Hallitus teki lokakuun lopulla periaatepäätöksen hybridistrategiasta koronavirusepidemiaan liittyen. Tämä tarkoittaa, että epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisilla ja alueellisilla toimenpiteillä, eli kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa omia suosituksiaan ryhmäharrastustoimintaan epidemian perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheessa.
Epidemian leviämisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat muun muassa keskeyttää ryhmäharrastustoiminnan tilapäisesti.
Näin toimittiin esimerkiksi HUSin alueella heti marraskuun lopulla, kun kaikki ryhmäliikunta sisätiloissa keskeytettiin. Nyt kunnalliset sisäliikuntatilat ovat olleet lapsilta ja nuorilta seitsemän viikkoa säpissä.
Päätös on saanut osakseen paljon kritiikkiä, sillä jo ennen koronaviruspandemiaa Suomessa on ollut huolta siitä, etteivät lapset ja nuoret liiku tarpeeksi. Toisaalta huolissaan ollaan myös syrjäytymisen riskistä.
Viime vuoden puolella julkaistun valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten päivittäinen askelmäärä putosi 1 000–3 000 askelta viime keväänä verrattuna kahden vuoden takaiseen.
Nyt esimerkiksi uintiseura Espoon Cetuksessa on huomattu polarisaatiota: toiset lapset liikkuvat myös rajoitusten aikana paljon ja toisten liikkuminen on normaalia vähäisempää. Osa nuorista on lopettanut uintiharrastuksen, sillä harjoittelu keskittyy nyt oheisharjoitteluun, kun uimahalleihin on vaikeaa tai mahdotonta päästä harjoittelemaan.
– Rajoitukset tuntuvat vähän hassuilta tällä hetkellä. Aikuiset saavat tehdä melkein mitä haluavat, mutta lapset ja nuoret joutuvat kärsimään aika paljon, Cetuksen vastuuvalmentaja Simo Karvinen sanoi.
Rajoituksissa on kuitenkin alueellisia eroja, ja liikkumaan on voinut päästä yksityisissä tiloissa. Viime viikkoina yksityiset tilat ovat olleet Vantaan Kenttäurheilijat 58:lle tärkeitä, jotta yleisurheilijat ovat päässeet harjoittelemaan
– Suurin huolenaiheeni koronavirusepidemian jatkon kanssa liittyy siihen, että jos tulee lakimuutos, jolla yksityiset tilatkin joutuvat sulkemaan ovensa, se on sitten vihoviimeinen niitti tälle urheiluharrastukselle, seuran nuorisovalmennuspäällikkö Eemeli Kaartinen kommentoi Yle Urheilulle.
Toisaalta, kun kunnalliset tilat ovat kiinni, se ajaa myös harrastavat lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla perheillä ei ole samanlaista mahdollisuutta maksaa ylimääräistä yksityisen puolen urheilumahdollisuuksista.
Harrastukset tuodaan yli sadassa koulussa osaksi koulupäivää
Missä rajoitusten kanssa mennään tällä hetkellä, valtiosihteeri Tuomo Puumala?
– Tilanne on erittäin epävarma. Se johtuu tietysti uudesta virusmuunnoksesta, jonka torjunnassa yritetään tehdä kaikki. Se on kaikkien ihmisten etu. Mutta tietenkin samaan aikaan prioriteetti on, että lasten ja nuorten harrastamista päästäisiin mahdollisimman nopeasti avaamaan. Sen eteen me teemme ministeriössä kaikkemme. Se on meidän kärkitavoitteemme. Mutta juuri nyt on todella vaikeaa ennustaa lähiviikkoja ja sitä, mihin tilanne kehittyy. Se pitää tietenkin muistaa, että päätökset tehdään alueellisesti, eikä meillä ole tällä hetkellä yhtä valtakunnallista päätöstä, vaan kunkin alueen tautitilanteen mukaan tehdään päätöksiä.
Miksi aikuiset saavat mennä ravintolaan kymmenen hengen porukalla, mutta lapset ja nuoret eivät saa kokoontua samalla määrällä suureen liikuntahalliin?
– Se on minun mielestänikin hyvin epäreilua ja tiedän, ettei tämä ole hyvä selitys, mutta se totuus on, että tämä liittyy lainsäädäntöön. Yksityistä elinkeinon harjoitustoimintaa ei ole mahdollista ilman valmiuslakia kieltää, mutta julkisia harrastustiloja on mahdollisuus laittaa kiinni viruksen torjumiseksi. Onneksi tilanne ei ole vielä ollut niin paha, että valmiuslaki olisi tarvinnut ottaa käyttöön Suomessa. Yritetään hoitaa kevättä niin, ettei sitä tarvitsisikaan ottaa käyttöön.
Voiko tähän tulla muutosta?
– Tietenkin. Kuten sanoin, tilanne on hyvin sumuinen ja usvainen tällä hetkellä. Kukaan ei tiedä kauhean montaa viikkoa eteenpäin. Erilaiset skenaariot ovat mahdollisia. Se on kuitenkin varmaa, että jossain vaiheessa pääsemme tästä eroon. Se mitä kaikilta toivon, että jaksaisimme olla kärsivällisiä tämän vaikean tilanteen edessä ja vaikka tämä on jatkunut pitkään, pienet talkoot on todennäköisesti edessä. Sitten pääsisimme kohti normaalimpaa, niin pian kuin se ikinä on mahdollista.
Jos koulut ovat auki, miksei seuroissa saa kokoontua?
– Tämänkin ristiriidan tunnistan erittäin hyvin. Se on erittäin hyvä pointti, että juuri ne, joilla on vähävaraista taustaa, saattavat kärsiä enemmän. Paremmin toimeentulevalla voi olla mahdollista rakentaa yksityistä harjoittelua.
– Jos katsomme muutaman kuukauden eteenpäin, meillä on myös hyviä uutisia tiedossa. Se on se, että olemme rakentaneet Suomeen harrastamisen mallin, joka tarkoittaa sitä, että maksuton harrastus viedään osaksi koulupäivää kaikkiin peruskouluihin ykkösestä ysiluokkaan. Yleensä se on iltapäivässä. Lapset ja nuoret pääsevät siellä kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja mikä parasta, he ovat saaneet itse toivoa, mitä he haluavat harrastaa. Se lähtee liikkeelle yli sadassa kunnassa ja yli tuhannessa koulussa yli 200 000 lapselle ja nuorelle.
Onko mielestänne ristiriitaa siinä, että harrastaminen ja seuratoiminta tuodaan koulupäivän jälkeen, mutta seuroihin ei saa mennä illalla treeneihin?
– On ja tietenkin on ristiriita siinä, että koulupäivän aikana saa harrastaa. Juuri sen takia teemme töitä sen eteen, että niin pian kuin mahdollista harrastaminen olisi mahdollista, mutta juuri nyt virusmuunnos on tässä se, jonka kanssa taistelemme ja aiheuttaa epätietoisuutta. Logiikan pitäisi kulkea niin, että jos koulu on auki, myös ohjattua harrastustoimintaa päästäisiin suorittamaan turva-asiat huomioiden.
Onko tutkimuksia liikkumattomuuden vaikutuksista tulevaisuuteen ja paljonko se maksaa yhteiskunnalle? Onko rajoitukset tehty liian lyhyen tähtäimen suunnitelmalla?
– On tutkimuksia. Vaikea sanoa ihan tarkkaan, mutta miljardeista puhutaan joka tapauksessa, siis tuhansista miljoonista euroista, ihan käsittämättömän suuresta summasta. Se koskee tietysti koko väestöä, myös aikuisväestöä yhtä lailla. Tiedämme, että esimerkki lähtee lapsesta ja nuoresta. Monesti se kantaa koko elämän mittaisesti. Kyse on siitä, miten omaa arkipäivää voisi pikkuisen liikunnallistaa koulussa ja vapaa-ajalla.
Muokattu 20.1.2021 kello 9.32: Poistettu maininta Päijät-Hämeestä. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Päijät-Hämeessä lasten sisäliikunta olisi ollut tauolla viikkoja. Todellisuudessa lasten sisäliikunta laitettiin tauolle vasta maanantaina 18.1.
Lue myös: