun lakia vuonna 2018 muutettiin, niin keskiseen Suomeen suunniteltiin uudenlaista polttolaitosta.
– Nyt kun Fortum lopetti polton ja hevosala vähän ikäänkuin huusi hätää, niin meillä on valmis mallinnus jo olemassa. Sen perusteella tiedetään oikea tekniikka ja suhteet, missä seospolttoaineeseen lantaa voi sekoittaa, Ekholm sanoo.
Tallit tarvitsevat pitkäaikaisen ratkaisun lantahuoltoon ja Ekholm näkee polttamisessa hyvän mahdollisuuden.
– Tallit ovat yleensä lähellä teollisuuslaitoksia tai lämpöverkkoja. Tällöin lämmön tarve ja polttoaineen tarjonta olisivat riittävän lähellä toisiaan, jolloin tämä olisi toteutettavissa.
– Meillä on tiedossa lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla tarve parille uudelle sopivan kokoiselle lämpövoimalalle.
Janne Ekholmin ajatuksissa niissä voitaisiin polttaa hakkeen kanssa myös hevosen lantaa, joka olisi ilmaista.
Ekholm oli mukana selvittämässä myös Jokimaan raviradan läheisyyteen suunniteltua biokaasulaitosta, mutta sen rakentaminen estyi naapurien valitusten takia. Biokaasun tuotannossa hevosenlannan ravinteet kuitenkin säilyisivät mädätysprosessissa, kun kaasu otetaan talteen.
Lue myös:
Asukkaat suivaantuivat laitossuunnitelma – nouseeko biokaasulaitos keskelle asutusta?