Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Korona vei vauvauinnit ja värikylvyt – sosiaalisten kontaktien puute poikkeusaikana ei pilaa lasta, tärkeintä on hyvinvoiva vanhempi

Moni vanhempi miettii, miten korona-ajan eristyksissä oleminen vaikuttaa vauvan sosiaalisiin taitoihin ja kehitykseen.

Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä jo pikkuvauvoille – tärkein tukipilari on jaksava aikuinen
Jenni Joensuu
Avaa Yle-sovelluksessa

Pienen vauvan kanssa mennään vauvojen värikylpyyn, perhekerhoon, ehkä muskariin...

Näin ajatteli porilainen Meri Mölsä, kun raskaustesti näytti alkuvuodesta 2020 plussaa.

Korona oli jo tuolloin Suomessa, mutta optimistina Mölsä mietti, että eiköhän tämä syksyyn mennessä ole taputeltu.

Toisin kuitenkin kävi. Kaksi ja puoli kuukautta vanha Puro-vauva ei ole käynyt värikylvyssä, perhekerhossa tai muskarissa. Lähes kaikki aktiviteetit ja harrastukset on Porissa – kuten koko Suomessa – peruttu koronan takia.

– Kerran viikossa on kansalaisopiston vauvajumppa, mutta sekin on ulkona, joten vauvat eivät juuri pääse toisiaan näkemään, Mölsä kertoo.

Meri-äiti ja Puro-vauva
Päiväunilta herääminen sai Puron poruiseksi. Äiti Meri Mölsä kertoo, että päiväunien nukkuminen on ollut pienelle haasteellista. Kuva: Jenni Joensuu / Yle

Youtube-vauva pelotti

Poikkeustilanne on saanut tuoreen äidin miettimään, mitä sosiaalisten kontaktien puute tarkoittaa pienen lapsen kehitykselle.

– Eniten mietin ja toivon sitä, ettei hänestä tule arka. Ettei muiden ihmisten äänet esimerkiksi pelota häntä, Meri Mölsä sanoo.

Pieni Puro on tavannut vanhempiensa ja sisarustensa lisäksi vain osan isovanhemmistaan. Toista vauvaa hän ei ole koskaan nähnyt. Kerran Mölsä laittoi Youtubesta soimaan vauvan ääniä, mikä sai Puron suunniltaan.

– Jouduin oikein kunnolla rauhoittelemaan häntä. Se voi tietysti johtua monesta muustakin, näytöstä ja kaiuttimistakin, Mölsä miettii.

Meri Mölsä, Snorri-kissa
Snorri-kissasta on seuraa Meri Mölsälle, mutta ihmiskontakteja hän silti kaipaa. Kuva: Jenni Joensuu / Yle

Taaperolle tärkeintä on hyvinvoiva vanhempi

Vauvojen ja taaperoiden sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, vaikka ne käytännössä ovatkin yhtä kuin vanhempien sosiaaliset suhteet.

Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston dosentti Päivi Pihlaja kehottaa vanhempia etsimään sosiaalisia kontakteja myös poikkeusoloissa – edes jotain kautta.

– Sosiaalisia suhteita toisiin lapsiin ja toisiin aikuisiin tarvitaan itse asiassa jo hyvin varhain. Ennen kaikkea se, millaiset verkostot ja sosiaaliset taidot oman perheen aikuisilla on, vaikuttaa. Sitä kautta lapsikin oppii sosiaalisia taitoja, Pihlaja kertoo.

Pienen lapsen sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen toiminnan kannalta keskiöön nousee tässäkin asiassa vanhemman toiminta ja oma jaksaminen.

– Ikkuna ulospäin olisi hirveän tärkeä. Ymmärrän sen, että nyt pitääkin jonkin verran eristäytyä, mutta niitä kontakteja olisi hyvä olla jotain kautta, esimerkiksi sähköisesti.

