Kuljetusyrittäjä Matti Perälä ajaa kuorma-autollaan pitkin Korpilahden ja Petäjäveden välistä tietä. Lumi painaa puiden oksia niin alas, että Perälä pelkää oksien ottavan kattoon kiinni.
Tielle kaartuvien lehtipuiden kanssa vuorottelee jylhä kuusikko. Jos myrskytuuli kaataisi kuusen, se rojahtaisi keskelle asfalttia.
– Näkyvyyttä pitäisi olla enemmän. Talvella lumi oksien päällä ja kesällä lehdet puissa aiheuttavat sen, että tiellä on paljon katvepaikkoja, Perälä sanoo.
Tienvarsien puut ovat saaneet kasvaa monin paikoin rauhassa vuosikymmeniä, monesti siitä saakka, kun tiet on perustettu sotien jälkeen. Tien peruskunnossapidossa tienvarret siivotaan kasvillisuudesta vain ojiin saakka, joten ojan pientareille on kohonnut vuosien saatossa isoja puita.
Kun sään ääri-ilmiöt ovat yhä useammin kaataneet puita teille, ovat tienpitäjät havahtuneet: tähänastinen tienvarsien hoito ei enää riitäkään suojaamaan onnettomuuksilta. Valtion tieverkkoa on ryhdytty vähin erin avartamaan koko tiealueen laajuudelta, myös ojien toiselta puolen.
Valtion tienvarsien raivaustahti riippuu ely-keskuksesta
Pisimmällä tienvarsien raivausurakassa ollaan Keski-Suomessa. Siellä ely-keskus innostui raivaamaan tienvarsia jo useita vuosia sitten puolivahingossa. Jyväskylässä järjestettiin Asuntomessut, joiden alueelle johtavia teitä päätettiin avartaa edustuskelpoisemmiksi.
– Saimme hyvää palautetta ja niin otimme asiasta kopin. Vähitellen toimintatavat hioutuivat niin, että parhaimmillaan meillä on ollut vuositasolla 250 kilometrin urakoita, sanoo Keski-Suomen ely-keskuksen kiinteistöpäällikkö Markku Karvonen.
Keski-Suomessa on käyty läpi tien vieruksia järjestelmällisesti tieosuus kerrallaan. Kuljetusyrittäjä Matti Perälä näkee selvän eron ajaessaan tiellä, jonka vierus on siivottu verrattuna hoitamattomaan tiehen.
– Etenkin hirvialueella raivaaminen antaa pelivaraa kuskille. Jos hirvi astuu suoraan pusikosta tielle niin, että sen turpa on jo tiellä kun takapuoli on vielä metsässä, on aika vähän tehtävissä.
Eri puolilla Suomea raivauksia tehdään erilaisin periaattein. Esimerkiksi Itä-Suomessa Pohjois-Savon ely-keskus on päättänyt, että tien vierukset käydään pääsääntöisesti läpi silloin, kun tien kuivatusta pitää muutenkin parantaa. Tien varressa oleva puusto voi tukkia ojia, eikä vesi pääse tieltä pois.
Itä-Suomessa ei tässä vaiheessa aiota ryhtyä käymään läpi tieosuuksia järjestelmällisesti.
– Meillä on erilainen lähestymistapa samaan asiaan, sanoo Pohjois-Savon ely-keskuksen tienpidon suunnittelun asiantuntija Mikko Laitinen.
Työ maksaa parhaassa tapauksessa itse itsensä
Keski-Suomen ely-keskus on joutunut käyttämään rahaa puuston raivaukseen vain vähän. Tukkipuista saatu hinta on kattanut työkustannukset lähes kokonaan etenkin isompien teiden kohdalla. Mitä pienemmille teille tullaan, sitä vähempiarvoista puuta sen varressa usein kasvaa.
– Viime aikoina on jouduttu ottamaan rahaa perustienpidon kassasta, sanoo kiinteistöpäällikkö Markku Karvonen.
Kuljetusyrittäjä toivoo, että rahat riittävät puuston raivaamiseen ympäri Suomea.
– Tietysti tienhoito muutenkin on tärkeä asia ja tämä liittyy siihen. Ja kun ei tämä kuitenkaan ole mitään ihmeellistä teknologiaa. Tähän on ollut kamppeet ollu Suomessa jo vuosisatoja.