Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tuomittiin markkinaoikeudessa seuraamusmaksuihin vuonna 2020.
HUS oli tehnyt miljoonien arvosta hankintoja kilpailuttamatta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) löysi tutkimuksissaan neljä tuoteryhmää, jotka olivat hankintalain vastaisia.
Ylen MOT-toimitus selvitti, onko HUS saanut korjattua laitonta tilannetta markkinaoikeuden tuomion jälkeen. Asian selvittämiseksi pyysimme tietopyynnöillä asiakirjoja useista tuoteryhmistä, kuten uniapneamaskeista, inkontinenssituotteista, apuvälineistä, sairaalasängyistä ja pehmopapereista.
Joukosta löytyi useita mahdollisesti lainvastaisia hankintoja.
MOT:n saamista asiakirjoista selvisi, että edes kaikkia markkinaoikeudessa sakkoihin johtaneita tuoteryhmiä ei ole saatu korjattua. Kilpailutusten laiminlyönti on paitsi lain vastaista, myös kallista. Häviäjiä ovat veronmaksajat.
Lisäksi koronapandemian hoito on räjäyttänyt HUS:n kilpailuttamattomat hankinnat uusiin ennätyksiin. Kilpailuttamattomia eli suorahankintoja on tehty viime vuonna 250 miljoonalla eurolla.
Suurin hankinnoista on koronatestianalytiikan vuokraaminen Synlab-nimiseltä kansainväliseltä laboratoriojätiltä. Päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.
HUSin toimitusjohtaja tilanteesta harmissaan
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mukaan HUS aikoo korjata tilanteen. Hän myöntää, että moni MOT:n tutkimista tuoteryhmistä on edelleen hankintalain vastaisessa tilassa.
Tuominen tuli taloon, kun laittomuudet olivat jo tiedossa.
– Tämä on niitä asioita, mistä olen ollut tosi harmissani. Eihän tuo kivaa ole ollut, että täältä alkaa löytyä tällaisia, kun talikolla pöyhäisee. Mutta nyt näin on ja nämä korjataan kuntoon.
Tuomisen mukaan kilpailutusvelan purku on viivästynyt.
– Korjaaminen on edennyt, mutta ei niin nopeasti kuin itse olisin toivonut.
HUS on suuri ostaja terveydenhuollon markkinoilla. Se hankkii erilaisia tarvikkeita, palveluja ja laitteita miljardilla vuosittain.
Jopa sakkotuote edelleen kilpailuttamatta
Kun KKV vuonna 2019 selvitti HUSin laittomuuksia, oli yksi tutkituista tuoteryhmistä hyvin arkinen.
– Miten vaikeaa voi olla vessapaperien kilpailuttaminen, ihmettelee sairaanhoitopiiriä tunteva henkilö MOT:lle.
Laiton pehmopaperihankinta toi HUSille 25 000 euron seuraamusmaksun.
Pehmopapereiden hankintaa ei ole vieläkään korjattu lainmukaisiksi, vaan sen kilpailutus on keskeytetty peräti kahteen kertaan. Erilaisia pehmopapereita ostetaan HUSissa 1,1 miljoonalla eurolla vuosittain.
– Kyllähän se tietysti hämmästyttävältä tuntuu. Mutta perustelujakin on, sanoo Tuominen.
Tuomisen mukaan koronan aiheuttama vessapaperin kysyntäpiikki johti maailmanmarkkinahintojen häiriintymiseen.
– Ja ainakin minun saamani selitys on yksinkertaisesti se, että jos kilpailutus olisi viety loppuun tilanteessa, jossa markkinahäiriö oli noin suuri, olisimme menettäneet selvää rahaa.
MOT:lle toimitetut kilpailutusten keskeytyspäätökset eivät mainitse koronaviruspandemiaa. Päätösten mukaan jo kaksi kilpailutusta on ollut pakko keskeyttää, koska tarjouspyyntöjen sisältö on ollut puutteellinen.
Lisäksi kilpailuttamaton pehmopaperihankinta oli tullut HUSissa päättäjien tietoon jo huomattavasti ennen koronan aiheuttamaa kysyntäpiikkiä.
