Lääkeyhtiö AstraZenecan perjantainen ilmoitus koronarokotteiden tuotannon hidastuksista johtaa joukkorokotusten aloittamisen lykkääntymiseen Suomessakin.
Kuinka paljon, sitä eivät osaa asiantuntijatkaan vielä arvella.
– Tämä hidastaa meidän rokottamisen etenemistä ja varsinkin massarokottamisen vaiheeseen siirtymistä. Sitä, kuinka paljon se hidastaa, on vaikea sanoa tällä hetkellä, koska tietoja saadaan tipotellen, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
Isojen joukkojen rokottamisen piti alkaa Suomessa 8. helmikuuta alkavalla viikolla. Tämä aikataulu perustui siihen, että AstraZenecalta odotettiin satoja tuhansia rokoteannoksia heti aluksi. Nyt niitä olisi luvassa huomattavasti vähemmän.
– AstraZenecalta ei ole tullut tarkempaa tietoa toimitusaikatauluista eikä myöskään määristä. Sen tiedon varassa, mitä on tullut, niin ehkä noin 200 000 annosta tulisi helmikuun aikana. Aikaisin aika olisi helmikuun puoliväli, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
AstraZenecan rokotteella ei kuitenkaan ole vielä edes myyntilupaa. Euroopan lääkevirasto EMA kokoontuu ensi viikolla myyntilupapäätöksen käsittelyyn. Arvion mukaan lupa saataisiin EU-alueelle ehkä loppuviikolla.
EU:ssa on hyväksytty tähän mennessä kaksi rokotetta, Pfizer-Biontechin ja Modernan. AstraZenecan olisi kolmas.
"Tärkeintä saada ikäihmisten rokotukset kunnolla käyntiin"
Toiveet joukkorokotusten aloittamisesta saivat monet jo miettimään elämän normalisoitumista edes kesään mennessä.
– Tässä täytyy nyt vain kärvistellä ja odotella ja mennä valtioneuvoston hyväksymän rokotusjärjestyksen mukaan. Etenemme tietysti niin nopeasti kuin maahan tulevat rokoteannokset antavat myöden, Nohynek huomauttaa.
Hanna Nohynek sanoo, että tärkeintä on saada nyt ikäihmisten rokotukset kunnolla käyntiin.
– Kun heidät on saatu rokotettua kahdella annoksella, niin sitten voidaan siirtyä vuorossa seuraaviin.
Samaa muistuttaa myös Kontio. Alkuperäisellä luvatulla määrällä ikäihmisten rokotuksissa olisi päästy jo pitkälle helmikuun aikana.
– Täytyy edelleen muistaa, että tarvitaan vielä se kaksi miljoonaa rokoteannosta, ennen kuin ollaan saatu ensi linjan terveydenhuoltoammattilaiset ja yli 70-vuotiaat rokotettua, Kontio sanoo.
Sunnuntaina THL kertoi, että reilut 105 000 suomalaista on saanut koronavirusrokotteen.
Suomessa on noin 150 000 koronan suhteen kriittisissä tehtävissä toimivaa terveydenhuoltoalan ammattilaista, iäkkäiden hoitokodeissa asuvia ja heitä hoitavia sekä noin 800 000 yli 70-vuotiasta. Rokotukset kiireimmin tarvitsevassa ryhmässä on siis noin miljoona ihmistä.
Rokotteet eivät ole ainoa pelastus
Kesään mennessä oli alun perin tavoitteena rokottaa noin 2,5–3,5 miljoonaa suomalaista. Tämä olisi vaatinut 5–7 miljoonaa rokoteannosta.
– Tämä perustui pitkälle AstraZenecaan, Kontio muistuttaa.
Hallitus kokoontuu maanantaina pohtimaan sitä, millaisia mahdollisia lisärajoitteita koronavirusepidemia ja varsinkin Euroopassa leviävä virusmuunnos aiheuttaa Suomessa.
Hallitus päätti perjantaina rajaliikenteen kiristyksistä.
Kontio uskoo, että rokotusten viivästymisellä on vaikutusta rajoituksiin. Hän kuitenkin huomauttaa, että rokotteet eivät ole ainoa pelastus.
– Täytyy edelleen muistaa, että on vain vähän tutkimustietoa siitä, millä tavalla rokotteet estävät edelleentarttumista. Toki tietoa karttuu koko ajan rokotusten edetessä, mutta millä aikavälillä ja miten paljon se vaikuttaa rajoitustoimiin, ei pystytä vielä sanomaan, Kontio selventää.
Nohynek muistuttaa, että Suomi ei ole tilanteessa yksin.
– Koska saamme rokotteita suhteessa väestön määrään, AstraZenecan ilmoittama vähennys koskee kaikkia EU-maita.
Lääketehtaiden tuotanto-ongelmia
AstraZeneca kertoi Ylelle sunnuntaina lähettämässään lausunnossa, että rokotteiden "alustavat määrät tulevat olemaan vähäisempiä kuin alun perin arvioitiin". Tämä johtuu yhtiön mukaan siitä, että rokotetta Eurooppaan tuottavan laitoksen tuotannossa on ollut ongelmia.
Lääkeyhtiö ei kertonut asiasta enempää. Helmi–maaliskuun aikana EU:n aluelle luvataan kymmeniä miljoonia annoksia, yhtiö lisäsi. Alun perin määräksi arvioitiin 80 miljoonaa rokoteannosta.
Myös Pfizer ja Moderna ovat pystyneet tuottamaan vähemmän rokotteita kuin alun perin ilmoittivat. Miksi lääkeyritykset ovat arvioineet tuotantonsa näin väärin?
– Onko ollut sitten hyvin optimistiset ajatukset siitä, minkä verran pystytään tuottamaan. Euroopan komissio varmasti vaatii AstraZenecalta selitystä, että miksi näin on käynyt, arvelee Mia Kontio.
Hanna Nohynekin mukaan AstraZenecan rokotteen jälkeen odotetaan yhdysvaltalaisen Johnson & Johnsonin rokotetta.
– Siitä odotetaan tehotutkimuksen tuloksia tammi-helmikuun vaihteessa. Jos ne ovat hyviä, firma voi anoa myyntilupaa. Jos kaikki menee hyvin, ehkä huhtikuussa olisi myyntilupa. Silloin tulisimme vielä kevään aikana saamaan kyseistä rokotetta.
Aiheesta aiemmin: