Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lumiset pellot levittäytyvät vanhojen maatilan rakennusten ympärillä Laukaassa. Kesäksi maisema muuttuu ja 64 hehtaarin alalla kasvaa härkäpapua, hamppua, kauraa ja apilanurmea.

Pihapiirin vajasta löytyy laitteita, jotka muuttavat härkäpavun rouheeksi ja jauhoksi. Sitten rouhe, jauhot, kokonaiset härkäpavut ja hampunsiemenet matkaavat keskisuomalaisiin kauppoihin, ravintoloihin ja julkisiin keittiöihin.

Hamppu ja härkäpapu ovat proteiinipitoisia kasveja, joilla voi korvata lihan ja maitotuotteet ruokavaliossa. Olli Häkkinen ja Mari Nikonen viljelevät niitä Nojosniemen tilalla Laukaassa.

– Kilpailemme kotimaisilla kasviproteiineilla tuontisoijaa vastaan, Olli Häkkinen sanoo.

Hamppu ja härkäpapu vaativat pitkän kasvuajan, mutta Keski-Suomessa lämpöä kertyy normaalina kesänä riittävästi. Paljon pohjoisempana niiden viljely ei onnistu ainakaan kaupallisesti.

– Suomalaisissa kasviproteiineissa, kuten hampussa ja härkäpavussa, on vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia, mutta iso laiva kääntyy hitaasti. Kasviproteiinin käyttö ei ole vielä arkipäiväistä kaikille suomalaisille, Häkkinen toteaa.

Tänä vuonna 25 000 suomalaista ilmoitti osallistuvansa vegaanihaasteeseen eli jättävänsä eläintuotteet pois lautaselta tammikuun ajaksi. Tänä viikonloppuna päättyvän haasteen osallistujamäärä oli suurempi kuin aikaisempina vuosina.

Ilmastonmuutoksesta, ympäristökysymyksistä ja kasvisruokavaliosta keskustellaan jatkuvasti. Teimme ajatusleikin. Miltä näyttäisi vegaaninen Suomi?

– Sehän olisi ihan mahtava juttu, Mari Nikonen huudahtaa.

Suomalaisten tarpeet voitaisiin täyttää kotimaisella kasviproteiinilla, eikä maahan tarvitsisi tuoda esimerkiksi soijaa ulkomailta, Nikonen pohtii.

Suomessa voitaisiin tuottaa yhtä suuri osuus syömästämme ruoasta kuin nytkin, vaikka kaikki suomalaiset alkaisivat vegaaneiksi. Näin innostuu pohtimaan myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kaija Hakala.

Hän on tutkinut vegaaniruokavalion aiheuttamia muutoksia maataloudessa ja maankäytössä. Tutkimus on osa kotimaista RuokaMinimi-hanketta, jossa selviteltiin kasvisruoan lisäämisen vaikutusta ympäristöön, terveyteen ja maatalouteen.

Kotimaasta löytyisi Hakalan mukaan riittävä määrä sopivaa maata sopivasta ilmastosta proteiinipitoisten kasvien viljelyyn kaikkien suomalaisten tarpeeseen.

– Meillä on tarpeeksi osaamista ja tietotaitoa, jotta siirtyminen kotimaiseen vegaaniruokavalioon olisi mahdollista, Hakala summaa.

Kaikkea vegaaniruokavalioon tarvittavaa ruokaa ei pystytä Suomessa tuottamaan. Hedelmiä, mausteita ja pähkinöitä pitää tuoda ulkomailta, kuten nykyäänkin.

RuokaMinimi-hanketta luotsannut Luken erikoistutkija Merja Saarinen suhtautuu skenaarioon kollegaansa suuremmalla varauksella muun muassa siksi, että vegaaniruokavalio ei hänen mukaansa sovi kaikille ja kotimainen maatalous on nykyisin kotieläinpainotteista.