– Olen täysin samaa mieltä siitä, että on täysin kestämätöntä, että tällainen tilanne voi olla. Ei tällaista saa olla.
Paljonko kilpailuttamattomia hankintoja on?
Kun hankintalain vastainen kulttuuri tuli julki kaksi vuotta sitten, epäilyttäviä hankintoja löytyi reilun 60 miljoonan arvosta.
Viime vuoden lopulla HUS arvioi, että kilpailuttamattomien tuoteryhmien arvo vuodessa on 41 miljoonaa euroa. HUS ei julkista laskelmaa, joten sitä ei ole mahdollista tarkastaa.
MOT luki 11 tuoteryhmän hankinta-asiakirjat. Pelkästään niiden arvo kattaa yli puolet HUSin ilmoittamasta kilpailutusvelasta.
MOT:n haastattelemien lähteiden mukaan HUS ei ole vieläkään täysin selvittänyt kilpailuttamattomien hankintojen laajuutta.
Juha Tuominen sanoo toivovansa, että oman hankintayksikön lukuihin voi luottaa.
–Me olemme todella nähneet vaivaa sen eteen, että organisaatio on korjattu. Tällä hetkellä näyttää, että se on ammattimaisessa kunnossa.
Toisaalta, parin vuoden takainen arvio ei Tuomisenkaan mukaan ollut aivan koko totuus. Selvityksestä puuttuivat ainakin Tilakeskuksen ja HUS Apteekin hankinnat.
– Koko totuus on se, että meillä on hankintoja siis tuhat tuhatta tuhatta, miljardi euroa. Se tarkoittaa, että siihen mahtuu valtava määrä hankintoja. Valtava. Ja kaiken sen läpikäyminen taaksepäin on tietenkin haastavaa. Tämä on vähän niin kuin tieliikenne, että meidän pitää noudattaa sääntöjä, rajoituksia ja pistokokein me pystymme myöskin katsomaan, että näin tapahtuu.
Korona ei yksistään selitä laittomien hankintojen suurta määrää
Tuomisen mukaan myös muiden kuin pehmopapereiden kilpailutus on viivästynyt koronapandemian vuoksi.
– Ensisijainen tavoitteeni on, että tämä homma korjataan. Näin ei saa olla, ei meillä saa olla laitonta tilannetta, mutta tähän kohtaan tuli tällainen takertelu.
MOT:n tutkimista tuoteryhmistä lähemmäs puolet olisi pitänyt kilpailuttaa jo ennen koronapandemian alkua. Hankinta-asiakirjat siis osoittavat, että laittoman tilanteen purkaminen oli jäljessä jo ennen koronaa.
Tuominen sanoo, että ei pysty kommentoimaan yksittäisten hankintojen viivästysten syitä.
Säästökehut paljastavat, että HUS hävinnyt rahaa
HUS Logistiikka on sairaanhoitopiirin sisäinen yksikkö, joka vastaa siitä, että noin miljardin euron arvoiset vuosiostot tehdään lain mukaan. Se kilpailuttaa hankintoja Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Päijät-Hämeen sairaaloille ja kunnille.
Yksikkö on hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Sen johtohenkilöistä kaksi ei ole edelleenkään saanut HUSin valtuustolta vastuuvapautta vuoden 2019 toiminnastaan. Selvitys parin vuoden takaisten hankintojen laillisuudesta on edelleen kesken.
HUS Logistiikan toimitusjohtaja Jyrki Putkonen joutuikin joulun alla selittämään tilannetta valtuustolle. Hänen mukaansa HUS Logistiikka sai viime vuonna kilpailuttamalla aikaan selvää säästöä jopa seitsemän prosentin, eli 12 miljoonan euron verran.
Säästölaskelmassa ovat mukana myös MOT:n tutkimat uniapneamaskit, joita HUS hankkii 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa.
HUS Logistiikka laskee, että yksin uniapneamaskien kilpailutus tuo laskennallista säästöä 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Maskien hinta siis putoaisi liki puoleen.
Säästö ei kuitenkaan toteutunut viime vuonna, sillä sopimusta ei ole saatu vieläkään voimaan.
Uniapneamaskeja ei ole MOT:lle toimitettujen asiakirjojen mukaan kilpailutettu koskaan.
