Ei uuden kauden Vancouverissa näin pitänyt alkaa.
Vancouverissa odotukset olivat syksyn pudotuspelikuplan jäljiltä luonnollisesti korkealla. Pudotuspelihuipennuksen yllättäjiin lukeutunut Vancouver Canucks pudotti ensin Minnesota Wildin, sitten hallitsevan mestarin St. Louisin Bluesin ja pakotti vielä toisella kierroksella huippujoukkue Vegas Golden Knightsin seitsemänteen otteluun.
Vain parin maalin päähän konferenssifinaaleista jääneen joukkueen uskottiin jatkavan koronapandemian pätkäisemällä kaudella siitä, mihin se syksyllä jäi.
Kuuden ottelun jälkeen käsillä on kuitenkin täydellinen pelillinen kaaos. Tuloksellisesti joukkueen pää on vielä jotenkin pinnan yläpuolella, mutta pelillisesti tilanne on luisumassa nopealla tahdilla vakavaksi kriisiksi. Etenkin oman maalin varjelu on ryhmälle juuri nyt äärimmäisen vaikeaa.
Pelkästään kahdessa tämän viikon kotiottelussa Montreal Canadiensia vastaan Canucks päästi mykistävät kaksitoista maalia. Yhteensä oma verkko on pöllynnyt kuudessa ottelussa 28 kertaa ja ottelukohtainen päästettyjen keskiarvo lähentelee viittä maalia. Perjantaina luvut kirjattiin Montrealin eduksi tylysti 7–3.
Toisaalta sopii myös kysyä, miten suurena yllätyksenä nähtyä kaaosta voidaan viime kädessä pitää.
Vancouver oli jo viime vuonna luvalla sanoen melko holtiton joukkue. Tuolloin ruotsalaismaalivahti Jakob Markströmin uskomattoman upeat otteet pelastivat porukan toistuvasti. Joukkue myös usein hyökkäsi viisikkopelin ongelmat piiloon. 7–5-voitot eivät olleet menneellä kaudella Vancouverille lainkaan tavattomia.
Nyt Markström edustaa Calgary Flamesia ja muun muassa hyökkäystalkoissa menneenä keväänä merkittävää roolia näytellyt laitahyökkääjä Tyler Toffoli kantaa Montrealin paitaa. Toffoli kirjasi tililleen kahdessa viikon Vancouver-ottelussa tehot 5+1.
Canucks on yksi NHL:n viihdyttävimpiä, mutta samaan aikaan huonoiten valmennettuja joukkueita. Ryhmällä ei ole ollut juuri minkäänlaista ajatusta tiiviin viisikkopelaamisen periaatteista parin viime vuoden aikana. Eikä päävalmentaja Travis Green tunnu olevan asiasta edes kovin huolissaan, sillä hän ei ole tehnyt suurempaa muutosta joukkueen pelaamiseen.
Vancouver yrittää edelleen hyökätä ongelmat pimentoon, mutta nyt aiempaa huonommalla menestyksellä. Etenkin maalivahti Markströmin päästäminen Calgaryyn näyttäytyy juuri nyt katastrofaalisena ratkaisuna. Toisaalta Vancouver ei olisi voinut pidemmän päälle pelata myöskään maalivahtinsa varassa.
Joukkueen suomalaispuolustaja Olli Juolevi ei edes yritä kaunistella totuutta.
– Tämä tilanne on monen asian summa. Olemme antaneet joukkueena liian helposti maalipaikkoja. Peli on ollut usein ihan tasaista, mutta sitten olemme yhtäkkiä antaneet huippupaikkoja vastustajalle helppojen virheiden kautta. Tässä sarjassa pelaajat tekevät maaleja ilmaisista paikoista, Juolevi kommentoi kauden alkua perjantaiaamuna Yle Urheilulle.