Turun yliopiston dosentti Päivi Pihlaja
Päivi Pihlaja muistuttaa, että aikuisten esimerkillä on suuri voima. Pieni lapsi oppii sosiaalisia taitoja vanhemmiltaan. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Varhaiset vuorovaikutussuhteet näkyvät Päivi Pihlajan mukaan ihmisellä jossain minuuden rakenteissa, mutta niiden puuttumiseen tai vähyyteen ei kannata ripustautua.

– Eivät ne ole kohtalonomaisia. Jos kaikki ei mene putkeen, niin niitä voi paikata myös myöhemmin lapsen elämässä. Tärkeimpiä pienellekin lapselle ovat kuitenkin turvalliset, luotettavat ihmissuhteet.

Psykologi: Erityisen raskasta yksinhuoltajille

Porin perheneuvolan psykologi Anne Antinluoma ei pidä vaarana, että pikkuvauvan tai taaperon sosiaalistuminen jää koronaoloissa vähäiseksi.

Hän muistuttaa lapsen kannalta olevan tärkeintä, että vanhemmat huolehtivat omasta jaksamisestaan.

– Alle 1-vuotiaalle tärkeintä on, että ympärillä ovat omat, turvalliset aikuiset.

Antinluoma uskoo, että tilanne on erityisen raskas yksinhuoltajille.

– Ei kukaan jaksa olla vanhempi 24 tuntia vuorokaudessa. Kyllä sosiaalisia suhteita tarvitsevat nimenomaan vanhemmat.

Moni kotona oleva onkin turvautunut sosiaaliseen mediaan ja sieltä löytyviin keskusteluihin. Sitä kautta moni saa kaipaamaansa vertaistukea.

Psykologin mukaan some on hyvä asia, jos kontaktit auttavat jaksamaan.

– Pitäisi kuitenkin yrittää olla roikkumatta puhelimen kimpussa koko ajan. Eli kun ollaan vauvan kanssa, annetaan huomio vauvalle.

"Tarve on käsinkosketeltava"

Meri Mölsä kertoo seuraavansa jonkin verran sosiaalisen median vauvaryhmien keskusteluja.

Hän on huomannut, että tuoreilla äideillä on kova tarve kodin ulkopuolisille kontakteille.

– Se tarve on ihan käsinkosketeltava. Tosi moni kaipaa sitä vertaistukea tässä tilanteessa.

Mölsä asuu Porissa Puro-vauvan ja miehensä kanssa. Miehen vanhemmat lapset asuvat heillä osan ajasta.

Myös Mölsä on huomannut, että kaipuuta kodin ulkopuolisille kontakteille on. Kun samaan aikaa pohtii vielä sitä, miten kaikki tämä vaikuttaa vauvan kehitykseen, on mietittävää aika paljon.

– En ole vielä kysellyt neuvolasta apuja. Ehkä sieltä olisi hyvä jossain vaiheessa kysyä, miten kaikki tämä vaikuttaa.

Meri-äiti ja Puro-vauva
Kymmenviikkoinen Puro ei ole vielä koskaan tavannut toista vauvaa. Kuva: Jenni Joensuu / Yle

Millaisia kontakteja sinä ja lapsesi olette kaivanneet korona-aikana? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 29.1. kello 23 asti.

Lue myös:

Tuleva isä näki ensimmäisiä kuvia lapsestaan sairaalan parkkipaikalla – tiukoilla neuvolarajoituksilla voi olla ikävät seuraukset, varoittaa asiantuntija

Syntyneiden vauvojen määrä kääntyi koronavuonna nousuun – Natalien, Eetun ja 46 450 muun vauvan ensimmäinen vuosi jää aikakirjoihin kummallisuutena

"Horisontissa näkyy nyt valopiste" – Nämä muutokset jäävät käteen koronavuodesta 2020, mutta millaista menoa tulevaisuuden tutkijat ennustavat tälle vuodelle?

Suosittelemme sinulle