Miten yhä useammalle suomalaiselle tulisi mahdolliseksi käyttää päivittäisillä matkoillaan lähijunaa? Tätä on pohtinut hallituspuolue vihreät, joka julkaisi aiemmin viikolla esityksen lähijunaliikenteen aloittamisesta useilla kaupunkiseuduilla.
– Säännöllinen lähijunaliikenne tulee aloittaa vuoteen 2023 mennessä Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan, Lahden ja Kouvolan kaupunkiseuduilla, puolueen esityksessä kirjoitetaan.
Kaupunkien ympärillä oleville radoille tulisi seisakeverkosto, joka paikoin on ollut käytössä 1980-luvulle saakka. Esityksen mukaan seisakkeiden palauttaminen tulee aloittaa tällä hallituskaudella ja saattaa loppuun vuoteen 2030 mennessä
Vaikka taannoiset seisakkeet on purettu, paikat niille ovat jääneet jäljelle, kommentoi vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.
Ehdotuksen mukaan lähijunaliikenne tulee toteuttaa siten, että matkojen maksaminen on mahdollista alueellisella joukkoliikennelipuilla. Tällaista käytäntöä kokeillaan Kymenlaaksossa ja käytetään Tampereella.
Vihreät on koonnut esitykseen reitit ja vuorovälit liikenteestä, joita eri kaupunkiseuduille tavoitellaan. Esimerkiksi Turun seudulle esitys toisi merkittävän määrän rautatieseisakkeita ja kerran tunnissa kulkevan lähijunayhteyden. Nyt tällaista liikennettä ei Turun ympärillä ole ollenkaan.
– Tarkoituksena on, että tällä konkreettisella esityksellä aloitamme ison keskustelun, miten tämän tasoinen palvelutaso saataisiin kaupunkiseuduilla aikaan, Mustakallio sanoo.
Hän kertoo, että asiasta aiotaan keskustella myös hallituskumppaneiden kanssa ja pyrkiä ratkaisemaan liikenteen aloittamiseen liittyviä haasteita.
Kysytään siis, mitä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) hallituskumppanin lähijunavisioista ajattelee.
– Olen todella ilahtunut, että ihmiset eri puolilla Suomea pitävät lähijunaa tärkeänä kulkumuotona ja mielelläni otan ehdotukset vastaan, Harakka kommentoi.
– Se, että aloitteita lähijunaliikenteelle tulee jatkuvasti joka puolelta Suomea, on sinänsä iloinen asia.
Ministeri: Junaliikenteen pitäisi olla pysyvä ratkaisu
Liikenteen aloittamista ajatellen ministeri listaa kuitenkin monta vaikeutta.
– Täytyy ymmärtää, että raideliikenne on raskasta järjestää ja vaatii aikaa, sitä ei sormia napsauttamalla tehdä. Liikenne on myös toteutettava kestäväksi, eli kannettava vastuu siitä, että palvelu on pysyvä ratkaisu.
– Jos kulkija vaihtaa oman auton junamatkaan, pitää hänen voida luottaa siihen, että junien palvelu pysyy ja paranee. Tämän takia lähijuna on iloinen, mutta myös vakava asia järjestämisen vastuun puolesta, Harakka jatkaa.
Ministeri mainitsee, että ehdotettu liikenne vaatisi nykyistä enemmän rahoitusta valtiolta. Nykyinen lähijunaliikenne on tappiollista niin Helsingin seudulla kuin muuallakin maassa.
Osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala ministeriön palveluosastolta kertoo, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä, eli HSL-alueen ulkopuolelle yltävässä lähiliikenteessä, tehtiin ennen korona-aikaa yli 8 miljoonaa matkaa vuodessa. Liikenne vaatii silti 1,5–2 euron tukea tehtyä matkaa kohti.
Harakka luettelee hallituksen kuitenkin satsaavan raideliikenteeseen. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradan rakentamiseen ja muihin raidehankkeisiin on myönnetty rahaa ja Tampereen lähijunien pilottihanketta jatketaan. Mahdollisuuksia laajentaa tai kehittää nykyistä liikennettä pohditaan keväällä.
