Sipoolaisten kahdeksasluokkalaisten nuorten tekemä Kiusaamiskoe-video (siirryt toiseen palveluun) leviää nyt netissä huimaa vauhtia. Sen on nähnyt Facebookissa jo lähes puoli miljoonaa suomalaista.
Videolla nuoret näyttelevät kiusaavansa yhtä porukasta bussipysäkillä ja odottavat, puuttuvatko aikuiset kiusaamiseen. Viidessä tapauksessa kuudesta aikuiset puuttuivat. Kaikki videoitiin piilokameralla.
Nuoret ideoivat videon itse.
– Kiusaamisesta ei tullut hyvä mieli, vaan outo olo. Kun aikuiset alkoivat reagoida, tuli tunne, että nyt haluan sanoa heti, että tämä on näyttelemistä, mutta piti jatkaa vielä vähän aikaa, Sipoonjoen koulun kahdeksasluokkalainen Jessica kertoi videon teosta Ylen aamun haastattelussa.
Kungsvägens skolan kahdeksasluokkalainen Maria kertoi, että videon tapahtumat ideoitiin porukalla, että ne kuulostaisivat sellaiselta nuorten käytökseltä, joka voi oikeasti tapahtua.
– Siinä tilanteessa ei ollut hyvä olo. En ymmärrä, miksi joku kiusaa, koska ei se tee kenenkään mieltä paremmaksi, Maria sanoi.
Nuoret esiintyivät aamun haastattelussa vain etunimillä vanhempien toiveesta.
Koululaiset olivat yllättyneitä, että aikuiset Sipoossa reagoivat kiusaamistilanteisiin.
– Ajateltiin, ettei kukaan uskalla reagoida, mutta aikuiset oikeesti uskalsivat.
Kysy, onko tämä kaikkien mielestä hauskaa
Molempien nuorten mielestä kiusaaminen pitää tehdä näkyväksi ja siihen pitää puuttua. Tähän myös Kiusaamiskokeella pyrittiin.
– Kiusaaminen voi olla näkymätöntä, tönäistään yhden kerran, ja luullaan, että se on kaverillinen tönäisy, mutta voi olla, että tönitään joka päivä, Jessica sanoi.
– Nythän me jatkoimme sitä tilannetta, kunnes saatiin aikuisten reaktio, mutta aina kiusaaminen ei jatku samana päivänä; se voi olla yhtenä päivänä tönimistä, seuraavana päivänä jotain muuta, Maria painotti.
Maria neuvoi aikuisia yksinkertaisesti kysymään, mitä tapahtuu.
– Onko tässä kaikki ok? Hei, mitä täällä tapahtuu? Onko tämä kaikkien mielestä hauskaa? Koska se voi myös näyttää leikkisältä tilanteelta ystävien seurassa.
Videolla yksi kiusaamiseen puuttunut aikuinen ilmoitti myös kutsuvansa poliisit, jos töniminen ei lopu.
Nuoret: Kiusattua ei saa jättää yksin
Jessica painottaa myös sitä, ettei kiusattua saa jättää yksin, jos vaikka bussi tuleekin juuri. Kiusattu ei välttämättä pääse tilanteesta pois eikä uskalla puhua kenellekään.
Kiusattu voi jopa pienentää omia tunteitaan ja yrittää tsempata, "ettei mua oikeasti kiusata, se oli vaan yksi tönäisy".
– Jos kiusaamisesta ei puhu, siitä voi tulla tosi iso taakka. Siitä on paljon helpompi päästä pois, jos on kiusattu yksi päivä tai viikko kuin jos on kiusattu monta vuotta, Jessica sanoi.
Sipoolaisnuoret toivovat, että testivideo auttaa kitkemään kiusaamista.
– Koulussa pitää olla joku, jolle voi puhua kiusaamisesta.
Lisäksi Maria totesi, että valokeilaa ei saa suunnata kiusattuun eli hänen identiteettiään ei saa levittää. Ja kiusaajan pitää siirtyä toiseen kouluun, ei kiusatun.
"Jengi tunnistaa todellisuuden videolla"
Kaikilta videolla esiintyviltä aikuisilta on pyydetty jälkikäteen kirjallinen lupa näyttää heitä videolla.
Gutsy Gon toimitusjohtaja Aram Aflatuni on ylpeä sipoolaisnuorten työstä.
– Videolla kaikki on järkyttävän totta, siksi se on levinnyt niin mielettömästi. Jengi tunnistaa todellisuuden siinä, ensireaktiot ovat autenttisia ja todellisia, sanoi Aram Aflatuni.
Gutsy Gon mukaan sipoolaisnuorten Kiusaamiskoe-videota oli käynnistetty iltapäivällä Gutsy Gon Facebook-sivulta jo 460 000 kertaa. Tykkäyksiä ja jakoja oli tuhansia.
Aflatunin mukaan videon ympärille rakennetut kysymykset auttavat kaikkia ratkaisemaan kiusaamisongelmaa, josta on tänäkin talvena luettu hirveitä uutisia.
– Tiedämme tutkimuksista, että sekä kiusattujen että kiusaajien osallisuuden kokemus on muita alhaisempi. Ratkaisuksi sipoolaiset nuoret ovat tehneet kiusaamiskokeen yhteyteen tehtäviä. Sieltä saa pelimerkkejä, mitä kiusaamiselle voi tehdä.
Myös kysymykset löytyvät täältä (siirryt toiseen palveluun).
Gutsy Go on Suomessa kehitetty menetelmä ,joka antaa nuorille työkalut toimia rauhantekijöinä omissa yhteisöissään. Se yhdistää pedagogiaa, mediaa ja rauhantyötä.
Siihen on osallistunut Aflatunin mukaan jo 3 000 nuorta, jotka ovat tehneet 300 erilaista projektia. Nuoret päättävät itse oman rauhantekonsa, toteuttavat sen ja tekevät siitä videon, jotta ratkaisuidea olisi myös muiden kopioitavissa.
Toimintaa rahoittavat suuret suomalaiset säätiöt, kaupungit ja yritykset osana yhteiskuntavastuutaan. Vuonna 2020 eduskunta lähti mukaan rahoittamaan Gutsy Go:ta. Asiantuntija- ja yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Mielenterveyden keskusliitto ja poliisi.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.
Lue myös:
Uutta tietoa Koskelan murhatutkinnasta: nuoria epäillään myös uhrin aiemmista pahoinpitelyistä