Kotihälytysten määrä lisääntyi vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna.
Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisi kirjasi joulunpyhinä 24.–27.12. yhteensä 834 tehtävää. Niistä noin 70 prosenttia tuli Varsinais-Suomesta ja 30 prosenttia Satakunnasta.
Tehtävistä noin joka viides oli Varsinais-Suomessa kotihälytys, Satakunnassa vastaavasti noin joka kymmenes.
Asia selviää Poliisihallituksen Ylelle toimittamista tilastoista.
Satakunnassa suurinta nousua viime vuoteen verrattuna on ollut Pomarkussa (30,43%), Säkylässä (29,27%) ja Karviassa (26,6%). Eniten kotihälytykset taas vähenivät Eurajoella, Nakkilassa ja Siikaisissa.
Suhteessa asukaslukuun Harjavalta pitää koko maan kärkisijaa, kerrotaan Poliisihallituksesta.
Harjavallan tilastoista ja kärkisijasta kertoi joulukuun lopussa ensin Helsingin Sanomat. Lehti ei kuitenkaan tarttunut juurisyihin, joita tilastojen takana usein on.
Kotihälytykset Satakunnassa 2019–2020
Taulukkoa ladataan
Vaikka esimerkiksi Porissa ja Raumalla on määrällisesti enemmän hälytyksiä, Harjavalta nousee kärkeen, kun hälytykset suhteutetaan asukaslukua kohden.
Harjavallan kohdalla tilastoharha
Harjavallan tilanteessa voidaan puhua aivan oikeasta tilastoharhasta, kertoo Lounais-Suomen poliisin ylikonstaapeli Matti Uotila.
Tilastojen mukaan Harjavaltaan tehtiin 235 kotihälytystä vuonna 2020, mutta osa tästä on harhaa. Hieman yli puolet hälytyksistä tehtiin samaan osoitteeseen.
– Harjavallassa on yksi osoite, johon tuli viime vuonna 119 kotihälytystä. Ilman niitä Harjavalta olisi tilastoissa varsin toisissa lukemisissa. Tähän kyseiseen osoitteeseen on kirjattu myös useampia rikosilmoituksia pahoinpitelyistä, ylikonstaapeli Uotila toteaa.
Ongelmaosoite on ollut poliisin tiedossa jo pitkään. Viime vuonna yhden kuukauden aikana osoitteeseen tehtiin kuusi rikosilmoitusta.
– Ne olivat pahoinpitelyitä, puolin ja toisin, Uotila sanoo.
Ilman näitä tehtäviä Harjavallassa olisi ollut 116 kotihälytystä. Näin hälytyksiä olisi Harjavallassa ollut viidenneksi eniten koko Satakunnassa, ei suinkaan eniten.
Tarkempia tietoja niin sanotun ongelma-asunnon asukkaista ei kerrota julkisuuteen.
Tilanne käsittelyssä lähiaikoina
Tänä vuonna Harjavallan kaupunki on viimein tartumassa asiaan. Kotihälytysten määrän lisääntymisestä keskusteltiin jo joulun alla kaupungin johtoryhmässä.
– Poliisin kanssa asiasta on jo keskusteltu ja sovittu, että tilastojen taakse pureudutaan kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä, kertoo sosiaalityön päällikkö Kirsi Forsman sähköpostitse.
Myös kaupunginjohtaja Hannu Kuusela kertoo, että ensi viikon maanantaina kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen sekä Harjavallan virkamiehistöä sekä poliisin edustajia kokoontuu keskustelemaan asiasta.
– Pitää ottaa huomioon myös se, ettei kenellä tahansa virkamiehelläkään ole toimivaltaa päättää siitä, missä joku asuu, Kuusela sanoo.
Kysyimme harjavaltaisilta, missä mättää
Ylen toimittajat jalkautuivat Harjavallan kaduille hyisenä torstaina.
Tarkoitus yli kysellä kansalaisilta, mitä mieltä he asuinpaikkakunnastaan ovat. Vain harva oli yllättynyt siitä, että tilastojen varjolla kaupungissa on paljon kotihälytyksiä.
– Ei tule yllätyksenä, sanoo Tauno Grundström.
– Kyllä täällä joutuu välillä jopa tuupituksi, sanoo koko ikänsä Harjavallassa asunut Lasse Koistinen.
– Poliisin näkymistä kaduilla toivoisi enemmän, se voisi rauhoittaa asiaa. Koistinen miettii.
Harjavaltalaisten kommentit saatiin ennen kuin selvisi, että tilastoharha johtuu yhdestä osoitteesta.
Väkivalta ei ole ainoa syy
Poliisin saamat kotihälytykset ovat koronavuonna johtuneet usein naapureita häiritsevästä metelöinneistä.
Ihmiset eivät käy rellestämässä baareissa ja ravintoloissa, jolloin meteli on saattanut jatkua kotioloissa entistä myöhäisempään yöhön.
- "Ilmoitusten väheneminen ei ole lohdullinen, vaan ahdistava tieto" – asiantuntijat arvioivat kotiväkivallan jääneen piiloon koronakeväänä
- Pari- ja lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon – silti uhreja on useita tuhansia
Vähemmän vakavien metelikeikkojen lisääntymisestä huolimatta kotiväkivalta on yhä läsnä. Se on huomattu pitkin kuluvaa vuotta ensi- ja turvakotien liitossa.
Terveystieteiden tohtori Salla Kivelän väitöskirjan mukaan Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen Euroopan keskiarvon ollessa joka kolmas.
THL:n selvityksen mukaan noin joka kolmas yli 15-vuotias nainen Suomessa on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa.
Porissa sijaitsevan ensi- ja turvakotiyhdistys Esikon toiminnanjohtaja Arja Saariselle tilanne ei ole uusi. Koronapandemian alkaessa keväällä apua hakeneiden määrät jopa tuplaantuivat. Apua on myös osattu hakea aiempaa rohkeammin.
– Porissa esimerkiksi huhtikuussa lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden määrä kaksinkertaistui, Saarinen kertoi lokakuussa.
Lue myös:
Kotihälytysten määrä on kasvanut jopa neljänneksellä korona-aikana