Ely-keskukset selvittävät, kuinka monelta yrittäjältä niiden on perittävä takaisin virheellisesti myöntämiään korona-avustuksia.
Avustusta peritään takaisin ainakin tapauksissa, joissa ely on vastoin omaa ohjettaan myöntänyt toiminimeä käyttäville yrityksille tukea yrittäjän omaan palkkaan.
Yle haastatteli kahta takaisinperintäsuunnitelmista tyrmistynyttä yrittäjää. Yrittäjät eivät esiinny artikkelissa tunnistettavasti, koska takaisinperinnän käsittely ely-keskuksen kanssa on kesken.
Toinen haastatelluista on Etelä- ja toinen Pohjois-Karjalasta.
– En ikimaailmassa olisi hakenut sitä tukea, jos olisin tiennyt, millaista tappiota sen vuoksi teen, sanoo eteläkarjalainen toiminimiyrittäjä.
Tieto avustusrahojen takaisinperinnästä tuli hänelle loppusyksystä yllätyksenä. Yrittäjän mukaan avustussumma oli jo käytetty, ja takaisinperittävä osuus on nyt raavittava kasaan tyhjästä kassasta.
Hakemuksia ei käsitelty riittävän tarkasti
Ely myöntää, että joidenkin toiminimiyrittäjien hakemuksia käsitellessään virkailijat ovat epähuomiossa tulkinneet yrittäjän itselleen maksaman palkan hyväksyttäväksi kustannukseksi.
– Tämä on tietysti hirveän valitettavaa, koska toiminimiyrittäjien omia palkkojahan ei olisi pitänyt lainkaan hyväksyä sinne. Mutta joo, kyllä siellä jonkin verran tällaisia tapauksia on, sanoo rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen Hämeen ely-keskuksesta.
Kaurasen mukaan virhe pääsi tapahtumaan, koska kiireisessä tilanteessa hakemuksia käsittelivät myös tehtävän erityispiirteitä heikosti tuntevat työntekijät.
– Meillähän oli kohtuullisen paljon käsittelijöitä, jotka eivät normaalisti käsittele valtionavustuksia. He eivät varmaan huomanneet, miten tarkkoja tässä pitää olla, Kauranen kertoo.
Todellinen ongelma on pintaa syvemmällä
Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on Suomessa yleisin yritysmuoto. Toiminimien osuus kaikista yrityksistä on 43 prosenttia. Toiminimet työllistävät lähes aina vähemmän kuin neljä työntekijää.
Takaisinperintään päätyvien tapausten lukumäärä tarkentuu elyn mukaan vasta kevään edetessä. Moni avustuksen perusteena olevista kehittämishankkeista on yhä meneillään tai saanut jatkoaikaa.
Yritystukien jatkotoimista vastaava elyn lakimies Tero Ilvonen käsittelee juuri takaisinperintään liittyviä tapauksia. Hänen arvionsa on, että takaisinperittäviä kustannuksia tulee vastaan väistämättä sitä mukaa, kun kehittämishankkeet päättyvät ja niihin hyväksytyt kulut tarkistetaan.
– Voimassa olevan lainsäädännön mukaan meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin periä takaisin palkan osuus toiminimiyrittäjältä, jos sellainen on hänelle myönnetty, Ilvonen tiivistää tilanteen.
Ilvosen mukaan syyllisten etsiminen ei ole olennaista. Hänen mielestään paljon tärkeämpää olisi kysyä, miksi toiminimiyrittäjät on kategorisesti jätetty vaille mahdollisuutta hakea avustusta oman palkkansa maksamiseen poikkeuksellisessa markkinatilanteessa.
Ely-keskuksissa yritetään nyt välttää takaisinperintä kehityshankkeissa, jotka ovat vielä käynnissä. Yrittäjää ohjataan mahdollisuuksien mukaan käyttämään virheellisesti myönnetty rahasumma toiseen, avustuksen ehtoihin sopivaan kustannukseen.
Neuvojakin neuvoi väärin
Tarkkaan ottaen toiminimi ei maksa itselleen palkkaa toisin kuin esimerkiksi osakeyhtiössä on mahdollista tehdä. Sen sijaan toiminimiyrittäjä tekee yrityksen kassasta yksityisottoja. Tällaiset yrittäjän omaa toimeentuloaan varten tekemät yksityisotot eivät kuulu elyn kehittämisavustuksen piiriin.