– En osaa sanoa, onko skenaario realistinen. Realistisuuteen vaikuttaa moni asia. Vegaani-Suomi olisi joka tapauksessa iso mullistus sekä maataloudelle että elintarvikkeiden jalostukselle. Käytännössä viljely ja tuoteketjut menisivät kokonaan uusiksi, Saarinen toteaa.

Astutaan hetkeksi vegaani-Suomeen.

1. Palkokasvit valtaisivat alaa viljoilta ja nurmelta

Viljelyala puolittuisi ja jäljelle jäävillä pelloilla kasvaisi varsin erilaisia kasveja kuin nykyään.

Valtaosa viljelyalasta tuottaa nykyään rehua eläimille. Noin 40 prosenttia nykyisestä viljelyalasta on nurmea. Eläinten ruoaksi viljellään myös runsaasti ohraa ja kauraa. Suurin osa härkäpavuistakin menee rehuksi, joten senkin viljelyala vähenisi.

Nurmen ja vähenevien viljapeltojen tilalla kasvaisi muun muassa proteiinipitoisia kasveja ihmisten ravinnoksi. Suomenkin pohjoisiin oloihin sopivia proteiinikasveja löytyy runsaasti, ja niitä on tutkittu muun muassa Luken koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun).

Nykyään näitä kasveja viljellään vain vähän.

Suomen oloihin sopivia proteiinikasveja ovat myös rypsi, rapsi ja pellava.

2. Turvepelloista tulisi metsiä ja bioenergiapeltoja

Turvepellot voisi vegaani-Suomessa jättää täysin viljelemättä, mikä vähentäisi ilmastopäästöjä.

Turvepellot tuottavat huomattavan osan eläintuotteita käyttävän Suomen ilmastopäästöistä, vuosittain noin 8,7 miljoonaa tonnia (siirryt toiseen palveluun) (Luke). Esimerkiksi liikenteen päästöt ovat noin 11,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Nykyisestä viljelyalasta noin kymmenesosa on turvepeltoja.

– Ympäristön kannalta olisi parasta päästä kokonaan eroon turvepelloista. Vegaani-Suomessa se olisi mahdollista. Viljelijöille pitäisi kuitenkin korvata näistä pelloista nyt saatavan tulon ja niiden metsityksestä saatavan tuoton erotus jollain tavalla, Luken tutkija Kaija Hakala toteaa.

Lue lisää: Suopelloissa piilee lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu – Ojitetut viljelymaat merkittävä ilokaasun päästölähde

Turvepellot voisi esimerkiksi metsittää, mikä vähentäisi ilmastopäästöjä entisestään.

Ruoantuotannosta vapautuvilla turvepelloilla voisi myös viljellä monivuotisia bioenergiakasveja. Osa niistä sopii turvemaille ilmastosyistä yksivuotisia ruokakasveja paremmin.

Bioenergian tuotannosta ylijäävä rejektivesi eli mädätysjäännös käy kasvien viljelyn lannoitteeksi eläinten lannan tilalle.

3. Kotimainen ruoantuotanto valuisi etelään

Nojosniemen tilalla menisi siis hyvin.

Kaikilla tilanne ei olisi yhtä hyvä, koska nykyään maatalous on kotieläinpainotteista. Noin 13 500 suomalaista saa elantonsa kotieläintuotannosta, ja maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen tuotoista noin puolet tulee eläinperäisistä tuotteista.

Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen ei juuri innostu ajatuksesta, että kaikki suomalaiset alkaisivat vegaaneiksi, vaikka pitääkin kasvisruokavalion laajaa suosiota mahdollisena. Hän on perehtynyt kasvisruoan lisäämisen talousvaikutuksiin muun muassa osana RuokaMinimi-hanketta.

– Elintarviketalouden kokonaisarvo ei välttämättä laskisi merkittävästi vegaani-Suomessa, mutta se muuttuisi, mitä ja missä tuotetaan, Lehtonen sanoo.

Maatalous ja sen mukana elintarvikkeiden jalostus valuisi Lehtosen mukaan todennäköisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Maidon- ja lihantuotantoa on vaikea korvata ruokakasvien tuotannolla maan pohjois- ja itäosissa, joissa kasvukausi on usein liian lyhyt esimerkiksi palkokasvien viljelyyn.

– Maatalouselinkeino todennäköisesti vähenisi Pohjois- ja Itä-Suomessa merkittävästi. Etelä- ja Keski-Suomessa varmasti löytyisi ainakin osalle korvaavaa työtä, Lehtonen toteaa.

4. Ruokaa tuotaisiin enemmän ulkomailta ainakin aluksi

Tuonnin osuus ruoastamme todennäköisesti kasvaisi vegaani-Suomessa, vaikka kotimaassa voitaisiinkin viljellä kaikki tarvittavat kasvit. Näin todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa ja samaa arvelee tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Syy löytyy rahasta ja markkinataloudesta. Kylmän ilmaston takia kasvien sadot jäävät Suomessa yleensä pienemmiksi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sen vuoksi kasviproteiinin viljely on monissa muissa maissa kannattavampaa kuin Suomessa.

5. Uusia kasviproteiinien jalostuslaitoksia ja laboratorioita

Vegaaniruokavalio mullistaisi koko ruoantuotannon.

Suomessa on pitkät perinteet esimerkiksi siitä, kuinka maidosta jalostetaan juustoa ja muita tuotteita kauppojen hyllyille. Vastaavia tuotteita ja jalostustapoja pitäisi kehittää kasvisproteiineille, kuten härkäpavuille ja herneille.

Esimerkkejä löytyy jo. Suomessa valmistetaan muun muassa kaurasta Nyhtökauraa ja härkäpavuista Härkistä, mutta niiden tuotanto on vielä pientä eläintuotteiden jalostukseen verrattuna. Myös tutkijat kehittelevät uusia jalostustapoja.

Perinteiset eläintuotteiden jalostajatkin kehittelevät vegaanituotteita. Esimerkiksi Valio valmistaa vegaanisia Oddly Good -kasvijuustoja ja -maitoja, Pouttu pihvejä ja makkaroita.

– Raaka-aineista pitää pystyä tekemään monenlaista ruokaa moneen eri makuun ja sillä tavalla kattaa tuotantokustannukset, Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen sanoo.

Vegaanista ruokaa voidaan tuottaa myös mikrobeista uusien teknologisten ratkaisujen avulla, huomauttaa Jyväskylän yliopiston tutkija Ari Paloviita. Suomalaistutkijat ovat jo onnistuneet valmistamaan proteiinia ilmasta bakteerien avulla.

– Ruokateknologinen kehitys nopeutuisi varmasti, jos kaikki alkaisivat vegaaneiksi, Paloviita pohtii.

6. Tuotantoeläimet katoaisivat, mutta eivät ehkä kokonaan

Kotieläimiä ei vegaani-Suomessa tarvittaisi.

– Kotieläimet menisivät varmasti teuraaksi. Ne ovat tuotantoeläimiä ja taloudellisen toiminnan piirissä. On toki mahdollista, että joitakin niistä ylläpidettäisiin jonkinlaisissa reservaateissa, pohtii Luken erikoistutkija Merja Saarinen.

Tosin eläintalous ei välttämättä loppuisi Suomesta kokonaan, vaikka kaikki suomalaiset olisivat vegaaneja. Eläintuotteita voitaisiin tuottaa edelleen jonkin verran vientiin, mikäli muualla maailmassa olisi yhä kysyntää niille.

– Eläintuotannon vähentyessä olisi pidettävä huoli siitä, ettei menetetä siihen liittyviä hyviä asioita. Laiduntavat lehmät, lampaat ja vuohet pitävät yllä luonnon ja asuttujen alueiden monimuotoisuutta, Luken tutkija Kaija Hakala huomauttaa.

7. Ilmastopäästöt vähenisivät reilusti

Ruoan ilmastopäästöt vähenisivät 37 prosenttia vegaanisessa Suomessa, selviää RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista.

Kasviperäinen ruoka tuottaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin eläinperäinen ruoka. Vegaaniruoka vie yleensä myös vähemmän maa-alaa ja vettä kuin eläintuotteet. Lisäksi pelkästään kasveista koostuva ruoka rehevöittää vesistöjä eläinperäisiä tuotteita vähemmän.

Lue lisää: Suomalaisten ruokavalio kuuluu EU:n pahiksiin – kokeile Ylen ruokakoneella, miten lounaalla tekemäsi valinnat vaikuttavat ympäristöön

8. Kolesteroli laskisi, mutta ruokailu täytyisi opetella uusiksi

Vegaani-Suomi olisi todennäköisesti myös nykyistä terveempi.

Kansainvälisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan punaisen lihan vähentäminen ja kasvisten lisääminen ruokavalioon vähentää ennenaikaisia kuolemia sepelvaltimotautiin, aivoinfarktiin, syöpään ja kakkostyypin diabetekseen. Se tarkoittaa myös säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa.

Lisäksi suomalaisten kolesteroli todennäköisesti laskisi, sillä vegaaniruokavalio sisältää lähes pelkästään pehmeitä rasvoja.

Vegaaniruokavaliokaan ei aina ole terveydelle hyväksi, huomauttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Heli Kuusipalo. Vegaanitkin voivat syödä yksipuolisesti ja napostella vaikkapa suolaisia sipsejä, jotka nostavat verenpainetta.

– Siirtyminen täysin vegaaniseen Suomeen tarkoittaisi isoa muutosta ruoan käyttötavoissa. Se täytyisi opetella, sanoo Kuusipalo.

Lihan ja maitotuotteiden sijaan suomalaiset opettelisivat valmistamaan ruokaa esimerkiksi täysjyväviljasta, palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä, joiden proteiineissa on ihmiselle sopiva aminohappokoostumus.

B12-vitamiinia syötäisiin ravintolisänä, sillä se on ainoa välttämätön ravintoaine, jota ei saa lainkaan kasveista. Vitamiinia voitaisiin myös lisätä vaikkapa kasvimaitoihin ja -jogurtteihin, kuten nykyäänkin.

Huolellisesti koottu vegaaniruokavalio sopii Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille.

Tarvitseeko kaikkien alkaa vegaaneiksi?

Kiinnostus kasvisruokaan kasvaa jatkuvasti. ScenoProt-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa 76 prosenttia nuorista uskoi kasvisruoan syönnin yleistyvän ja 51 prosenttia arveli lihansyönnin vähenevän.

Useat tutkimukset, kuten RuokaMinimi ja ScenoProt-hanke, luotaavat kasviproteiinin lisäämisen vaikutuksia. Esimerkiksi RuokaMinimissä pohditaan myös mahdollisuutta täysin vegaaniseen Suomeen, mutta Ylen haastattelemat tutkijat eivät pidä skenaariota kovin realistisena lähitulevaisuudessa muun muassa nykyisten ruokatottumusten ja kotimaisen maatalouden eläinvaltaisuuden takia.

Tutkijoiden mielestä kaikkien suomalaisten ei tarvitse alkaa täysin vegaaneiksi. Tutkimushankkeissakin keskitytään kasvisproteiinin käytön lisäämiseen, ei lihansyönnin lopettamiseen kokonaan.

Luken Merja Saarisen mukaan on myös mahdollista, että lähes vastaavat ilmastohyödyt on saavutettavissa myös ruokavalioilla, joissa eläintuotteita ei ole karsittu ruokavaliosta kokonaan pois.

– Jos haluaa vähentää oman ruokavalionsa ympäristövaikutuksia, hyvää voi tehdä alkamatta täysin vegaaniksi korvaamalla osan lihasta kasviproteiinilla, summaa Saarinen.