Helsingin IFK:n junnujen lätkätreenit ovat nyt kahdeksatta viikkoa tauolla kaupungin suljettua urheiluhallinsa.
Seurassa pelaa noin kahdeksansataa 7–20-vuotiasta lasta ja nuorta.
– Vanhemmat ovat harmitelleet tilanteen epäreiluutta, kun täysimääräiset rajoitukset koskevat juuri kaupungin tiloissa harrastavia, kertoo junioritoiminnan päällikkö Jari Riihinen.
Toistaiseksi vain yksi lapsi on lopettanut jääkiekon koronan aiheuttaman treenitauon vuoksi.
Riihinen kuitenkin pelkää, että tämä ei jää ainoaksi tapaukseksi, jos tilanne jatkuu nykyisellään.
– Yksikin lopettanut on liikaa. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia seuralle.
Riihinen on ollut junioritoiminnassa mukana jo kaksikymmentä vuotta. Hän on huomannut, että lasten liikuntataidot ovat heikentyneet yleisellä tasolla vuosien varrella.
Riihisen mukaan lapset eivät osaa esimerkiksi heittää, juosta ja tehdä kuperkeikkoja yhtä hyvin kuin aiemmin.
– Tämä ei ainakaan paranna tilannetta. Myös kotisohvalle jääminen ja syrjäytyminen ovat vaarana. Joillekin lapsille seura on ainoa paikka, jossa on vapaa-ajan sosiaalisia kontakteja.
HIFKin junnut ovat käyneet yleisillä luisteluradoilla harjoittelemassa vanhempien kanssa. Ulkojäille ei kuitenkaan voi varata omia vuoroja vaan siellä luistellaan muiden seassa, joten ohjattujen harjoitusten pitäminen, saati pelaaminen, on vaikeaa.
Oheisharjoitteluna käydään hiihtämässä ja pidetään kuntopiirejä ulkona. Lapset ja nuoret kuitenkin liittyivät alun alkaen seuraan pelatakseen jääkiekkoa.
Riihisen mielestä harrastusrajoituksista pitäisi jo luopua.
– Lapset ja nuoret eivät ole Akilleen kantapää koronan torjunnassa.
Hanko päästää lapset harrastamaan
Hangon kaupungissa avattiin eilen maanantaina kaupungin harrastus- ja liikuntatilat alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustoiminnalle.
– Tuli paljon yhteydenottoja vanhemmilta ja seurojen ohjaajilta, että miksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ei voisi höllentää. Päädyimme siihen, että tämä on hyvä ratkaisu täällä Hangossa, sanoo sivistytoimenjohtaja Karl-Erik Gustafsson.
Hanko on pieni merenrantakaupunki läntisellä Uudellamaalla, jossa on reilut kahdeksantuhatta asukasta. Siellä koronatilanne on hyvin toisenlainen kuin Helsingissä. Ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä nolla. Tartuntoja ei ole viimeisten kolmen viikon ajalta.
– Meillä on suuri huoli siitä, että jos lapset ja nuoret eivät pääse harrastamaan ja liikkumaan, he voivat jättää harrastukset kesken. Eritoten joukkuelajeissa tällä voi olla sellaisia vaikutuksia, että osallistujamäärät eivät riitä joukkueiden ylläpitämiseen.
Kaupunki seuraa tiiviisti tilannetta ja on tarvittaessa valmis tiukentamaan rajoituksia.
Yksityisissä liikuntapaikoissa on harrastusmahdollisuuksia
Hangossa lapset ja nuoret siis pääsevät harrastamaan julkisissa tiloissa, mutta Helsingissä eivät.
Lisäksi lapset ovat nyt muillakin tavoilla eriarvoisessa asemassa harrastusmahdollisuuksien suhteen.
Tällä hetkellä kunnilla ei ole keinoja rajoittaa harrastamista yksityisissä tiloissa. Esimerkiksi Helsingin tanssiopisto palaa osittain lähiopetukseen omilla studioillaan tällä viikolla. Tunteja on sekä lapsile, nuorille että aikuisille.
Tanssikoululla on pitkä lista varotoimenpiteistä verkkosivuillaan, kuten etäisyyden pitämisestä muihin ja kasvomaskien käytöstä. Treeniasu kehotetaan vaihtamaan kotona. Huoltajat eivät saa jäädä seuraamaan tunteja.
Yksityisissä liikuntapaikossa harrastaminen on mahdollista myös esimerkiksi Elixiassa, joka pitää kuntosalejaan auki. 11–14-vuotiaat nuoret saavat mennä kuntosalille huoltajansa kanssa.
Asiakkaita kehotetaan puhdistamaan laitteet käytön jälkeen desinfiointiaineella. Suihkutilat ovat auki, mutta saunaan saa mennä vain kaksi ihmistä kerrallaan. Ryhmäliikuntatunneille voi osallistua yhdeksän ihmistä ohjaajan lisäksi.
Lapsiasiavaltuutettu: Ohjattu virkistäytyminen tärkeää
Lasten harrastusmahdollisuuksien eriarvoisuus huolestuttaa lapsiasiavaltuutettua Elina Pekkarista.
– Vapaa-aika ja virkistäytyminen on yksi lapsen oikeuksista, joka lausutaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Myös ohjattu virkistäytyminen on erittäin tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta.
Pekkarisen mukaan on tapauskohtaista, millaiset vaikutukset harrastustauolla voi lapseen olla. Lapsen arki koostuu monesta tekijästä.
– Osallistuuko hän koulussa aktviivisesti, onko hänellä kotona kaikki hyvin, onko hänellä ystäviä ja sosiaalisia suhteita harrastusten ulkopuolella, kuinka itseohjautuva hän on, millaista ohjausta hän saa lähellä olevilta aikuisilta vapaa-ajan viettoon, Pekkarinen luettelee.
Hänen mukaansa harrastusrajoituksista kärsivät eniten ne lapset, joiden elämässä nämä muut osa-alueet ovat heikommalla tolalla.
– On selvää, että lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa.
Pekkarinen ei kritisoi alueellisten viranomaisten toimintaa vaan luottaa heidän kykyynsä tehdä vaikeita päätöksiä tilanteessa, jossa joudutaan punnitsemaan lasten etua ja kansanterveyttä yleisellä tasolla.
Hän pitää kuitenkin ristiriitaisena sitä, että monet aikuiset pääsevät harrastamaan lapsia helpommin.
– Se on julkisen keskustelun paikka, onko se reilua, että lasten oikeuksia rajoitetaan ja aikuisten mahdollisuudet säilyvät liki ennallaan? Lapsen etua pitää miettiä aina, kun näitä ratkaisuja tehdään.
Lisää aiheesta:
Urheilujärjestöt vetoavat ministeriin: Lasten ja nuorten päästävä harrastamaan