Maailmalla tarkkaillaan, mitä tapahtuu talvisella Itämerellä Tanskan aluevesien tuntumassa.
Venäläinen erikoisalus Fortuna saapui alueelle saattaakseen loppuun kaasuputki-urakan. Tukena on muita venäläisiä laivoja.
Kaksoisputkea on laskettu mereen jo lähes koko Itämeren matkalta, alkaen Suomenlahden etelärannan perukoilta Pietarin läheltä.
Kaikkiaan putkelle tulee mittaa yli 1 200 kilometriä. Enää puuttuu venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin mukaan kuusi prosenttia putken pituudesta.
Putki on itse asiassa kaksiosainen. Tanskan energiaviraston mukaan toista putkea on laskematta 69 kilometriä, toista 49 kilometriä. Hitaasti etenevä työ on loppusuoralla.
Tämä vaihe on osoittautunut hankalimmaksi. Syynä ei ole talvi tai luonnonolot, vaan kansainvälisessä politiikassa voimistuva vaatimus koko hankkeen keskeyttämiseksi.
Venäjän toimet keräävät arvostelua, ja kaasuputkihankkeeseen kohdistuvat rankaisutoimet olisivat selkein keino vastalauseen osoittamiseen.
Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla ei-sitovan päätöslauselman, jossa se edellyttää EU:lta toimia Nord Stream 2 -hankkeen pysäyttämiseksi.
Venäjän käytös voimistaa pakotevaatimuksia
Europarlamentin konservatiivisen ryhmittymän EPP:n puheenjohtaja, saksalainen Manfred Weber sanoi että unionin ulkoministereiden ei pidä tyytyä yleisiin vaatimuksiin. Hänen mukaansa EU:n on iskettävä siihen, mikä todella vaikuttaa presidentti Vladimir Putinin järjestelmään.
– Se on raha, sanoi Weber, ja vaati Putinin sisäpiirin varainsiirtojen jäädyttämistä.
Venäjään kohdistuvien taloudellisten pakotteiden kiristämisvaatimuksia voimistaa murhayrityksen kohteeksi joutuneen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kohtelu.
Heti kotimaahansa paluun jälkeen pidätetyn Navalnyin tueksi järjestettyihin laajoihin mielenosoituksiin Venäjän viranomaiset vastasivat kovin ottein, ja tuhansia ihmisiä pidättämällä.
Taloudellisten sanktioiden joukossa olisi Nord Stream 2 hankkeeseen kajoaminen ylivertainen keino.
"Keskeyttämisuhka on pidettävä pöydällä"
Europarlamentin konservatiivinen johtohahmo Manfred Weber viittasi myös kaasuputkihankkeeseen, ja sanoi että uhka sen pysäyttämisestä on pidettävä pöydällä.
Liittokansleri Angela Merkelin puoluetoveri ei kuitenkaan vaatinut töiden välitöntä keskeyttämistä.
Hanke, jossa myös saksalaisyrityksiä on mukana, onkin Saksalle hankala asia. Sen merkittävyyden vuoksi vahvat voimat ovat putkiurakan loppuun saattamisen kannalla.
Edellinen putkilinja, Nord Stream 1, valmistui vuosina 2011–2012. Myös sen rakentamista säesti epäily Venäjän vaikutusvallan kasvusta Itämeren alueella. Meren pohjaan lasketun kaasuputken pelättiin kannustavan Venäjää suurempaan sotilaalliseen valppauteen.
Ympäristönsuojelijat muistuttivat myllerryksestä, jonka noin metrin läpimittaisen putken lasku aiheuttaa merenpohjan luonnolle.
Nord Stream 2 on tärkeä myös Saksalle
Venäjältä tuotava maakaasu on kuitenkin Saksan energiapaletin tärkeä osa. Jo ennen kaasuputken uuden vaiheen rakentamista muodostaa Siperian kenttien kaasu yli puolet Saksassa käytetystä kaasusta. Nord Stream 2 -hanke kaksinkertaistaisi Itämeren reitin merkityksen.
Nord Stream 2 on edeltäjänsä tavoin venäläisen energiajätin Gazpromin ja saksalaisyritysten yhteishanke. Sen rahoittamiseen osallistuu viisi eurooppalaista energiakonsernia. Yksi rahoittajista on saksalainen Uniper, josta suomalainen Fortum omistaa enemmistön.
Hankkeen kokonaishinta on päätähuimaava 9,5–10 miljardia euroa.
Pelissä on siis paljon. Hankkeen loppuun saattamista muistuttavat sanovat, että keskeyttäminen olisi valtava isku sen rakentamiseen osallistuville, noin sadalle eurooppalaiselle yritykselle.
Liittokansleri Angela Merkel toisti viime viikolla tukensa hankkeelle.
Merkel: "Asenteeni ei ole muuttunut"
– Perusasenteeni ei ole muuttunut, niin että nyt sanoisin, ettei projektin tulekaan toteutua, painotti Merkel.
Merkel peräänkuulutti Venäjän energiayhteyksien kokonaistarkastelua, ja sitä millainen keskinäisen riippuvuuden määrä voi tulla kysymykseen.
Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella maa suhtautui hyvin torjuvasti Itämeren kaasuputkihankkeeseen, katsoen sen vahvistavan Euroopan riippuvuutta Venäjästä. Washington on myös uhannut Nord Stream 2:ssa mukana olevia pakotteilla, mikä sai sveitsiläisen yhtiön vetäytymään hankkeesta joulukuussa 2019.
Moskova puolestaan muistuttaa, että Yhdysvaltojen kantaa sanelee myös sen halu lisätä oman kaasunsa myyntiä.
Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden on aiemmin suhtautunut kriittisesti Nord Stream 2 -hankkeeseen. Hänen vasta muodostettu hallintonsa ei ole vielä ottanut siihen kantaa.
Liittokansleri Merkel puolestaan toi viime viikolla julki ilonsa siitä, että Valkoisen talon uuden isännän politiikan kanssa on enemmän yhteistä kuin tämän edeltäjän. Merkel viittasi Yhdysvaltain paluuseen Pariisin ilmastosopimukseen ja terveysjärjestö WHO:n piiriin.
Samalla Merkel kuitenkin muistutti, että myös Bidenin hallinnon kanssa saattaa tulla mielipide-eroavaisuuksia.
Suhtautuminen kaasuputkeen saattaa osoittautua yhdeksi näistä.
Lue lisää:
EU tuomitsee Venäjän massapidätykset ja poliisiväkivallan, mutta ei aseta uusia pakotteita
Nord Stream 2 -kaasuputken rakennustyöt jatkuvat – venäläisalus aloitti työt Tanskan vesillä
EU-parlamentti esittää Nord Stream 2:n pysäyttämistä – syynä Navalnyin pidätys