Tässä uutisessa on käytetty yrittäjän omaa toimeentuloaan varten tekemistä yksityisotoista ilmausta "palkka". Ilmaus ei ole täsmällinen, mutta kuvaa tilannetta, jossa yrittäjän ei ole mahdollista suunnata avustusta omaan työhönsä.
Ylen haastattelema eteläkarjalainen yrittäjä kuvaa elyn toimintaa “järkyttäväksi sekoiluksi”. Hän kertoo, että väärin myönnetty tuki on aiheuttanut hänelle useiden tuhansien eurojen tulonmenetyksen.
Hän työskentelee matkailusta riippuvaisella alalla ja työllistää sesongista riippuen 1-3 työntekijää. Viime maaliskuussa tilauskirja tyhjeni täysin, ja liiketoiminnan malli oli mietittävä lähes kokonaan uusiksi. Ely-keskuksesta haettava yrityksen kehittämisavustus vaikutti ainoalta vaihtoehdolta.
Yrittäjän ensimmäinen hakemus tuli bumerangina takaisin. Seuraavan version kirjoittamiseen hän pyysi apua elyn neuvojalta, joka paneutuikin asiaan yrittäjän mukaan huolellisesti.
– Neuvoja itse kehotti kirjaamaan hakemukseen myös palkkojeni osuuden. Sitten hän tarkisti koko hakemuksen yhteistyössä kollegansa kanssa, ja se eteni käsittelyyn.
Kuka maksaa virheen seuraukset?
Kesäkuun alussa yrittäjä sai myönteisen päätöksen. Ely myönsi toiminimelle vajaat 20 000 euroa avustusta yritystoiminnan kehittämiseen kolmen ja puolen kuukauden ajalle. Yrittäjän palkan osuudeksi oli hyväksytty 2000 euroa per kuukausi.
Yrittäjä sijoitti hankkeen toteuttamiseen omaa rahaansa noin 5 000 euroa. Yle on lukenut yrittäjän hankkeeseen liittyvät asiakirjat.
– Kesän aikana teimme hankeavustuksen turvin työntekijäni kanssa pitkää päivää. Näytti siltä, että saisin homman jatkumaan, hän kuvaa.
Yrittäjä huolehti, että kehityshanke toteutuu täsmällisesti sellaisena, kuin hakemukseen oli kirjattu. Hän dokumentoi ja raportoi hankkeen ohjeiden mukaisesti.
Myöhemmin syksyllä häntä alkoi kalvaa epäilys. Hän kuuli huhupuheina, että kehittämisavustusta ei olisi saanut myöntää yrittäjän palkkaan, ja ryhtyi selvittämään tilannettaan.
Vastauksen saaminen oli hankalaa. Lopulta elyn lakimies viestitti, että palkan osuus tullaan perimään takaisin.
– Virhe ei ole kuulemma yrittäjän, mutta minä siitä kuitenkin maksan. Sen, minkä piti auttaa yrittäjää, olikin naula arkkuun, hän kritisoi.
Kehitystyötä kiireen keskellä
Toinen elyn virheellisesti myöntämän avustuksen vuoksi ongelmiin joutunut yrittäjä työskentelee Pohjois-Karjalassa. Yrittäjälle myönnetty avustussumma oli useita kymmeniä tuhansia euroja.
Yrittäjä ryhtyi toteuttamaan kehityshanketta viime kesänä heti myönteisen avustuspäätöksen jälkeen hyvin lyhyellä valmistautumisella. Kehitystyötä tehtiin muiden hommien ohessa, sillä matkailuun liittyvällä toimialalla riitti jonkin verran myös normaalia asiakaspalvelutyötä.
Syksyllä toiminta hiljeni, ja yrittäjä ryhtyi elyn neuvojan kanssa käymään läpi avustusrahalla maksettuja kustannuksia. Kävikin ilmi, että oman palkan lisäksi moni muukaan hakemukseen kirjattu kustannus ei täytä tukimuodon ehtoja. Hän itse arvelee, että olisi tarvinnut enemmän neuvontaa hankkeen aikana.
