Kun tutkijat halusivat selvittää pohjoispohjanmaalaisen koulun sisäilmaongelmia, näytteiden hankkimisesta tehtiin rikosilmoitus. Poliisi totesi sen kuitenkin aiheettomaksi toteamalla, ettei ilmaa voi varastaa ja lopetti tutkinnan.
Nyt koulu on suljettu ja uuden koulun rakentamispäätös tehty.
Sisäilmaongelmat ovat edelleen monen koulun ja rakennuksen murheena. Turun yliopistoon väitöskirjaa tekevä Saija Hyvönen sanoo, ettei ole kestävää, että lapsia ja ylipäätään ketään sairastutetaan huonoissa oloissa.
Työterveyshuollon erikoislääkärinä toimiva Hyvönen kertoi ylle kuvatusta ongelmakohteesta Ylelle. Hyvönen joutui kohteen kanssa tekemisiin selvitellessään Oulun poliisilaitoksen ja Kätilöopiston sisäilma-altistuksia. Hän sanoo, että edelleen hänen vastaanotolleen tulee vastaavista oireista kärsiviä ihmisiä.
Hyvönen on tehnyt aluehallintovirastoille ilmoituksia sairastumisista, mutta ei ole kuullut, että ne olisivat johtaneet mihinkään.
– Toisaalta silloin ollaan jo myöhässä, vahinko on jo tapahtunut. Suhtautuminen sisäilmaongelmiin on karmeaa, työterveyslääkäri Hyvönen sanoo.
Sisäilman pitoisuuksia mitataan eri tavoin
Ilman sisältämiä pitoisuuksia voidaan mitata monella tapaa. Suomessa sisäilman myrkyllisyyttä tutkitaan muun muassa Oulussa siittiöiden ja Turussa ecoli-bakteerien avulla. Kolmas tapa on testata myrkyllisyyttä sisäilmasta kerätystä vedestä.
Kaikkien menetelmien ongelmana on, ettei todetun myrkyllisuuden alkuperäistä lähdettä voida varmuudella sanoa. Haitallisten pitoisuuksien vaikutus terveydelle on kuitenkin pystytty osoittamaan.
Turun yliopiston Trossi-yksikön johtaja ja työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen mukaan rakennuksen mikrobivauriot saattavat aiheuttaa systeemisen, matala-asteisen tulehdustilan, josta voi ajan myötä muodostua merkittävä terveysriski rakennuksen käyttäjälle.
Suomessa ja kansainvälisissä lehdissä julkaistuissa tutkimuksissa kartoitettiin muun muassa vauriotiloissa tapahtuvan altistumisen vaikutuksia mittaamalla tilan käyttäjien tulehdusvasteita.
Potilailta kerätyistä verinäytteistä tutkittiin altistumisen vaikutuksia sekä valkosoluihin että plasman liukoisiin immuunipuolustuksen vasteisiin. Tämän jälkeen vauriokohteiden tilankäyttäjien vasteita verrattiin vauriottomien vertailurakennusten tilankäyttäjien vastaaviin arvoihin.
– Näitä immuunivasteen löydöksiä havaitaan monien kliinisten sairauksien yhteydessä ja jo ennen niiden diagnosointia, Putus sanoo.
Tuoreet tulokset valottavat sisäilmaongelmien syitä ja vaikutuksia
Immunologisten tutkimusten lisäksi tutkijat ovat kehittäneet menetelmää, joka mittaa sisäilmasta pinnoille laskeutuneen pölyn toksisuutta.
– Tutkimustemme mukaan toksisuusmittausmenetelmä korreloi hyvin rakennusten terveyshaittojen kanssa. Menetelmää voidaan käyttää rakennuksia tutkittaessa nopeana seulontamenetelmänä altistumisen todentamiseen ennen varsinaisten rakenne- ja mikrobitutkimusten aloittamista, erikoistutkija Janne Atosuo kertoo.
Tutkijat muistuttavat kuitenkin, ettei uutta mittausmenetelmää tule käyttää ainoana vaurion arviointimenetelmänä, vaan yhdessä viranomaisten hyväksymän rakenneteknisen, mikrobiologisen ja kemiallisen analytiikan kanssa.
Väitöskirjaa varten tekemissään tutkimuksissa Saija Hyvönen on huomannut uuden menetelmän toimivan, mutta ymmärtää myös kritiikin. Sen mukaan ei voida olla varmoja, mistä pöly on rakennuksen pinnoille kulkeutunut.
Vakavat myrkytysoireet ovat harvinaisia
Lääkäri Saija Hyvösen tutkimassa koulussa lapsilla oli ilmennyt voimakkaita oireita. Hyvösen mukaan oppilailla oli myrkytykseen viittaavaa oksentelua ja mahasuolikanavan oireita.
Useimmiten oireena ovat päänsärky, väsymys, ylähengitysteiden tulehdukset ja nivelkivut.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkijat ovat usein kiistäneet sen, että sisäilman kysely- tai toksisuustutkimuksilla voitaisiin osoittaa terveyshaitan aiheuttajaa. Viime lokakuussa julkaistussa THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin helsinkiläiskoulujen tilannetta.
Sisäilmaongelmia pohdittaessa Suomeen näyttääkin syntyneen kaksi ryhmittymää, joista THL edustaa enemmän sitä, että sisäilman ongelmia helposti liioitellaan ja oireiden syy voi löytyä monesta lähteestä. Toinen tutkijaryhmittymä etsii oireilun syitä ongelmarakennusten sisäilman toksisuus- eli myrkyllisten aineiden pitoisuuksista.
Joka tapauksessa oireilevien joukko ei Saija Hyvösen mukaan ole vähentynyt ja vakava altistus saattaa johtaa työkyvyn menetykseen tai elinikäiseen sairastumiseen.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hytösen mukaan esimerkiksi lasten sairastuminen ei voi johtua niin sanotusta nosebo-vaikutuksesta, jossa oireiden syyksi ajatellaan olevan kuviteltu sairastuminen.
Ihmisten herkkyys sairastua vaihtelee, sillä eri yksilöillä on erilainen immuunijärjestelmä. Tämä tekee sisäilmaongelmista monimutkaisia.
– On viitteitä siitä, että joillekin ihmisille kehittyy neuronaalisia vasta-aineita, jotka voivat selittää erilaisia oireita. Näitä ryhmämme haluaa tutkia. Mutta kaikki eivät sairastu ja osa reagoi enemmän. Kosteuvaurioiden yhteydessä esiintyy hengitystie- ja niveloireita myös lapsilla. Kognitiivinen haitta eli niin sanottu aivosumu vaikeuttaa keskittymistä, Hyvönen selittää.
Jo kymmenkunta vuotta sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehdyssä raportissa laskettiin rakennusten korjauskustannusten ja saatavan terveyshyödyn suhdetta. Sen perusteella saavutettavat terveyshyödyt kattavat isojakin korjaamiskustannuksia.
Lue myös:
Kuuntele:
Radio 1:n tiedefestari: Tiede kuuluu kaikille. Tiedefestarin aikana 18. - 24.1. kuullaan joka päivä terävää tiedejournalismia, josta vastaavat muun muassa suositun Tiedeykkösen tekijät. Festarin teema on tiede ja etiikka.