Moni on sen huomannutkin: maanteiden ylinopeusvalvonnan peltipoliisit eli kameratolpat välähtelivät viime vuonna selvästi harvemmin kuin edellisenä vuonna. Eikä syy tai ansio tästä lankea autoilijalle, vaan poliisin uudelle Liike-tietojärjestelmälle.
Sen käyttöönotto kangerteli pahasti keväälllä ja alkukesästä, mikä pakotti poliisin kytkemään osan kameroista pois päältä ja nostamaan välähdyskynnystä laajasti selvästi normaalia korkeammalle kuukausien ajoiksi viime vuonna.
– Nostimme välähdyskynnystä sakotusrajalle (21 km/h) saakka jo toukokuussa, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.
Sen seurauksena lievistä ylinopeuksista määrättyjen rikesakkojen määrät romahtivat toukokuussa kolmannekseen edellisvuoden toukokuusta ja kesäkuussa käyttöönotettu liikennevirhemaksu toisti samaa syöksyä.
Syksyn mittaan järjestelmän ongelmia saatiin korjattua, mutta vielä joulukuussakin liikennevirhemaksuja kirjattiin puolet vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Tosin se voi osin johtua myös koronan vähentämästä autoilun määrästä.
– Joulukuussa ei lähdetty niin joulunviettoon, Ihalainen sanoo.
Muutenkin maanteillä on ollut selvästi vähemmän liikennettä koronavuoden aikana, mikä on osin heijastunut myös ylinopeusmääriin.
Joka tapauksessa ylinopeuskäryjen määrät putosivat viime vuonna 110 000:lla eli 41 prosentilla edellisvuodesta. Tietojärjestelmävaikeudet tiesivät valtiolle siis noin 11-15 miljoonan euron tulonmenetystä rikesakoista ja liikennevirhemaksuista.
– Liikennemäärien lasku selittää laskua osin, mutta tietenkin meidän automaattivalvonnan liikennevirhemaksujen käsittelyyn tarkoitetun uuden Liike-järjestelmän käyttöönotto on suurin selittävä tekijä näille luvuille, Ihalainen sanoo.
Osa huomasi
Ihalaisen mukaan varsinkin moni vakiojajelija äkkäsi, etteivät kameratolpat välähdelleet viime vuonna normaliin tapaan.
– Teillä liikkuu porukkaa, joka on tottunut ajamaan huomautusrajan pinnassa ja ehkä he ovat huomanneet, että ei välähtele.
Ihalaisen mukaan moni myös käytti hyväkseen tilannetta, jossa teillä on ollut selvästi normaalia väljempää.
– Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat nousseet selvästi. Kun niitä normaalisti on ollut noin 4 000 kappaletta vuodesta, niin viime vuonna niitä oli marraskuun loppuun mennessä kertynyt jo 5 700 kappaletta.
– Tolppavalvontaa osataan varoa, mutta muualla on menty selvästi kovempaa. Tämä näyttäisi olevan korona-aikainen ilmiö, ei pelkästään Suomessa vaan Keski-Eurooppassakin nopeudet ovat nousseet.
Tähän nähden on lohdullista, että kolareissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät laskivat viime vuonna alustavien tietojen mukaan.
Tänä vuonna normaaliin
Ylinopeuksien välähdyskynnystä on jo laskettu viime vuoden lukemista ja automaattisessa nopeusvalvonnassa on Ihalaisen mukaan tarkoitus päästä normaaliin toimintaan muutenkin vielä tämän vuoden aikana. Tosin ylinopeushuomautuksia ei edelleenkään lähetetä ja näin jatketaan ainakin näiden lumien ajan.
Perinteinen ajonopeusvalvonta eli mies+tutka tai poliisiautoon kytketty ajonopeustutka toimi normaalisti koko viime vuoden ajan ja rapsuja kirjattiin ylinopeuksista viime vuonna 168 000 kappaletta, mikä on vain hieman edellisvuotta pienempi luku.
Perinteisessä valvonnassa paino on selkeästi kovemmissa ylinopeuksissa ja siksi valtaosassa näistä määrättiin päiväsakkoja.
Lue myös: