– Olen itkenyt ja nauranut useita kertoja. Tunnen kiitollisuutta rinnassani jokaisen jakson kohdalla: tällaiselta todellisuus näyttää. Kiitos SVT siitä, että teitte tämän sarjan.
Näin kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun) kolumnissaan Kvällspostenin toimittaja Maria Rydhagen Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n uudesta Ohuella langalla -sarjasta (Tunna blå linjen, 2021), joka on nähtävissä myös Yle Areenassa.
Rydhagen ei ole sarjan ainoa ihailija: malmölaispoliisien rosoisesta eikä aina niin helposta arjesta kertovaa sarjaa on kehuttu sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa etenkin autenttisuutensa takia. Joidenkin mielestä sen voi jo nyt nimetä vuoden parhaaksi ruotsalaissarjaksi – tai ainakin se nostaa rimaa huiman korkealle.
Ohuella langalla -sarja seuraa kuuden poliisin työtä ja ihmissuhteita Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Malmössa. Poliisit kipuilevat ja painivat paitsi rikossumien, myös yksityiselämänsä tiimoilta.
Monimuotoista henkilögalleriaa edustaa muun muassa Norlannista kotoisin oleva, vastavalmistunut ja sinisilmäisesti ammattiinsa suhtautuva Sara, joka saa työparikseen kokeneen ja kyynisen Magnuksen. Leah taas yrittää auttaa juutalaista isoisäänsä, jonka elintarvikekauppaa nuorisojengit terrorisoivat päivittäin. Jesse on eronnut ja kipuilee edelleen asian kanssa.
Poliisilla ei ole Ruotsissa helppoa
Murhamysteerien, dekkarien ja nordic noirin täyttämässä Ruotsissa Ohuella langalla on ollut monen mielestä tervetullut ja raikas poikkeus. Elokuvakriitikko Mats T. Olsson ihmettelee Twitterissä, miksei Ohuella langalla -sarjan kaltaista sarjaa ole tehty aiemmin. Käytössä ovat nyt muun muassa käsivarakamera, rakeisempi kuvanlaatu ja selvitettävänä iso tukku arkisempia pikkurikoksia kuin esimerkiksi myös Malmön kaupunkiin sijoittuneessa Silta-sarjassa, jossa murhamysteerit olivat usein karmeita.
– Olen kummastellut vuosikausia, miksei kukaan alan ammattilainen ole tarttunut urbaaneihin ruotsalaisiin rikostarinoihin, jotka vain odottavat tullakseen hyödynnetyiksi elokuvissa tai televisiossa.
Sarjaa on verrattu jopa legendaariseen Hill Street Bluesiin (1981-1987), ja niissä onkin samankaltaisuuksia. Aftonbladetin toimittaja Karolina Fjellborg esimerkiksi toteaa (siirryt toiseen palveluun), että Ohuella langalla on uskottava kuvaus poliisin ahdistavasta arjesta. Fjellborgin mukaan ainakin ulkopuolisen silmin sarjan tarjoama kuva Malmösta vaikuttaa usein uuvuttavalta ja masentavalta, mutta siihen mahtuu myös lämpöä, rakkautta ja toivoa.
Ohuella langalla peilaa varsin hyvin viime vuosina Malmösta – ja muualtakin Ruotsista – tullutta rikosuutisointia. Ensimmäisessä jaksossa esimerkiksi näytetään, kuinka huumebisnes leviää ongelmalähiöissä elintarvikekauppoihin: diilerit piilottavat ja varastoivat huumeita ruokahyllyihin ja pitävät kauppiaita pelon vallassa. Jokin aika sitten tämä oli Malmön lähiöissä iso ongelma, josta muun muassa SVT uutisoi (siirryt toiseen palveluun).
Nyky-Ruotsissa poliisin toiminnan rajukin arvostelu taas kuuluu lähes jokapäiväisiin puheenaiheisiin. Poliisia syytetään milloin etnisestä profiloinnista ja rasismista, milloin saamattomuudesta ja liian pehmeistä otteista.
Viime vuosina poliisi on ollut helisemässä etenkin maahanmuuttajalähiöiden jengirikollisuuden kanssa. Kun ruotsalaista televisiomaailmaa ravisuttaneesta Spung-sarjasta tunnettu käsikirjoittaja Cilla Jackert ryhtyi toteuttamaan Ohuella langalla - sarjaa nelisen vuotta sitten, tilanne oli hieman rauhallisempi.
– Ensimmäisten sivujen kirjoittamisen jälkeen koko poliisimaailma on räjähtänyt kasvojemme edessä. Suuret rakennemuutokset, poliisitoiminnan kriisi, rajakontrollit, ammuskelut... Toisinaan tuntuu siltä, että olen upottanut satoja paketteja hiivaa taikinaan, joka paisuu yli äyräidensä, Jackert kertoo (siirryt toiseen palveluun) Expressenille sarjan käsikirjoittamisprosessista.
Välillä todellisuus on tarua ihmeellisempää, ja toissa vuonna sarjan tekijät joutuivat todistamaan paikan päällä jengirikollisuutta. Malmön Sevedin kaupunginosassa syntyi jengien välinen joukkotappelu, ja kiperän ja vaarallisen tilanteen takia koko filmiryhmä jouduttiin evakuoimaan kesken kuvausten.
– Se oli todella epämiellyttävää. Verinen mies juoksi kuvauspaikkamme ohitse, ja joku kirkui nähneensä pistoolin, sarjan tuottaja Martin Persson kertoi (siirryt toiseen palveluun) äskettäin TV4:n haastattelussa.
Seuraavana päivänä samassa paikassa joku sai luodista.
Fundamentalismista kertova sarja herätti keskustelua
Ruotsissa on viime aikoina tehty draamasarjoja, jotka ovat pureutuneet kansankodin kipupisteisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Esimerkiksi SVT:n viimevuotinen Kalifat-sarja kietoutuu radikaalin islamin ja Ruotsia uhkaavan terrori-iskun ympärille. Se sijoittuu vuoteen 2015 ja kertoo nuorista naisista, jotka haluavat matkustaa ISISin kalifaattiin.
Myös Kalifat on herättänyt Ruotsissa runsaasti keskustelua. Sarjasta lauottiin sosiaalisessa mediassa kärkkäitä mielipiteitä jo ennen kuin yksikään jakso oli ulkona. Muun muassa Järvan maahanmuuttajavaltaisella alueella kuvattua sarjaa on kehuttu realistiseksi ja sen hahmoja moniulotteisiksi ja todentuntuisiksi.
Toisaalta sarjan radikalisoitumisprosessia on moitittu pinnalliseksi ja koko sarjaa terrorismia romantisoivaksi. Muun muassa kolumnistina toimineen journalisti Bilan Osmanin mukaan sarja antaa Ruotsissa asuvista muslimeista hyvin mustavalkoisen kuvan: vaikka Kalifat yrittääkin kyseenalaistaa stereotypioita, se ei siinä onnistu.
SVT-draaman ohjelmajohtaja Anna Croneman totesi vastineessaan (siirryt toiseen palveluun) Osmanille Göteborgs Postenissa, että Kalifatin pääteema on fundamentalismi, ja sitä kautta sarjaa myös pitäisi tarkastella.
ISISin kalifaattiin lähti Ruotsista yli 300 henkilöä.
Ohuella langalla -sarjaa voi katsoa Yle Areenasta, jossa on nähtävissä jo kaksi jaksoa. Uudet jaksot julkaistaan viikottain samaan tahtiin SVT:n kanssa.
Lisää aihepiiristä:
Onko kaikki tv-sarjat jo nähty? Katso tästä lista suosikkeja pitkiin ja pimeisiin koti-iltoihin