Loukkaantumiset sataa Juolevin laariin
Toki myös loukkaantumiset ovat olleet vauhdittamassa joukkueen alamäkeä. Canucks lähti perjantain kamppailuun Montrealia vastaan ilman kahta tärkeää veteraanipuolustajaa, Alex Edleriä ja Travis Hamonicia. Tilanne vaikeutui entisestään, kun Jalen Chatfield loukkaantui kesken ottelun.
Kaiken päälle Tyler Myers taklasi ottelun loppuhetkillä Joel Armiaa päähän tavalla, joka johtanee pelikieltoon.
– Taklaus tapahtui toisella laidalla, joten se meni hieman ohi minulta. Vaikea oikein sanoa mitään, koska tilanteet jäällä tulevat niin nopeasti. Toivottavasti ”Joppe” on kunnossa. Ainakin näytti siltä, ettei käynyt ihan kamalan pahasti. Se on tärkeintä, Juolevi sanoi.
Lauantain kolmanteen Montreal-kamppailuun Canucks joutuu siis todennäköisesti ilman neljää runkopuolustajaa. Tämä tietää perjantaina uransa isoimmat peliminuutit (21.59) kirjanneelle Juoleville lisää vastuuta. Ensimmäistä kauttaan NHL-maailmassa operoiva helsinkiläispuolustaja ei vastuuta pelkää.
– Ei sitä koskaan halua omalle jengille loukkaantumisia tai pelikieltoja, mutta mitä tahansa tapahtuu, olen valmiina. Otan sen, mitä saan ja näytän, että olen sen arvoinen. Tämäkin peli oli hyvä osoitus siitä, että pystyn siihen. Toivon, että saan vielä enemmän vastuuta alivoimalla ja niin edelleen, Juolevi linjasi.
Toistaiseksi Juolevi on pelannut heikosti esiintyneen joukkueen takana varsin hyvin. Vaikka tulokaspelaajan statuksella operoivalle nuorelle sattuu edelleen virheitä, ne eivät ole olleet pelin kannalta ratkaisevia. Juolevi on itse asiassa koko Vancouverin joukkueen ainoa pelaaja, jolla on tehotilaston lukema plussalla (+1).
Silti nopea hyppäys pohjaparin pienestä roolista yli kahdenkymmenen minuutin pelaajaksi saattaa olla tulokkaalle ainakin pidemmässä juoksussa haasteellinen yhtälö. Oppirahat saattavat langeta maksuun tasaisin väliajoin, mikä on toisaalta täysin normaali osa nuoren pelaajan kehittymistä.
– Oma peli on tuntunut hyvältä. Varsinkin se helpottaa, että olen saanut enemmän vaihtoja ja olen päässyt paremmin rytmiin kiinni. Joka vaihto ja minuutti auttaa, kun huomaan, että pärjään hyvin ja pystyn oikeasti auttamaan. Koko ajan tuntuu siltä, että menen eteenpäin.
Juolevi on silti asettanut kaudelle maltilliset tavoitteet.
– Tarkoitus on vakiinnuttaa paikka NHL:ssä ja päästä erikoistilanteisiin. Tänään jo tuli reilusti vastuuta alivoimalla.
”Hommat täytyy pitää yksinkertaisena”
Juolevin suurin huolenaihe liittyy kuitenkin juuri nyt joukkueen tilanteeseen. Vancouver on edelleen potentiaalinen lähivuosien suurjoukkue, mutta tässä ja nyt huomisen lupaus ei juurikaan lohduta. Pelitavallinen harhailu sekä peräpään loukkaantumiset laittavat ryhmän heti alkuvaiheessa kovan paineen alle.
– Minulla on vahva usko siihen, että saamme tämän tilanteen käännettyä. Nyt ei saa turhautua, sillä otteluita on niin tiuhaan. Lauantaina täytyy olla taas valmiina. Hommat pitäisi tällaisessa tilanteessa pitää mahdollisimman yksinkertaisena, Juolevi ohjeistaa.
Ongelma onkin siinä, että yksinkertaisuus ei ole koskaan sopinut erityisen hyvin nuorekkaan, taitavan ja eräälaisen vapaan kasvatuksen saaneen Canucksin identiteettiin.
Lue myös: