Ella Pullinen jahtaa kevään ylioppilaskirjoituksissa kiivaasti laudatureja. Niin tekevät tuhannet muutkin todistusarvosanojen korottajat.
Ylioppilaskokeiden uusijat ovat ilmoittautuneet yhteensä lähes 28 000 kokeeseen, Pullinen kolmeen.
Pullinen on jo puurtanut kuuden eximian rivin, mutta se ei hänen arvionsa mukaan välttämättä riitä todistusvalinnassa hammaslääketieteen opiskelupaikan saamiseen.
Hän paranteli mahdollisuuksiaan syksyllä ja korotti yhden arvosanan. Nyt hän valmistautuu fysiikan, kemian ja biologian kokeisiin.
– Ajattelin, että reaaliaineiden korottaminen on helpompaa.
Viime vuonna hammaslääketieteen ja lääketieteen uusista opiskelijoista valittiin 51 prosentin sijasta 75 prosenttia todistusvalinnalla, koska perinteisiä yhden päivän pääsykokeita ei koronapandemian vuoksi järjestetty.
Välivuosi on tehnyt hyvää. Tiedän nyt, mitä haluan.
Ella Pullinen
Viime keväänä tuoreen ylioppilaan urasuunnitelma oli kuitenkin vielä hieman epäselvä. Lääkärin työ on kiinnostanut Pullista pikkutytöstä lähtien, joten hän haki lääkikseen. Opiskelupaikka jäi haaveeksi.
Jos Pullinen olisi jo tuolloin tiennyt, että hän haluaakin hammaslääkäriksi, olisi käynyt toisin. Suunniteltua suurempi todistusvalinta olisi suosinut häntä.
– Olisin viime vuonna päässyt papereilla heittämällä mihin tahansa hammaslääkikseen. Harmitti, kun tajusin, että olisin voinut päästä jo syksyllä opiskelemaan.
– Toisaalta välivuosi on tehnyt hyvää. Tiedän nyt, mitä haluan. Säännöllinen työaika sopii minulle paremmin kuin päivystäminen.
Somekanavilla ennakoidaan, että tänä keväänä sisäänpääsyyn vaadittavien todistusvalintapisteiden määrä voi kilpailluilla aloilla nousta, kun yliopistot aikovat nyt pitää kiinni alkuperäisistä kiintiöistä.
Todistusarvosanojen korottamisen lisäksi Pullinenkin pänttää kotonaan Janakkalassa pääsykokeeseen, joka järjestetään toukokuun lopulla.
Jos jään lähelle sisäänpääsyä, yritän vielä uudelleen.
Ella Pullinen
Opiskelupaikka missä tahansa neljästä hammaslääkiksestä kelpaisi.
– Minusta tuntuu, että jos jään lähelle sisäänpääsyä, yritän vielä uudelleen. Mutta jos jään tosi kauas, harkitsen jonkin muun opiskelupaikan vastaanottamista. On iso halu päästä elämässä eteenpäin.
Viime vuonna käyttöön otettu laaja todistusvalinta ei vaikuttanut Pullisen ainevalintoihin. Luonnontieteelliset aineet ovat aina kiinnostaneet häntä.
Ylioppilastodistuksen arvosanojen uusi pisteytystapa aiheutti kuitenkin monille huolta.
Moni kauppikseen haluava ihmetteli, miksi yhteiskuntaopista saa niin vähän pisteitä.
Ella Pullinen
Pullinen kertoo, että matematiikan merkityksestä kerrottiin lukioaikana. Moni aloitti pitkän matematiikan opinnot.
– Sitten alkoi pudota porukkaa pois joka kurssilta. Osa jatkoi, mutta saattoi silti kirjoittaa lyhyen matikan.
– Moni kauppikseen haluava ihmetteli, miksi yhteiskuntaopista saa niin vähän pisteitä, vaikka sitä tarvitaan kauppiksessa. Tosi paljon kuulin myös siitä, että kannattaisi kirjoittaa uskonto, koska siitä saa enemmän pisteitä todistusvalinnassa.
Pitkästä matematiikasta palkitaan todistusvalinnassa
Yliopistot sopivat pisteytysmalleista (siirryt toiseen palveluun) helmikuussa 2018 ja tiedottivat muutamaa kuukautta myöhemmin siitä, miten pisteytystaulukkoja sovelletaan eri aloilla.
Siitä lähtien eri aineiden arvosanoista saatavat pisteet ovat vaikuttaneet lukiolaisten kurssivalintoihin, kirjoitettaviin aineisiin ja niiden oppimääriin.
Pullisen kirjoittamista pitkästä matematiikasta ja fysiikasta saa paljon pisteitä kaikkiin yliopistojen hakukohteisiin. Kemian ja biologian hyvistä arvosanoista on hyötyä etenkin matemaattis-luonnontieteelliselle ja teknillisille aloille pyrkiville.
Valinnoissa käytetään näille aloille räätälöityä pistetaulukkoa (siirryt toiseen palveluun), jota sovelletaan eri hakukohteissa yliopistojen päättämällä tavalla.
Matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden kirjoittaminen ja arvosanojen korottaminen onkin lisääntynyt tuntuvasti, kun verrataan kevättä 2018 ja tulevaa kevättä.
Taulukkoon on koottu muutokset kolmessatoista eniten kirjoitetussa kokeessa.
Etenkin biologia ja fysiikka pärjäävät hyvin myös suhteellisessa vertailussa. Fysiikka tuottaa reaaliaineista eniten pisteitä todistusvalinnassa.
Suhteellisessa suosion kasvussa edelle kiilaavat kuitenkin huomattavasti vähemmän kirjoitetut uskonto ja elämänkatsomustiede. Myös historia on parantanut asemiaan.
Näiden aineiden hyvistä arvosanoista saa paljon pisteitä niillä aloilla, jotka käyttävät pisteytyksen perustaulukkoa (siirryt toiseen palveluun).
Terveystiedon ja yhteiskuntaopin suosio on laskenut. Terveystiedon arvosanoista saa yliopistojen todistusvalinnassa vähiten pisteitä ja yhteiskuntaopista toiseksi vähiten.
Filosofian kokeeseen ilmoittautuneiden määrä ei ole vähentynyt vaikka sen arvosana tuottaa yliopistojen valinnoissa vähemmän pisteitä kuin monien muiden reaaliaineiden arvosanat. Kirjoittajia on kuitenkin vähän.
Vaikka pitkien kielten hyvistä arvosanoista saa paljon pisteitä todistusvalinnoissa, on kokeisiin ilmoittautujia englantia lukuun ottamatta vähän. Lyhyiden, lukiossa aloitettujen kielien kirjoittaminen on vähentynyt.
Arvosanojen pisteytys hakukohteittain löytyy Opintopolku-palvelusta (siirryt toiseen palveluun). Valintayhteistyötä tekevillä aloilla, esimerkiksi lääketieteissä (siirryt toiseen palveluun), oikeustieteessä (siirryt toiseen palveluun)ja kauppatieteissä (siirryt toiseen palveluun) pisteytys on kaikissa yliopistoissa sama.
Englannin arvosanaa korotetaan eniten
Korkeakoulujen laajentunut todistusvalinta kirittää korottamaan arvosanoja. Hyväksyttyjä arvosanoja on saanut korottaa ilman rajoituksia niin monta kertaa kuin itse haluaa syksystä 2019 alkaen.
Intoa on lisännyt sekin, että koronapandemia sotki ylioppilaskirjoitusten järjestämistä (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo, että ilmoittautumisten määrä on noussut myös siksi, että yhä useampi kirjoittaa enemmän aineita kuin pakolliset neljä.
Uusijat eivät vaikuta ylioppilaskokelaiden arvosanarajoihin.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä
Reaaliaineiden kirjoittaminen on lisääntynyt, sillä todistusvalinnassa pisteitä voi saada viidestä tai jopa kuudesta arvosanasta.
Eniten uusitaan pitkän englannin koetta etenkin keväällä. Englannin osaamista ja arvosanasta kertyviä todistusvalintapisteitä pidetään tärkeinä.
– Englanti kirjoitetaan usein syksyllä ja uusitaan keväällä suurin odotuksin.
Tähkän mukaan myös äidinkielen uusijoiden määrä on noussut. Äidinkieli on ainoa aine, jonka kirjoittaminen on pakollista ja sen hyvästä arvosanasta saa todistusvalinnassa paljon pisteitä joka alalle.
Ella Pullisen tavoin moni pyrkii korottamaan arvosanojaan juuri luonnontieteellisissä aineissa ja matematiikassa.
Kaikki uusijat eivät suinkaan jahtaa laudatureja. Tähkä kertoo, että kaikkien hyväksyttyjen arvosanojen uusiminen on ollut kasvussa. Cum laude on yleisin arvosana, jota pyritään parantamaan.
Uusijat eivät liioin putsaa pöytää parhaista arvosanoista.
– Uusijat eivät vaikuta ylioppilaskokelaiden arvosanarajoihin, korostaa Tähkä.
Viime syksynä arvosanan korottaminen onnistui Tähkän mukaan vain noin joka neljänneltä uusintaan ilmoittautuneista.
Lisäpisteitä saa myös tutkintoa täydentämällä
Veera Lahtinen on menossa täydentämään ylioppilastutkintoaan terveystiedon arvosanalla.
Lahtinen painoi ylioppilaslakin päähänsä keväällä 2019. Hän opiskeli Ella Pullisen tavoin Janakkalan lukion Turengin toimipisteessä.