– Isoin tavoitteemme täytyy olla, että raideliikenteen osuus kaikesta kulkemisesta nousee kuuden prosentin tuntumasta kaksinumeroisiin lukuihin. Silloin täytyy olla hyvä palvelukokonaisuus, tehokkaat yhteydet ja junamatkustamisen on oltava fiksua ja arjessa miellyttävää, ministeri katsoo.
Iso osa VR:n lähijunakalustosta menossa romuttamolle
Vihreiden Mustakallio katsoo, että uutta lähijunaliikennettä varten VR:n olisi tehtävä kaikkensa, jotta sillä on riittävästi kalustoa uusia yhteyksiä ajatellen.
– Se tarkoittaa sitä, että romuttaminen tulee lopettaa ja on pohdittava, miten lähijunakalustoa saadaan uudistettua ja päivitettyä niin, että kaikilla kaupunkiseuduilla on modernia kalustoa.
Vihreiden esityksessä halutaan toisaalta tuleville vuosille esteetöntä kalustoa.
Ministeri ei pidä tarpeellisena säilyttää VR:n vanhaa kalustoa uusia lähijunayhteyksiä varten.
– Mieluiten satsataan uuteen kalustoon, eikä nostalgiaan. Pitää saada uusia vaunuja, eikä vanhoja. Esteettömyys on tärkeä asia, ja haluan ehdottomasti huolehtia vammaisten ja ikäihmisten oikeudesta matkustaa junalla, Harakka sanoo.
VR aikoo tällä vuosikymmenellä korvata nykyistä Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kalustoa uudella.
– Jos pääkaupunkiseudulla ja etelässä ajetaan tuliterillä junilla, muualla herää kysymys, miksi meillä ei ole oikeutta samaan, Harakka sanoo.
Tänä vuonna VR aikoo romuttaa merkittävän osan lähiliikenteen kalustostaan. Purettavaksi on menossa 36 junayksikköä ja 40 lähiliikenteen vaunua, joista iso osa on ollut vielä joitain vuosia sitten päivittäisessä käytössä.
Liikenneministeriö ei aio puuttua kaluston romuttamiseen, eikä siihen osastopäällikkö Rantalan mukaan olisi keinoja.
Pitkä ostosopimus junaliikenteestä tulossa
Ministeriö neuvottelee VR:n kanssa parhaillaan uudesta suorahankintasopimuksesta, jolla kannattamatonta liikennettä ostetaan. Nykyiseen sopimukseen kuuluu esimerkiksi Tampereen lähiliikenteen kokeilu, taajamajunia Etelä-Suomessa, yöjunia ja hiljaisempien rataosuuksien vuoroja.
Ministeriön mukaan tarkoitus on, että loppukeväästä alueille tulee mahdollisuus lausua näkemyksensä ostettavasta liikenteestä. Sopimusta laaditaan jopa yhdeksälle vuodelle, joten se tulee paljolti määrittelemään, kehittyykö alueiden junaliikenne tällä vuosikymmenellä Suomessa mitenkään.
Ministeriöstä tähdennetään, että liikennettä tarkastellaan myös sopimuskauden aikana.
Rantalan mukaan yhtenä tavoitteena sopimuksessa on pyrkiä varmistamaan vähintään nykyisen laajuinen junaliikennöinti taajamaliikenteessä ja hiljaisilla rataosilla.
Rantala ei kysyttäessä lähde arvailemaan, onko esimerkiksi Turussa neljän tai viiden vuoden päästä saatu aloitettua lähiliikennettä.
Hankittavaa liikennettä määrittelevät ministeriön mukaan budjetti- ja kalustorajoitteet.
Tänä vuonna junaliikennettä ostetaan 54,2 miljoonalla eurolla, jos sopimukseen kuuluva optio käytetään. Summassa on mukana 22 miljoonaa euroa rahoitusta liikenteen turvaamiseen myös koronatilanteessa, kun matkustajamäärät ovat painuneet normaalista.
Miten junaliikennettä eri puolilla Suomea kannattaisi kehittää, jotta siitä olisi hyötyä ratojen lähialueiden asukkaille ja yrityksille? Aiheesta voi keskustella perjantaihin klo 23 saakka.
Lue myös: