Mikkelin kaupunki on tehnyt useita tappiollisia tilinpäätöksiä ja taseeseen on kertynyt noin 50 miljoonan euron edestä alijäämää. Ellei niitä pystytä kattamaan vuoden 2023 loppuun mennessä, vaarana on joutua kriisikuntalistalle.
Mikkeli on myös huomattavan velkaantunut.
Velkojen ja alijäämien vastapainoksi kaupungilla on mittava energiaomaisuus. Mikkeli omistaa kaupunkialueella toimivan ESE Oy:n kokonaan ja on maaseudulla toimivan Suur-Savon Sähkön suurin kuntaomistaja noin 15 prosentin osuudella.
Tähän asti Mikkeli on halunnut pitää kiinni arvokkaasta energiaomaisuudestaan, mutta nyt asiaa valmistellut työryhmä selvitti erilaisia vaihtoehtoja osakkeiden muuttamisesta rahaksi.
Työryhmän mielestä vahvimmat vaihtoehdot ovat ESEn vähemmistöosuuden tai Suur-Savon Sähkön osakkeiden myyminen ulkopuoliselle sijoittajalle.
Kauppa on poliittisille ryhmille herkkä paikka, sillä yhtiöt ovat hyvin erilaisia. Tiiviillä kaupunkialueella toimiva ESE on Suomen halvimpia sähkön siirtoyhtiöitä. Maaseudulla toimiva Suur-Savon Sähkö taas on Suomen kalleimpia.
Myös poliittiset ryhmät ovat jo hahmotelleet ja ilmaisseet kantojaan eri vaihtoehtoihin. Tiukimman kannan on ottanut SDP, jonka mielestä Suur-Savon Sähkön osakkeet voi myydä, mutta ESE pitää säilyttää kaupungin omistuksessa.
Etenkin keskustan suunnalla halutaan selvittää työryhmältä kylmän vastaanoton saanut maakunnallinen vaihtoehto, jossa Suur-Savon Sähkö ostaisi kokonaan tai osittain ESEn.
Savonlinnassa toivotaan maakunnallista ratkaisua
Työryhmältä rukkaset saanut Suur-Savon Sähkö haluaa edelleen olla kilvassa mukana. Mikkeli on torjunut lähentelyt maakuntayhtiön tiukkojen osakassopimusten takia. Äänileikkurin takia yksittäinen omistaja voi käyttää korkeintaan 10 prosentin äänivaltaa.
Suur-Savon Sähkön hallituksen puheenjohtaja, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine liputtaa maakunnallisen sähköyhtiön puolesta. Savonlinna on yhtiön toiseksi suurin kuntaomistaja.
Janne Laineen mielestä myös tiukasta osakassopimuksesta voidaan neuvotella.
– Yhdistämällä yhtiöt tai vähemmistöosuuden kautta olisi mahdollisuus saada merkittäviä synergiahyötyjä ja parantaa tehokkuutta. Näillä tehostamisilla saatu hyöty voitaisiin sitten jakaa esimerkiksi omistajien ja asiakkaiden kesken.
Janne Laine muistuttaa, että kyse on kahdesta arvokkaasta yhtiöstä.
– ESE on myös hyvin hoidettu yhtiö joten kahdesta hyvästä tulisi vielä parempi, Janne Laine muistuttaa
Laineen mielestä siirron osalta monopoliasemassa olevat sähköyhtiöt kannattaa vesilaitosten tavoin pitää maakunnallisessa omistuksessa.
– Ulkopuolinen pääomasijoittaja tuo kyllä rahaa, mutta haluaa sille mahdollisimman kovan tuoton, kuten Carunasta näemme. Tuotto revitään sitten asiakkailta ja se on pois maakunnan taloudesta, koska raha virtaa silloin maakunnasta pois.
Kaupunginjohtajan puhelin pirisee tiuhaan
Myös Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen pitää ovea edelleen auki eri vaihtoehdoille.
– Nyt vasta peli on avattu. Kun asia tuli julkisuuteen, puhelin on soinut tämän tästä. Tahti varmasti kiihtyy kun valitsemme jonkun mallin, jonka pohjalta etenemme.
Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina. Valtuuston eteen järjestely tulee helmikuun puolivälissä.
– Jos Suur-Savolta tulee ostotarjous ja siellä ollaan valmiita lieventämään osakassopimuksen rajoituksia, meidän päättäjät joutuvat miettimään, että onko tarjoukseen syytä tarttua, Halonen muotoilee.
Ostajaehdokkaita ilmaantumassa lisää
Suur-Savon Sähköä suojattiin 1990-luvulla mahdolliselta nurkanvaltaukselta. Vanhoilla osakkeenomistajille on myyntiin tulevien osakkeiden etuosto-oikeus.
Pääomasijoittaja Capman Oy onnistui livahtamaan takaovesta sisään ostamalla Savonlinnaan aikoinaan liittyneen Savonrannan osakkeet. Yhtiö on ehdolla ulkopuoliseksi sijoittajaksi, jos Mikkeli sellaiseen päätyy.
– Jos siihen ratkaisuun päädyttäisiin, muitakin vaihtoehtoja on. Osuuspankki jo ilmoittautuikin mukaan ja uusiakin varmaan tulee kun peli avattiin, Timo Halonen arvioi.
Myös Suur-Savon Osuuspankki on Suur-Savon Sähkön vanhoja omistajia.
Energiayhtiöiden arvo on noussut viime vuosina huimasti. Alhaisen korkotason aikoina sijoittajia kiinnostaa matalatuottoinen, mutta pitkäkestoinen ja varma sijoituskohde.
Tuoreimmissa kaupoissa yhtiöistä on maksettu hintoja, jotka ovat kokoluokkaan 30 kertaa yhtiön käyttökate.
Tuolla laskukaavalla Suur-Savon Sähkön velaton arvo olisi 1,4 miljardia euroa ja ESEn arvo 350 miljoonaa euroja. Mikkelin omistus olisi näin yli 500 miljoonaa euroa.
Ei välttämättä vaikuttaisi kuluttajahintoihin
Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen hämmästelee hintatasoa, joka energia-alan yhtiöistä on viime aikoina pulitettu.
– Tasoa on erittäin vaikea perusteella yhtiöiden kannattavuudella tai tehostamismahdollisuuksilla.
Myös Tykkyläinen kannattaa Suur-Savon Sähkön ja ESEn yhdistämistä osittain tai kokonaan.
– Meillä on kiitos edellisten sukupolvien tase siinä kunnossa, että voimme tehdä yritysjärjestelyitä. Tässä maakunnallisessa vaihtoehdossa voisimme rakentaa pitkäaikaisen mallin, jossa kuluttajahintoihin ei kohdistuisi painetta. Voisimme saada useiden miljoonien synergiahyödyt vuositasolla, Tykkyläinen sanoo.
Mikkelille iso kynnys on Suur-Savon Sähkön tiukka suojaus, joka rajoittaa yksittäisen omistajan äänivallan enimmillään 10 prosenttiin. Fuusiossa Mikkelin omistusosuus nousisi huomattavasti nykyisestä 15 prosentista.
Ylen kyselyssä Suur-Savon Sähkön hallituksen puheenjohtaja Janne Laine että hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Ollikainen vakuuttavat, että muilla omistajilla on halukkuutta neuvotella esimerkiksi äänileikkurin poistosta Mikkelin kanssa.