Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Koronarokotteen toinen annos tuo enemmän sivuoireita, huomattiin rokotuksissa pidemmällä olevissa maissa – selitys on positiivinen

Oireet johtuvat siitä, että rokote toimii, muistuttaa suomalaisasiantuntija.

Pfizer-Biontechsin koronavirusrokote lähikuvassa.
Pfizer-BioNtecin rokotteen toinen annos saattaa tuoda vakavampia oireita rokotetuille. Kuva: Sven Simon / AOP
Marika Kataja
Avaa Yle-sovelluksessa

Koronavirusrokotteen toinen, tehostava rokote saattaa aiheuttaa enemmän sivuoireita kuin ensimmäinen. Asia on havaittu esimerkiksi Israelissa, missä kansallinen rokotus on pidemmällä kuin ehkä missään muualla.

Israelilainen Haaretz-sanomalehti (maksumuurin takana) kertoo, että monet Pfizerin koronavirusrokotteen tehosteannoksen saaneista ovat kertoneet useammista sivuoireista. Niitä ovat olleet muun muassa rokotuskohdan särky, punoitus tai lihaskipu. Jotkut rokotetut ovat raportoineet myös väsymyksestä, päänsärystä, heikotuksesta tai kuumeesta.

Asia havaittiin myös Pfizerin rokotetesteissä. Ensimmäinen rokote toi lieviä sivuvaikutuksia noin 0,1 prosentille rokotteen saaneista. Oireet olivat lieviä ja kestivät päivän tai pari. Toisen rokotteen puolestaan todettiin tuovan sivuvaikutuksia useammille.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kerrotaan, että toisen rokotteen jälkeen väsymyksestä kertoi vajaat 60 prosenttia rokotteen saaneista, päänsärystä noin puolet rokotetuista ja lihaskivuista vajaat 40 prosenttia. Kuume nousi noin 15 prosentille rokotetuista.

Johtuu vasteesta elimistössä

Kyse ei kuitenkaan ole valtaosassa tapauksista varsinaisista sivuoireista vaan elimistön reaktiosta rokotteeseen.

Oireet johtuvat siitä, että elimistön vastustuskyky on jo herätetty ensimmäisellä annoksella, ja se aktivoituu nopeasti ja tehokkaasti kohdatessaan seuraavan kerran piikkiproteiinin ja muodostaa sille voimakkaan muistireaktion, selventää THL:n ylilääkäri, rokotusasiantuntija Hanna Nohynek.

Nohynekin mukaan elimistön muistijäljestä osoituksena toisesta rokotteesta tulee jonkin verran enemmän oireita.

Samaa mieltä on Haaretzin haastattelema israelilaisasiantuntija. Toinen rokotus kehittää entisestään kehon immuunijärjestelmää virusta vastaan ja syventää muistia viruksesta.

– Nämä sivuvaikutukset, tai tarkemmin sanoen vaste toisen annoksen saannista, ovat odotettuja eivätkä epämieluisia, sanoo Tel Avivin yliopiston professori Jonathan Gershoni Haaretzille.

Gershonin mukaan ensimmäinen rokote auttaa immuunijärjestelmää tunnistamaan viruksen ja erityisesti sen piikkiproteiinin. Prosessi kestää noin pari viikkoa, jona aikana keho oppii tuntemaan viruksen.

Kun järjestelmä seuraavan kerran törmää virukseen, immunijärjestelmän muisti toimii ja keho alkaa toimia. Siksi toinen rokote tuo voimakkaamman reaktion kehossa.

– Oireet kertovat yleensä hyvästä vasteesta rokotteeseen, sanoo Hanna Nohynek.

Voi olla vaarallinen hauraille vanhuksille

Suomessa on Fimean tilastojen mukaan tähän mennessä raportoitu 32 sivuoiretapauksesta (15.1. tilanne) ensimmäisen rokotteen jälkeen. Valtaosa oireista on ollut lieviä.

Rokotteesta voi kuitenkin tulla vakavia allergisia oireita joissain harvoissa tapauksissa. Yhdysvalloissa esimerkiksi on raportoitu 21 vakavasta allergisesta reaktiosta 1,9 miljoonasta annetusta rokotteesta.

Norjassa puolestaan viranomaiset ovat kertoneet, että 13 vanhusta on kuollut lyhyen ajan sisällä saatuaan rokotteen ensimmäisen annoksen.

Ruumiinavauksissa on todettu, että yleiset sivuoireet rokotteesta ovat saattaneet aiheuttaa vakavia reaktioita erittäin haurailla, perussairailla ja vanhoilla ihmisillä, mikä on johtanut kuolemiin, sanoo Norjan lääkevirasto.

Viranomaiset kuitenkin sanovat NRK:n mukaan, että kokonaisuutena rokotteesta ei ole syytä olla huolissaan. Erittäin hauraiden vanhusten rokottamista on kuitenkin syytä harkita tapauskohtaisesti.

Suosittelemme