Kun Eveliina Juselius sai ensimmäisen työpaikan ja rahaa tuli tilille kuukausittain 1800 euroa, säästäminen unohtui.
– Kaikki mitä tuli, meni heti. Oli kivaa mennä shoppailemaan kavereiden kanssa.
Tuhlailua kesti muutaman vuoden, kunnes haaveiden herätyskello soi. Unelma matkasta Kaakkois-Aasiaan vaati tekemään muutoksia rahan käyttöön.
– Päätin että puolessatoista vuodessa säästän tarvittavan matkakassan, kertoo Eveliina Juselius.
Eveliina Juselius laittoi palkasta kuukausittain syrjään noin 500 euroa. Osakkeet, rahastot ja ASP-tili saivat osansa. Lisää tuloja Juselius sai vuokraamalla Airbnb:n kautta asuntonsa ulkorakennusta väliaikaiseen majoitukseen.
Nyt Juselius asuu tällä hetkellä yksin lapsuuden kodissaan. Se sopii hänelle vallan mainioisti.
– Isä on tyytyväinen, kun joku pitää pirtin lämpimänä. Toiseksi, ei tarvitse maksaa mitään älytöntä vuokraa, vai muutama satanen. Jää enemmän säästöön.
Nuorilla sijoittamista suosiva säästämistapa
Nuoret säästävät toisin kuin vanhempansa. OP-ryhmän tilastojen mukaan alle 25-vuotialla on sijoittamista suosiva säästämistapa. Lähes kolmannes alle 25-vuotiaiden kokonaisvarallisuudesta on sijoituksissa.
– Kaupankäynti osakkeilla kaksinkertaistui vuonna 2019. Lisäksi rahastojen merkinnät kasvoivat viidenneksen, kertoo Kai Kalajainen, OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaiden ja pk-yritysten varainhoidon johtaja.
Neljä viidestä alle 30-vuotiaasta ensiasunnon ostajasta tarvitsee muutakin vakuutta kuin ostettavan asunnon. Riittävä omarahoitusosuus löytyy vain joka viidenneltä asuntolainan ottajalta.
Vakuus voi OP:n henkilöasiakkaiden rahoituksesta ja asumisen palveluista vastaavan johtajan Kaisu Christien mukaan olla henkilötakaus, vanhempien asunto-osake tai vaikka valtiontakaus.
Nordean tutkimusten mukaan nuoret ovat erityisen kiinnostuneita sijoitustensa vastuullisuudesta. Tämän merkitys voimistuvan sijoituksiin säästettäessä.
Eveliina Juselius on myös huomannut saman asian.
– Sosiaalisessa mediassa siitä puhutaan paljon. Kyllä se vastuullisuus pitää itsekin tulevaisuudessa huomioida.
Sovelluksista tukea
Eveliina Juselius onnistui säästämään matkaa varten ilman apuvälineitä. Hän lakkasi ostamasta turhia vaatteita, pidättäytyi syömästä ulkona ja käymästä kahvitapaamisisilla ystävien kanssa.
– Ystävät ymmärsivät, että mulla on tietty maali mihin säästän, mutta kyllä me silti kahviteltiin toistemme luona, kertoo Juselius.
Nykyisin säästämiseen on tarjolla myös useita sovelluksia ja digitaalisia apuvälineitä: Spiir, YNAB, Pivo, Moneyfy, Spendee, Penno.fi, Hoe budjet ja niin edelleen. Myös perinteisempään Exceliin voi kirjata menonsa ja tulonsa.
Penno.fi on Takuusäätiön kehittämä sovellus. Kehittämispäällikkö Minna Markkanen kertoo, että tutkimusten mukaan digitaalisista apuvälineistä on apua säästämisessä.
– Jos on pienet ja epäsäännölliset tulot, digitaalinen säästämisen apuväline auttaa hahmottamaan kokonaisuutta.
Nykypäivän rahankäyttöön ja velkaantumiseen liittyvät ongelmat juontuvat siitä, että maksaminen digimaailmassa on tehty liian helpoksi. Ympärivuorokautinen ostaminen, osamaksut, luottokorttimaksaminen sekä algoritmiin pohjautuva suora digimainonta osaltaan kehottavat kuluttamaan.
Digitaalinen maksaminen on näkymätöntä ja helppoa. Siinä tapahtumassa ei ole konkretiaa.
Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan konkreettinen käteisellä maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Luottokorttimaksaminen ei anna aivoihin tätä kipeää kemiallista myrskyä. Markkasen mukaan tämä lisää kulutusta.
– Tänä päivänä markkinat haluavat poistaa tämän fyysisen kivun, kertoo Minna Markkanen.
Säästää vai tuhlata?
Eveliina Juseliuksen päätös piti. Hän säästi matkakassan ja lähti reissuun Kaakkois-Aasiaan seitsemäksi kuukaudeksi. Matkalla ollessaan rahaa piti käyttää.
Kun varat hupenivat, Juselius kertoo tunteneensa "kipua aivoissaan"..
–Mutta sitä varten mä säästin, että pääsen matkalle, kertoo Eveliina Juselius.
Kumpi on kivempaa säästäminen vai tuhlaaminen?
–Kyllä se on säästäminen, kun se mahdollistaa asioita.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 22 saakka.