Yrittäjä oli esimerkiksi maksanut avustusrahalla kehityshankkeeseen kuuluvan uuden toimitilan vuokraa ja ostanut taloushallinnon asiantuntijapalveluita. Yrittäjän oman arvion mukaan hän on käyttänyt ainakin puolet avustussummasta kustannuksiin, joita ely ei tule loppuraportissa hyväksymään.
– Olen valvonut pitkin syksyä monta yötä miettien, miten saan raha-asiat järjestymään. Jos vain voisin, peruuttaisin aikaa taaksepäin ja jättäisin avustuksen hakematta, yrittäjä sanoo.
Hän pitää takaisinperintää kiusallisena myös sen vuoksi, että kohtuullisen ison tukisumman saaminen herätti paikkakunnalla alkuvaiheessa julkisuutta.
Itkuraivareita ja valvottuja öitä
Ylen tietojen mukaan koronatukea saaneiden yrittäjien joukossa on muitakin ely-keskusten toimintaan pettyneitä. Tyytymättömyys johtuu monista eri syistä.
Pohjois-Pohjanmaalla toiminimi haki ja sai useiden kymmenien tuhansien eurojen kehittämisavustuksen. Yrittäjän mukaan ely ensin hyväksyi avustuksen käyttämisen yrittäjän puolison palkkaan, mutta ilmoitti myöhemmin, ettei puolison palkka ole tukikelpoinen kustannus.
Summalle etsittiin yhteistyössä elyn kanssa muu hyväksyttävä käyttökohde.
– On tässä parit itkupotku-raivarit tullut vedettyä, yrittäjä kuvailee tunteitaan elyn ehtojen epäselvyyksiin liittyen.
Keski-Suomessa yrittäjää alkaa itkettää pian puhelimeen vastaamisen jälkeen. Hän on aiemmin päivällä lomauttanut toisen työntekijänsä, työkaverin, jonka toimeentulosta lomauttamisen jälkeen kertoo kantavansa huolta.
Vajaan 30 000 kehittämisavustuksella on aikomus kehittää verkkokauppaa, mutta yrittäjän aika ei tahdo riittää kehitystyön edistämiseen. Hän on saanut hankkeeseen kolmen kuukauden jatkoajan.
– On aivan järjetöntä, että saan käyttää vaikka kuinka paljon rahaa asiantuntijapalveluiden ostamiseen, mutta en saa käyttää rahaa siihen, että voisin alkaa toteuttaa asiantuntijoiden tekemiä suunnitelmia, hän tulkitsee tilannettaan.
Useat Ylen haastattelemista toiminimiyrittäjistä kuvailevat hulluudeksi sitä, että avustuksella ei saa maksaa asiantuntijapalvelusta yrittäjälle itselleen vaan ainoastaan ulkopuoliselle asiantuntijalle.
– Olisin itse paras asiantuntija oman toimintani kehittämisessä, mutta siihen työhön en voi tätä rahaa käyttää vaan minun on osteltava asiantuntijapalveluita toisilta yrittäjiltä, kertoo Päijät-Hämeessä autonkorjauksen alalla työskentelevä toiminimiyrittäjä.
Osa tienaa tosi hyvin, osa huolestuttavan vähän
Yksinyrittäjyyden suosio on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Pieniä, esimerkiksi vain yrittäjän itsensä työllistäviä yrityksiä perustetaan erityisesti aloille, joilla ei ole tarjolla palkkatyötä.
Ilmiötä tutkiva dosentti Arja Haapakorpi Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta korostaa, että itsensä työllistävien joukossa on sekä erittäin mukavasti tienaavia että toisaalta yrittäjiä, joiden palkkatulo on äärimmäisen pieni.
– Pienituloisten yrittäjien toimeentulo saattaa jäädä poikkeustilanteessa hyvin matalaksi. Tiedetään myös, että työuran päättyessä pienituloisten yrittäjien eläkkeet ovat tosi pienet, Haapakorpi listaa.
Hänen mielestään ongelmat olisi ratkaistava ensisijaisesti poliittisessa päätöksenteossa.
Artikkelia täydennetty 26.1. klo 9.28: Tarkennettu sanaparin "toiminimiyrittäjän palkka" merkitystä.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 26.1. klo 23 asti.