HUS ei osaa arvioida paljonko vahinkoa on syntynyt
HUSin istuva hallitus on viime kädessä vastuussa siitä, että veronmaksajien varoilla tehdyt hankinnat ovat laillisia. Tästä syystä myös koko HUSin hallitus on edelleen vailla vastuuvapautta vuodesta 2019.
HUS on jo parin vuoden ajan hokenut, että on mahdotonta arvioida, millaista vahinkoa lain vastaiset hankinnat ovat aiheuttaneet sairaanhoitopiirille ja viime kädessä veronmaksajille.
Nyt HUS kuitenkin itse laskee, että kilpailutukset ovat tuoneet seitsemän prosentin säästön. Viime vuonna tehtyjen sopimusten kohdalla se tarkoitti 12 miljoonaa euroa vuodessa.
HUS-konsernin toimitusjohtaja Juha Tuominen ei ota kantaa siihen, laskiko HUS samalla kuinka paljon tappiota sen hallitus ja Logistiikan vastuuhenkilöt ovat saaneet aikaan.
– Tuo on tietenkin ihan tärkeä kysymys.
Periaatteessa vastuuvapauden puute tarkoittaa, että korvausvelvoitteitakin voisi syntyä.
– Ainakin teoriassa voi tulla tietysti, vastaa Juha Tuominen.
HUS on taas markkinaoikeudessa
Yksi koronavuoden suurhankinnoista on jo tulossa markkinaoikeuden arvioitavaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö päätti kesällä myöntää HUSille 200 miljoonaa euroa koronatestien järjestämiseen valtakunnan rajoilla. HUS käytti puolet summasta sopimukseen, jolla kansainvälinen laboratoriojätti Synlab vuokrasi omaa kapasiteettiaan HUSille.
Sopimuksessa Synlab sitoutui järjestämään 10 000 testin analyysikapasiteetin vuorokaudessa. Hinta oli poikkeuksellisesti kiinteä, eli HUS maksaa Synlabille 10 miljoonaa euroa kuukaudessa riippumatta siitä kuinka paljon rajatestejä tarvitaan.
Kotimainen, yksityisomistuksessa oleva Vita Laboratoriot valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Vitan mukaan sopimus oli ylimitoitettu ja ylihintainen.
Synlabin toimitusjohtaja Aarne Aktanin mukaan kesällä kenelläkään muulla kuin Synlabilla ei ollut vastaavaa kapasiteettia valmiina riittävän nopeasti. Myös HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen puolustaa sopimusta voimakkaasti.
– Jos tässä aikaillaan, se maksaa ihmishenkiä, sanoo Tuominen.
Vita Laboratorioiden mukaan hankinta olisi pitänyt pilkkoa pienempiin osiin ja kilpailuttaa.
Toimitusjohtaja Jukka Hurme sanoo, että myös Vitalla olisi ollut valmiina tuhansien analyysien kapasiteetti sosiaali- ja terveysminsiteriön asettamaan aikarajaan mennessä.
Kiistan ratkaisee markkinaoikeus.
Totta on kuitenkin, että sopimuksen ensimmäisen neljän kuukauden aikana rajatestikapasiteetti on osoittautunut rajusti ylimitoitetuksi.
HUSin oman tilaston mukaan rajatestaukseen hankitun 10 000 päivätestin käyttöaste oli marraskuussa keskimäärin 4 prosenttia ja joulukuussa 2 prosenttia.
HUS on kuitenkin siirtänyt 10 miljoonaa kuussa maksavan sopimuksen piiriin oman laboratorionsa koronatestit. Tämä on nostanut käyttöasteen lokakuun 30 prosentista joulukuun yli 80 prosenttiin.
Tilanne voi myös muuttua, jos rajatestausta lisätään eikä matkustusta samalla merkittävästi rajoiteta.
Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan myöntää avoimesti, että päätös määrittää rajatestauksen tarpeeksi juuri 10 000 testiä päivässä syntyi, koska HUS ilmoitti pystyvänsä toimittamaan tämän verran testejä päivässä.
Katso ensimmäinen osa MOT:n tekemästä HUS-selvityksestä:
Lue lisää:
Keskustelu on auki tiistaihin kello 23.00:een asti.