Petteri Koski pelasi nuorempana jääkiekkoa. Kaukalossa tuli erilaisia vammoja, joten monenlaiset kuntoutukset tulivat tutuiksi.
Hän loukkasi selkänsä hankalasti ja haki apua niin fysioterapiasta kuin kiropraktikoltakin. Lopulta Koski päätyi naprapaatin hoidettavaksi ja sai lopulta avun.
Tuohon aikaan naprapaatit olivat Suomessa harvinaisuus. Avun löytyminen juuri naprapaatilta sinetöi lopulta ammatinvalinnan ja opiskelun Ruotsissa.
– Huomasin, että tämä on minun juttuni jatkossa, kertoo Petteri Koski, joka oli kiinnostunut muutoinkin terveysalasta, kuten monet nykyiset urheilutaustaiset opiskelijat.
Ilman Petteri Koskea ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua naprapaatteja olisi vain kourallinen. Suomessa toimii yhteensä 230 rekisteröityä naprapaattia. Heistä lähes kaikki ovat saaneet koulutuksensa Kotkassa.
Kosken harteille on yritetty laskea naprapatian pioneerin viittaa, mutta mies itse ei halua nostaa itseään jalustalle.
Sen sijaan hän korostaa ortopedi Lasse Salorannan roolia, joka oli koulutuksen käynnistämisen aikaan Kymenlaakson keskussairaalan johtajaylilääkäri ja oli myös innostunut naprapatiasta.
Naprapatian koulutus käynnistyi 20 vuotta sitten heidän yhteisestä aloitteestaan.
Ennen tätä Suomessa oli vain muutamia naprapaatteja, jotka olivat hakeneet koulutuksensa Ruotsista tai Yhdysvalloista. Niin myös Petteri Koski, joka valmistui itse naprapaatiksi Ruotsista Naprapathögskolanista vuonna 1987.
– Kotkaan minut sai tämä perinteinen ”Kotkan Ruusu” –tarina. Siis vaimo. Muuten olisin jäänyt opiskelupaikkakunnalle Tukholmaan, kertoo Koski.
1990-luvun puolivälissä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus teki arviota manuaalisen terapian ammattilaisten rekisteröimisestä nimikesuojatuiksi ammattihenkilöiksi. Tässä yhteydessä arvioitavana oli naprapaattien, osteopaattien ja kiropraktikkojen ulkomainen koulutus.
Samalla arvioitiin kotimaisen koulutuksen tarvetta ja päädyttiin suosittamaan naprapaattikoulutuksen aloittamista Suomessa.
– Minuun oltiin yhteydessä ja tiedusteltiin, onko naprapaateilla mahdollisuutta aloittaa virallista koulutusta Suomessa, kertoo Koski.
Koski on kouluttanut uusia naprapaatteja Suomessa vuodesta 2001 lähtien ja jatkaa edelleen samalla polulla ja yhtä innostuneena. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa terveysalan lehtorit vastaavat koulutuksesta oman asiantuntijuudensa pohjalta. Koski toimii naprapatian opettajana. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään esimerkiksi lääkäriluennoitsijoita.
Tämän vuoden alussa koulutukseen tuli iso uudistus.
Vuoden 2021 alusta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on mahdollista myös jatkaa alan opintoja. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mastertutkinto, on ainutlaatuinen Suomessa ja koko Pohjoismaissa.
Kyse on isosta asiasta sekä ammattikorkeakoululle että naprapaattien ammattikunnalle.
– Kun aloitimme naprapaattien koulutuksen, jo silloin oli tavoitteena, että peruskoulutuksen lisäksi täytyy olla ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sanoo Petteri Koski.
Opetus tapahtuu enimmäkseen verkossa. Asiantuntijaluennoitsijoita on esimerkiksi Australiasta saakka.
Lähiopetusta on suunniteltu järjestettäväksi Suomessa ja Ruotsissa. Tulevan kevään lähiopetus siirrettiin jo seuraavaan syksyyn koronapandemiatilanteen vuoksi.
Opiskelijoita on 19: kuusi Suomesta, kahdeksan Ruotsista ja viisi Norjasta. Kaikki jatko-opiskelijat työskentelevät naprapaatteina. YAMK-tutkinto syventää alan tutkimustietoa ja ammatillista osaamista.
Naprapaatit odottivat jatko-opintoja 20 vuotta
Jatko-opiskelijoilla on opintojensa suhteen kolmenlaisia tavoitteita. Suurimmalla osalla tähtäimessä on tohtoriohjelma ja tarkoitus edetä urallaan väitöskirjatutkijaksi. Osa opiskelijoista taas haluaa vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto pätevöittää esimerkiksi julkisiin virkoihin kuten yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto. Naprapaattien kohdalla kyse on pääsääntöisesti terveys- ja liikunta-alan julkisista viroista, joissa edellytetään terveys- ja liikunta-alan ylempää korkeakoulututkintoa.
Osa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakeutuneista puolestaan haluaa päivittää tietojaan ja taitojaan.
Haminalainen naprapaatti Jenni Lahikainen on yksi kurssin kuudesta suomalaisesta opiskelijasta.
Lahikainen on alunperin opiskellut urheiluhierojaksi ja jatkoi tämän jälkeen opintoja naprapaatiksi. Hän valmistui vuonna 2012 ja on siitä saakka työskennellyt alalla hoitaen erityisesti selkäpotilaita. Jatkokoulutuksessa hän haluaa lisätä ammattitaitoaan.
– Olen kyllä löytänyt oman alani. Pidän työssäni erityisesti asiakkaista ja käsillä tekemisestä, sanoo naprapaatti Jenni Lahikainen.
Manuaalisilla terapioilla yhteinen juuri
Naprapaatti tutkii ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinongelmia kuten selkäkipuja, niveloireita, lihasvammoja ja niska-hartiaseudun ongelmia. Hoidolla pyritään palauttamaan potilaan toimintakykyä sekä ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja toimintahäiriöitä.
Selkäsairaudet ovat teollistuneiden maiden kansansairaus. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat toiseksi suurin sairausryhmä sydän- ja verisuonitautien jälkeen.
– Syynä on vähäinen liikunta ja ylipäätään länsimainen elämäntapa, joka altistaa tuki ja liikuntaelinsairauksille. Ei voida sanoa, että pelkästään istuminen on vaarallista vaan vähäinen liikunnan määrä on ratkaisevin tekijä, sanoo Petteri Koski.
Naprapatialla, osteopatialla ja kiropraktiikalla on kaikilla kolmella yhteinen juuri vaihtoehtoisessa lääketieteessä. Hoitomuotoja yhdistävät käden taidot.
Etenkin naprapaatti ja osteopaatti hoitavat potilaita pitkälti samoilla menetelmillä. Niitä voivat olla pehmytkudoskäsittely, hieronta, lihaskalvojen käsittely, nivelten manipulaatio ja mobilisaatio, venyttely ja harjoitteet.
Lue lisää: Mitä yhteistä ja mitä erilaista on naprapaatilla, osteopaatilla ja kiropraktikolla?
Kiinnostus ja arvostus naprapatiaan on kasvanut vuosien myötä. Eikä tarve ole ainakaan vähentymässä, sillä tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä jatkaa kasvuaan.
– Jos katsotaan tieteellistä näyttöä manuaalisesta terapiasta, on naprapatialla jalansijansa terveydenhuollossamme, vakuuttaa Koski.
Arvostus syntyy naprapaattien omalla työllä ja osaamisella. Kosken mukaan arvostus kasvaa koko ajan.