Estejuoksija Topi Raitanen on koronapandemian takia joutunut pohtimaan asioita, jotka ovat aiemmin tuntuneet itsestäänselvyyksiltä. Neljä edellistä tammikuuta Raitanen on kerännyt laadukkaita harjoituskilometrejä Etelä-Afrikan pohjoisosassa piskuisessa vuoristokylässä, Dullstroomissa. Nyt tuttuun leiripaikkaan lähteminen vaati pitkän puntaroinnin.
Etelä-Afrikan ylivertaiset olosuhteet hyiseen Suomeen verrattuna painoivat lopulta vaakakupissa enemmän, ja Raitanen, 24, lähti tammikuun alussa kuukauden leirille suomalaisjuoksija Wilho Hautalan sekä muutaman ulkomaalaisen huippujuoksijan kanssa.
– Päätettiin tehdä urheilullinen ratkaisu ja hakea niitä parhaimpia olosuhteita juoksun näkökulmasta. Tiedettiin, että tänne pystyy varaamaan oman talon, jossa voidaan pitää oma kupla. Maantien laidassa on tilaa kyllä juosta, vuokrakotinsa vehreältä pihalta videopuheluun vastannut Raitanen kertoo.
Alle 1 000 asukkaan paikkakunta on Raitasen havainnon mukaan aiempia vuosia hiljaisempi. Julkisilla paikoilla jokaisella vastaantulijalla on maski kasvoillaan.
– Maana tämä ei tietenkään ole kohde, mihin kannattaa matkustaa muuten. Tämä on sitä perusarkea, mitä Suomessakin, vapaa-aikaa vietetään vallitsevan tilanteen puitteissa. Tehdään itse kämpällä kaikki ruuat. Kylillä ei tule pyörittyä, Raitanen sanoo.
57 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikassa raportoitiin perjantaina Worldometer-sivuston mukaan 14 880 koronavirustartuntaa. Tammikuun tartuntaluvut ovat olleet maassa korkeampia kuin aiemmin pandemian aikana. Etelä-Afrikassa havaittiin koronaviruksen tartuttavampaa muunnosta yli kuukausi sitten.
Kirittäjänä Hollannin ennätysmies
Syksyn Suomi–Ruotsi-maaottelun jälkeen Raitanen kärsi akillesjänne- ja nivusvammoista, jotka venyttivät harjoituskauden aloittamista alkuperäistä suunnitelmaa pidemmälle syksyyn. Nyt kunto on loppusyksyn ehjän harjoitusjakson ansiosta taas hyvässä nousussa.
Etelä-Afrikan hiekkateillä ja ruohoradalla Raitanen saa kovaa harjoitusseuraa 5 000 metrin Hollannin ennätysmiehestä (13.13,06), Mike Foppenista.
Viime kesänä ennätyksensä (8.16,57) 3 000 metrin esteissä juossut Raitanen on jo valittu heinä-elokuussa kilpailtaviin Tokion olympialaisiin. Helsingin Kisa-Veikkoja edustava juoksija ei halua ottaa riskejä ennen uransa tähänastista kohokohtaa, mutta haluaa valmistautua olympialaisiin parhaalla mahdollisella tavalla.
– On isossa kuvassa tärkeää, että varsinkin näitä korkean paikan jaksoja tulee tehtyä säännöllisesti. Näen sen erittäin tärkeänä vammariskin pienentämisen kannalta, että pystyn harjoittelemaan täällä sulalla maalla ja lämpimissä olosuhteissa. Sen takia tänne haluttiin tulla, että voidaan varmistamaan se, että pystyn harjoittelemaan sillä tasolla, millä haluan Raitanen kertoo.
Raitasen kokemukset vuoristoharjoittelusta ovat olleet positiivisia. Tavallisina vuosina hän on tehnyt 3–4 reissua korkeaan ilmanalaan. Hyödyt ovat näkyneet niin veriarvoissa kuin konkreettisesti suorituskyvyssäkin. Etelä-Afrikan Dullstroom sijaitsee reilun 2 000 metrin korkeudessa merenpinnasta.
– Alppimajat ovat tietenkin yksi metodi, mitä kotimaassa voi tehdä. Kun Suomessa ei korkeaa vuoristoa löydy, joudutaan sitä hakemaan muualta maailmasta. Semmoisia paikkoja, missä ei ole lunta, joudutaan hakemaan vähän kauempaa. Nyt tultiin sitten Afrikkaan tuttuun paikkaa, missä on muutkin tammikuut vietetty.
Alle 10 suomalaisyleisurheilijaa leireilee
Lauantaina Urheiluruudussa vieraillut Suomen Urheiluliiton huippu-urheilun valmennuspäällikkö Tuomo Salonen kertoo, että ulkomailla leireilee juuri nyt alle kymmenen suomalaista yleisurheilijaa, mikä on vain murto-osa tammikuun puolivälin normaalimäärästä.
Etelä-Afrikassa leireilevät Raitasen ja Hautalan lisäksi muiden muassa aitajuoksija Annimari Korte sekä pituushyppääjät Kristian Pulli ja Kristian Bäck. Teholajien spesialistit viihtyvät maan eteläosassa Stellenboschissa, satojen kilometrien päässä Dullstroomista.
Kuten Raitanen, myös 100 metrin aitajuoksun olympiarajan jo rikkonut Korte perusteli leirijaksonsa vammariskin pienentämisellä, paremmalla palautumisella ja huipputason treeniseuralla. Korte harjoittelee parhaillaan Stellenboschissa viime vuoden maailmantilaston ykkösen, Hollannin Nadine Visserin, kanssa.
Valmennuspäällikkö Salonen muistuttaa, että SUL on pyrkinyt mahdollistamaan urheilijoilleen hyvät olosuhteet myös kotimaassa. Ulkomaille lähteville liitto on painottanut tarkkaa harkintaa ja nopeaa reagointia kohdemaan mahdollisesti muuttuvaan koronatilanteeseen.
– Hyvin vähäistä on leireily, mikä kertoo urheilijoiden suhtautumisesta. Hyvin varovaista on lähteminen leireille ja tarkan harkinnan mukaan sitten lähdetään, Salonen sanoi.
Useat kotimaan kärkiurheilijat harjoittelevat siis tällä hetkellä poikkeuksellisesti Suomessa valmistautuen jo nurkan takana häämöttävään hallikauteen. Salosen mukaan kärkiurheilijoille on pystytty turvaamaan parhaat mahdolliset harjoitusolosuhteet ja pääsy muun muassa halleihin.
Katso koko Urheiluruudun keskustelu alla olevalta videolta.
EM-halleihin jopa 15 suomalaista
Suomessa on pystytty järjestämään joulu-tammikuun aikana joitakin pienimuotoisia hallikilpailuja koronavirustilanteesta huolimatta. Suurin osa kotimaan huipuista ei kuitenkaan ole vielä avannut kilpailukauttaan.
Hallikausi huipentuu kotimaassa 20.–21. helmikuuta Jyväskylässä kilpailtaviin SM-halleihin ja Suomen terävimmän huipun osalta Puolassa maaliskuun alussa käytäviin EM-halleihin.
Sekä Suomen että Euroopan yleisurheiluliitot ovat ottaneet koronatilanteen tiukasti huomioon kisajärjestelyissään.
– SM-hallit Jyväskylässä pyritään järjestämään erityisjärjestelyin ja tarvittaessa kokonaan ilman yleisöä. Maaliskuun alun EM-halleihin Euroopan yleisurheiluliitto rakentaa koronakuplan ja on tehnyt kattavat suunnitelmat siitä, minkälaisin rajoituksin kilpailut voidaan viedä läpi, Tuomo Salonen kertoi.
Salonen toivoo, että Suomen joukkue Puolan Torunissa käytäviin EM-hallikisoihin olisi yli kymmenen, jopa 15 urheilijan kokoluokkaa.
– Meillä on puolen tusinaa sellaista pistesijaurheilijaa, joista muutamalla on varmasti myös mitali mielessä.
Suomen edellinen EM-hallimitali on vuodelta 2000. Viime kisoissa Glasgow'ssa vuonna 2019 pitkä mitaliton putki oli vähällä katketa, sillä Reetta Hurske jäi 60 metrin aidoissa pronssista vain 0,02 sekuntia ollen lopulta neljäs.
Raitanen ennätysjahtiin Monacossa ulkoradalla
Kaksi vuotta sitten myös Topi Raitanen edusti Suomea EM-halleissa Skotlannissa. Tuolloin Raitanen venyi 3 000 metrillä yli viiden sekunnin ennätysparannukseen ja alitti ensi kertaa kahdeksan minuutin rajan ajalla 7.55,71. Hänen lopullinen sijoituksensa oli 13:s.
EM-hallikisat eivät mahdu Raitasen olympiavuoden suunnitelmiin.
– En ole tyypillisesti ollut hirveän innokas hallijuoksija. Varmasti joku kisa tullaan Suomessa pienellä porukalla juoksemaan helmikuun aikana. Helmikuun lopussa lähden Monacon lähettyville eurooppalaisten juoksijoiden kanssa juoksemaan vitosen ratakisan. Siellä olisi tarkoitus lähteä porukalla rikkomaan ennätyksiä. Se on minulle hyvä sauma lähteä kokeilemaan ensi kertaa kovaa vitosen kisaa, Raitanen avaa suunnitelmiaan.
Raitanen etsii parhaillaan lumetonta ja korkeassa ilmanalassa sijaitsevaa leiripaikkaa, jossa hän voisi palata perusharjoittelun äärelle maaliskuussa.
– En usko, että Etelä-Afrikkaan tullaan enää toista kertaa tänä keväänä. Ehkä jostain päin Eurooppaa tai Amerikkaa löytyy joku paikka. Pitäisi pystyä aloittamaan kevään harjoittelu aikaisemmin kuin Suomessa sulaa lumet, Raitanen pohtii.
Lue myös: