– Aikaisemmin sitä ajatteli, että koulutus kannattaa. Itsekin olen kohtalaisen pitkälle opiskellut, sanoo Tuomas Jokipii.
Vuosien työttömyys on välillä lannistanut.
Jokipii valmistui maanrakennusalan diplomi-insinööriksi Tampereelta vuonna 1999. Työpaikka löytyi nopeasti Tampereen yliopistosta, ja työn ohessa Jokipii jatkoi opintoja tekniikan lisensiaatiksi. Yliopiston projektityössä vierähti vuosia.
Jokipii kertoo, ettei hän tähdännyt erityisen rahakkaisiin insinöörihommiin vaan normaaliin toimeentuloon.
– Olen humanisti, en pelkästään insinööri. Pienenä tykkäsin rakennella, niin ehkä se sitten tuonne päin tuo ura lähti.
Kun Jokipii muutti Keski-Suomeen, urapolulle alkoi tulla töyssyjä. Hän hankki opettajan pätevyyden ja opetti maanrakennusalaa Rajamäen työtehoseurassa ja Metropolia ammattikorkeakoulussa. Työt loppuivat yt-neuvotteluihin 2014.
– Sen jälkeen olen ollut enemmän tai vähemmän työttömänä.
Satunnaisia opetustöitä on ollut, mutta vakituista työtä Jokipii ei ole löytänyt.
Hän naurahtaa kirjanneensa insinöörimäisesti työpaikkahakemukset Excel-taulukkoon. Hakemuksia on 235.
Ensin palkataan tekijät, vasta sitten akateemiset
Korkeakoulututkinto suojelee työttömyydeltä varsin hyvin, mutta korona on kurittanut akateemisiakin.
Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi huhtikuussa 8000 henkilöllä edelliseen kuukauteen nähden.
– Keväällä tuli hyppy. Moni niistä, jotka joutuivat silloin työttömäksi, on edelleen työttömänä. Toukokuun jälkeen uusia irtisanomisia ei ole tullut tavanomaista enempää, sanoo Akava Worksin pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Akava Works -tutkimusyksikön mukaan korkeakoulutettujen työttömyys vähenee nyt hitaammin kuin muiden.
Korkeakoulutettujen työttömyys on vähentynyt koronakriisistä keväällä aiheutuneen piikin jälkeen suhteellisesti vähemmän kuin muilla. Kaikilla koulutusasteilla on nousupiikki, mutta siitä toipuminen on ollut korkeakoulutetuilla hitaampaa.
Sorjonen arvelee syyksi, että ensin töihin palkataan suorittavaa työtä tekeviä, kun tuotanto alkaa virota.
– Yrityksillä on kriisioloissa vapaata kapasiteettia. Sitten kun ruvetaan tuottamaan enemmän tavaroita ja palveluita, tarvitaan enemmän suorittavaa väkeä ensin.
Koulutetumpia, suunnittelutyötä tekeviä ihmisiä palkataan vasta myöhemmin.
– Kun päästään täyteen kapasiteettiin ja ruvetaan miettimään laajennushankkeita ja mitä uutta ruvetaan tekemään, sitten tarvitaan korkeakoulutettuja.
Hyvin palkattuja korkeakoulutettuja saatetaan myös irtisanoa kriisiaikoina hieman ennen muita.
Korkeakoulutettuja on toki työttömänä selvästi vähemmän kuin muita. Korona vähensi tuntuvasti töitä matkailu- ja ravintola-aloilla, joilla työskentelee lähinnä toisen asteen tutkinnon suorittaneita ihmisiä.
Korkeakoulutettuja työttömiä on noin 44 000 ja muita työttömiä 240 000 ilman lomautettuja.
Eniten työttömiksi on joutunut tradenomeja, ekonomeja ja insinöörejä.
Korkeakoulutetutkaan eivät ole suojassa pitkäaikaistyöttömyydeltä. Heitä on tilastoissa liki 12 000.
Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut koronan lisäävän pitkäaikaistyöttömyyttä, sillä työpaikan löytyminen on nyt hankalaa eivätkä kaikki keväällä työttömäksi jääneet työllisty vuodessa.
– Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa jo syksystä 2019.
Korkeakoulutettujen työttömyys kääntyi nousuun jo ennen koronaa, kun talouskasvu alkoi nuutua.
Sorjosen mukaan työttömien määrä kasvoi finanssikriisin jälkeen ja työttömyysjaksojen pituus kasvoi. Yhä useampi oli pidempään työttömänä.
Finanssikriisi jätti pitkän varjon työllisyyteen. Kokonaisuudessaan työttömien määrä ei ole vähentynyt vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Myöskään korkeakoulutetuille ei ole koittanut yhtä hyviä aikoja.
– Talouskehitys on ollut finanssikriisin jälkeen yksi Euroopan huonoimpia. Meillä on 13 vuoden jakso, jonka talouskasvu on karkeasti ottaen nolla
Tutkijat: lisää lääkäreitä, vähemmän tradenomeja
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Tuomo Suhonen toteaa, että korkeasti koulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä ei ole viime vuosina laskenut samalla tavoin kuin matalammin koulutettujen työttömien työhakijoiden määrä.
Tähän vaikuttaa kuitenkin se, että korkeakoulutettujen osuus työvoimasta on kasvanut selvästi viime vuosina. Näin ollen työttömyysasteiden muutoksissa on vähemmän eroa koulutusasteiden välillä.
Suhonen korostaa, että matalasti koulutettujen työttömyysriski on edelleen monikertainen korkeasti koulutettujen työttömyysriskiin nähden.
Koulutusresursseja ei ole Suhosen mukaan suunnattu täysin optimaalisesti.
– Yliopistoissa on eliittialoja, jota suojellaan pitämällä koulutusmäärät hyvin pieninä. Lääketieteen ja oikeustieteen aloilla tulot ovat korkeat ja työttömyys hyvin pientä.
Suojelun takana ovat vahvat ammattiliitot. Suhosen mukaan koulutuspaikkojen lisääminen hyödyttäisi yhteiskuntaa ja vähentäisi esimerkiksi lääkäripulaa.
Insinöörit elivät kulta-aikaansa 2000-luvun alussa, sen jälkeen ansiokehitys on heikentynyt. Myös luonnontieteissä palkkakehitys on ollut heikkoa.
Opistotutkintojen muuttuminen ammattikorkeakoulututkinnoiksi on varsinkin kauppatieteen alalla nostanut koulutuksen laatua ja parantanut työllisyyttä, mutta uudistuksesta innostuttiin liikaa.
– Tradenomeja on koulutettu reippaasti liikaa, korkeakoulutusta tutkinut filosofian tohtori Päivi Vuorinen-Lampila sanoo.
Hän selvitti väitöskirjatyössään tradenomien ja kauppatieteiden maisterien sekä amk-insinöörien ja diplomi-insinöörien pärjäämistä työelämässä.
Korkeampi tutkinto johti parempaan työllistymiseen. Sukupuolella oli kuitenkin merkittävä asema niin, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet miehet pärjäsivät työmarkkinoilla saman tutkinnon tehneitä naisia paremmin.
Ennen yliopistotutkinto takasi työpaikan
Väitöskirjatyöhön Vuorinen-Lampilaa innosti muutaman vuoden takainen lehtikolumnin otsikko:
“Pelkällä maisterin paperilla ei tee enää mitään”.
Vuorinen-Lampila toteaa, että tutkinnolla on edelleen iso arvo, mutta se ei pelkästään takaa työllistymistä. Siksi moni hankkii jo opiskeluaikana työkokemusta. Korkeakoulutetut työllistyvät toki paljon paremmin kuin matalammin koulutetut kaikissa tilanteissa.
Ennen yliopistotutkinto takasi työpaikan loppuelämäksi.
Vedenjakaja oli 1990-luvun lama, jonka seurauksena työttömiksi jäi myös korkeakoulutettuja.
Työllisyys palautui, mutta epävarmuus oli tullut jäädäkseen.
– Globalisaation alkutahteja kirjoitettiin jo 1980-luvun puolella, kun länsimaissa alettiin vapauttaa rahamarkkinoita. Siihen asti Suomessa pystyttiin sääntelemään paljon kansallista taloutta.
Yliopistokoulutusta tarvitsi aluksi lähinnä virkamieseliitti, mutta nyt suuri osa korkeakoulutetuista työllistyy yksityisiin firmoihin. Se on lisännyt epävarmuutta, koska talouden suhdanteet iskevät nopeasti yksityisiin työpaikkoihin.
Julkisen sektorin tehtäviin halutaan myös yhä koulutetumpaa väkeä, mutta julkinen sektori kokonaisuudessaan on kutistunut. Lisäksi työsuhteet ovat usein määräaikaisia.
Korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut nelinkertaiseksi 1990-luvun alusta, kun mukaan ovat tulleet ammattikorkeakoulut. Asiantuntijoiden kysyntä on samaan aikaan lisääntynyt.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista on vakiintunut 45 prosentin tienoille. Suomi on jäänyt tutkintojen määrissä jälkeen muista Pohjoismaista.
Hiljaiselon jälkeen kolme haastattelukutsua
Tuomas Jokipii arvelee, että omaa työnsaantia alkaa haitata 50 vuoden ikä. Hänen mukaansa tärkeää olisi päästä haastatteluun näyttämään kyntensä.
– Saattoi mennä puolitoista vuotta, että laitoin kovasti hakemuksia enkä saanut yhtään kutsua haastatteluun. Nyt ennen joulua pääsin kolmeen haastatteluun.
Sitten tärppäsi. Jokipii on aloittamassa rakennusalan projektityön ammattioppilaitoksessa.
– Puolen vuoden pesti tuntuu lottovoitolta, kun on kovasti yrittänyt ja omasta mielestä tehnyt parhaansa.
Väitöskirjan tekeminenkin Jokipiitä kiinnostaa, mutta sen oheen tarvittaisiin pysyvämpi työ. Työttömänä opiskellessa on vaarana tukien menettäminen.
Jokipiin mielestä Suomessa ei ole työpaikkoja kaikille.
– Keskusteluissa saatetaan syyllistää työttömiä, että jokaiselle tekijälle löytyy töitä, mutta ei se nyky-yhteiskunnassa ihan niin ole.
Aiheesta voi keskustella 26.1. klo 23 asti.
Lue myös:
Työ- ja elinkeinoministeriö: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina