Kouvolalainen Terttu Aalto teki vuonna 2015 miesystävänsä kanssa kaupat talosta, jonka piti olla unelmien täyttymys.
Alle kahden vuoden asumisen jälkeen hän kuitenkin pakeni uudesta kodistaan terveysoireiden takia: yskää, päänsärkyä, pahoinvointia ja jopa muistin pätkimistä. Talosta on löytynyt vakavien kosteusongelmien lisäksi kreosoottia, joka on puunsuojana tunnettu syöpävaarallinen myrkky.
Aallon talon nimi on Villa Ida. Se on sata vuotta sitten tehty kaunis huvilamainen rakennus Kymijoen lähellä. Aalto sanoo varautuneensa korjauksiin vanhaa taloa ostaessaan, mutta ongelmien laajuus yllätti.
‒ Remonttimiesten mukaan korjaamiseen voisi mennä 450 000–500 000 euroa, ja olisiko tämä sittenkään terve, Aalto kertoo Ylen MOT-toimitukselle.
Kreosootti on ratapölkyistä tuttu puunsuoja. Sitä löytyy myös vanhoista taloista ja se voi aiheuttaa muun muassa hajuhaittoja.
Talossa käydessään hän turvautuu hengityssuojaimeen.
Aallon mukaan talosta paljastui erilaisia kosteusongelmia vähän joka puolelta: kattorakenteista, pohjakerroksesta, perustuksista ja seinärakenteista. Kreosootti-nimistä ainetta esiintyy seinähirsissä.
Kreosootti on esimerkiksi puisista ratapölkyistä tuttu puunsuoja. Sitä löytyy myös vanhoista taloista ja se voi aiheuttaa muun muassa hajuhaittoja.
Aalto pelkää, että hänen talossaan kreosootin haju on imeytynyt ulkoseiniin ja niiden eristeisiiin. Hänen mielestään ulkoseinien hirret pitäisi vaihtaa kauttaaltaan sisäilmahaittojen eliminoimiseksi.
Aalto uskoo, että hänen kokemiensa terveysoireiden taustalla on kreosootti – aine löytyi talosta vasta kauppojen jälkeen. Ajoissa saatu tieto myrkystä olisi pysäyttänyt ostamisen.
‒ Kuka sellaista taloa haluaisi, kysyy Aalto.
Remonttiin jopa yli sata tonnia
Kreosootti aiheuttaa taloissa monenlaisia pulmia. Erään varsinaissuomalaisen pientalon omistaja löysi kreosoottia talokaupan jälkeen muun muassa seinistä, lattian betonista ja kellarista. Aine ei ollut haissut sisäilmassa ennen kuin pintoja avattiin remontin yhteydessä. Viranomaisia asumisterveysasioista ohjeistava Valvira suosittaa, että tällaisessa tilanteessa kreosoottivalmiste pyritään poistamaan.
‒ Tiedetään, että se on haitallinen aine. Se kannattaa poistaa jopa varmuuden vuoksi, vaikka se ei haisisikaan, sanoo ympäristöterveysneuvos Kimmo Ilonen Valvirasta.
Varsinaisuomalaisessa talossa kreosootin poistoremontti kaikkine lisätöineen voisi maksaa jopa yli 100 000 euroa. Kreosootin jättäminen rakenteisiin niille sijoilleen olisi riskialtista.
Talon muutostyöt ja pintojen ropelointi saattaisivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa remontin jälkeenkin sellaisen hajuhaitan, jota aiemmin ei ole ollut. Esimerkiksi lämpötilan nousu voi lisätä hajuja.
Korkeimman oikeuden mukaan kreosootti ei ollut piilovirhe, jonka myyjän pitäisi korvata. Sen sijaan joissain toisissa tapauksissa alemmissa oikeusasteissa kreosoottia on pidetty korvattavana piilovirheenä.
Talosta on käyty oikeutta aina korkeinta oikeutta myöten. Korkeimman oikeuden mukaan kreosootti ei ollut piilovirhe, jonka myyjän pitäisi korvata. Sen sijaan joissain toisissa tapauksissa alemmissa oikeusasteissa kreosoottia on pidetty korvattavana piilovirheenä.
MOT kuuli useista tapauksista, joissa talon purkua on harkittu vakavan kreosoottiongelman takia.
Jopa yli 100 000 pientalossa?
Kreosootiksi kutsuttuja aineita on käytetty tiettävästi lähinnä ennen 60-luvun loppua rakennetuissa taloissa. Kreosoottitalojen määrästä ei ole tarkkaan tietoa kenelläkään.
Asiantuntija-arviot vaihtelevat muutamasta tuhannesta jopa yli sataan tuhanteen pientaloon.
‒ Jossain muodossa ja pitoisuudessa haitallisia PAH-yhdisteitä voisi olla jopa kolmannes hiukankin vanhemmista 50-luvun ja siitä vanhemmista taloista, arvioi rakennusterveysasiantuntija Erkki Helimo näppituntumalta.
Kreosootti aiheuttaa rakennusalalla monenlaista epätietoisuutta. Esimerkiksi Helimo kaipaisi uusia ohjeistuksia oikeanlaisista korjaustavoista.
Haitallisia PAH-yhdisteitä voi löytyä myös muista rakennusaineista kuin kreosoottivalmisteista. Niitä voi löytyä myös esimerkiksi bitumista.
Aina kreosootti ei aiheuta pulmia. Sen määrä voi olla talossa vähäinen, eikä haju välttämättä pääse talon sisäilmaan rakenteista.
Työterveyslaitoksen mukaan syöpävaara rakenteissa pitkään levänneestä kreosootista on lähtökohtaisesti olematon. Olennaisimpia syöpävaarallisia komponentteja ei pitäisi juurikaan kulkeutua sisäilmaan, jos rakenteisiin ei kosketa.
Talon ostaja kuitenkin mielellään tietäisi kreosootista ennen kauppaa, koska sen poistaminen voi osoittautua kalliiksi mutta pakolliseksi remontin yhteydessä. Tavanomaisimmin kreosootti paljastuu juuri remonttissa.
”Olen nähnyt vuonna 2020 yhden kuntotarkastusraportin, jossa kuntotarkastaja oli kirjannut sinne, että hajun lähde tulee selvittää.”
Hannele Rämö, Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja
Kreosoottiin ei kiinnitetä kuntotarkastuksissa tarpeeksi huomiota
Katseet kääntyvät talokauppojen yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin. Kuntotarkastaja voi halutessaan ehdottaa tai tehdä itse rakenneavauksia kreosootin paljastamiseksi siinä missä homeenkin etsimiseksi.
Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö kuitenkin katsoo, että kreosootin mahdolliseen olemassaoloon kiinnitetään liian vähän huomiota kuntotarkastuksissa.
Esimerkiksi rakenneavausten suosittaminen tarpeen vaatiessa tuppaa Rämön mukaan unohtumaan. Hän on tutustunut lukuisiin kuntotarkastusraportteihin, koska perkaa työnsä puolesta asuntokauppojen jälkipyykkejä.
‒ Sama on kaikki nämä muut epämääräiset hajut, mitä siellä saattaa olla. Ne eivät tule kuntotarkastuksissa esille. Olen nähnyt vuonna 2020 yhden kuntotarkastusraportin, jossa kuntotarkastaja oli kirjannut sinne, että hajun lähde tulee selvittää, sanoo Rämö.
MOT tutki tarkemmin kuutta pientaloa, joissa on tavattu vakava kreosoottiongelma. Viidestä talosta on käräjöity. Viisi taloa oli kuntotarkastettu ennen kauppoja, joten tarkastus ei suojellut erityisen hyvin ostajia kreosoottiongelmalta.
Paperijätin kanssa oikeudessa
Kreosoottitalon Kouvolassa ostanut Terttu Aalto lähti hakemaan korvauksia oikeudesta, koska katsoi talon monien ongelmien olevan piilovirheitä, joista kauppaa tehtäessä ei ollut tietoa.
Näkemykset myyjän kanssa olivat pahasti ristissä. Talon myynyt paperijätti UMP tarjosi riidan alkuvaiheessa 20 000 euron kertakorvausta, kun taas Aalto kumppaneineen lähti vaatimaan oikeudessa kaupan purkua.
Käräjäoikeudessa talokauppa purettiin. UPM valitti hovioikeuteen, joka muutti tuomion 89 000 euron hinnanalennukseksi. Muun muassa Aallon asiantuntijalausuntoon perustuva näkemys vesikattorakenteen ongelmasta ei menestynyt oikeudessa.
Korvauksia ei tullut myöskään tietyistä talon alaosan kosteusongelmista. Niistä oli oikeuden mukaan viitteitä ostajien ennen kauppaa saamassa kuntotarkastusraportissa.
Hovioikeus kuitenkin velvoitti UPM:n korvaamaan Aallolle hirsien lahovaurioita, kreosootin poistokustannuksia hirsistä ja kattolyhtyjen korjauskuluja. Tuomiossa kreosoottia katsottiin löytyvän hirsistä pienemmältä alalta Aallon näkemykseen verrattuna. Aalto on pettynyt hovioikeuden tuomioon.
‒ Mitä on irtaimiston menetys ja mitä kaikkea remonttia tähän on tehty, niin emme ole oikeastaan saaneet mistään mitään, sanoo Aalto.
Aallon mukaan oikeusprosessi on ollut raskas. Häntä kummastutti, että jo kiistan alkupuolella ennen käräjiä UPM:n juristi ilmoitti selvittelykustannusten täysimääräisestä perimisestä talon ostajilta, elleivät nämä luovu esittämästään vaatimuksesta. UPM:n juristi sanoo nyt, että vastavaatimusten esittäminen on normaalia riitatilanteessa.
Aaltoa ihmetytti myös kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen UPM:n lähettämä pöytäkirjan ote, jonka mukaan rakennuksen arvo on 96 000 euroa ja kauppaan kuuluvan maapohjan 200 000 euroa. Aallon talon lähistöllä tontteja on kaupiteltu murto-osalla erittelyssä mainitusta hinnasta. Aalto on mieltänyt kauppahinnan eli yhteensä 296 000 euroa vastineeksi lähinnä rakennuksesta, jota myyntiesitteessä kuvattiin yleiskunnoltaan hyväksi.
UPM:n mukaan pöytäkirjan ote liittyy myyjän viralliseen päätökseen kaupan hyväksymisestä ja se on toimitettu lainhuudatusta varten. UPM toteaa, että ilmoitettu erittely maapohjalle ja rakennukselle kytkeytyy yhtiön kirjanpitosääntöön, eikä jaolla ole oikeudellista merkitystä.
Hän on laittanut vireille Villa Idan purkamisen, koska katsoo sen korjaamisen liian isoksi ongelmaksi.
MOT kertoo, millaisia ongelmia kreosootin löytäminen talokauppojen jälkeen on aiheuttanut:
Aiheesta lisää:
Lue lisää MOT:n tutkivaa journalismia
Artikkelista voi keskustella tiistaihin klo 23 saakka.