– Pari vuotta olen hakenut yliopistoon. Kirjoitukset eivät menneet niin hyvin, että pääsisin todistuksella sisään, kertoo C:n paperit kirjoittanut Lahtinen.
Terveystiedon kirjoitan siksi, että saan siitä todennäköisesti paremman arvosanan kuin kemiasta.
Veera Lahtinen
Usean arvosanan korottaminen olisi aikamoinen urakka, joten Lahtinen yrittää parantaa mahdollisuuksiaan uuden aineen kirjoittamisella.
– Terveystiedon kirjoitan siksi, että saan siitä todennäköisesti paremman arvosanan kuin kemiasta. Tein kaikki kurssit lukiossa ja ne menivät hyvin. Kirjoitin kuitenkin kemian ja siitä tuli huono arvosana.
Lahtisen ykköshakukohde on Jyväskylän yliopiston liikuntabiologinen koulutusohjelma. Sen todistusvalinnassa terveystiedon arvosanasta on hyötyä, koska siitä saa yhtä paljon pisteitä kuin kemiasta. Terveystiedon osaamista vaaditaan myös pääsykokeessa.
Terveystiedon suosion hiipuminen on Lahtisen mielestä yllättävää.
Hän tietää, että terveystiedon hyvästä arvosanasta on hyötyä myös ammattikorkeakouluun pyrkimisessä. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa (siirryt toiseen palveluun) kaikkien ylioppilastutkinnon reaaliaineiden arvosanoista saa yhtä paljon pisteitä.
Aika hullulta se kuulostaa tavallisen tallaajan korviin.
Veera Lahtinen
– Ehkä AMK olisi se oikea vaihtoehto minulle. Haen yhteishaussa varmaankin myös sosiaali- ja terveysalalle, siellä on vaihtoehtoina fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutuksia.
Kaverinsa Ella Pullisen aherrusta eximioiden korottamiseksi laudatureiksi Lahtinen kannustaa.
– Aika hullulta se kuulostaa tavallisen tallaajan korviin. Mutta jos tavoitteet ovat korkealla, se vaatii paljon työtä.
Lahtinen on itse päntännyt välivuosien aikana kahden yliopiston avoimia opintoja ja opiskelee HEO-kansanopiston liikunta- ja terveystieteiden opintolinjalla Helsingissä.
Naisia pitkän matematiikan kokeissa jo yli puolet
Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden suosio ei ole uusi ilmiö, eivätkä Veera Lahtinen ja Ella Pullinen ole pitkän matematiikan kirjoittajina poikkeuksia.
Viime vuonna pitkän matematiikan kirjoituksiin Ilmoittautuneista yli 53 prosenttia oli naisia. Osuus on noussut 9 prosenttiyksikköä muutamassa vuodessa.
Ensimmäisen kerran naiset menivät miesten ohi vuonna 2018.
Kun katsoo eniten kirjoitettuja kokeita noin viime vuosikymmenen ajalta, suosituimmissa matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ilmoittautumisten määrä on kasvanut tuhansilla. Lyhyen matematiikan suosio on pysynyt ennallaan.
Taulukkoon on koottu muutokset kolmessatoista eniten kirjoitetussa kokeessa.
Todistusvalinnan "superaineessa" pitkässä matematiikassa kasvua ilmoittautumisissa oli jo vuosina 2018–2019, mutta suuri harppaus tapahtui viime vuonna.
Fysiikan suosio on kasvanut samalla kaavalla. Kemiassakin suurin lisäys tapahtui viime vuonna.
Biologian kokeeseen ilmoittautumisten määrä on kasvanut tasaisemmin.
Yhteiskuntaopin ilmoittautumiset kääntyivät laskuun pitkän nousun ja huippuvuoden 2019 jälkeen.
Uskonnon suosio puolestaan hiipui vuosi vuodelta, mutta ampaisi nousuun viime vuonna.
Myös ilmoittautumiset historian kokeeseen vähenivät vuoteen 2018 asti, mutta lisääntyivät etenkin viime vuonna.
Terveystiedon alamäki alkoi vuonna 2017 ja on kiihtynyt sen jälkeen. Aiemmin ylivoimaisesti suosituimman reaaliaineen suosiosta on sulanut pois kolmannes verrattuna vuoteen 2011.
Tiina Tähkä sanoo, että reaaliaineiden kirjoittamiseen ovat 2010-luvulla vaikuttaneet opiskelijavalintojen muutosten lisäksi myös lukion opetussuunnitelmiin ja tuntijakoihin tehdyt muutokset.
– Terveystieto on palannut muiden reaaliaineiden kanssa samalle tasolle. Siitä, kuten muistakin reaaleista, on vaikea saada hyviä arvosanoja.
Terveystieto on palannut muiden reaaliaineiden kanssa samalle tasolle.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä
Kielissä pitkän englannin asema on vankistunut. Into kirjoittaa pitkää tai keskipitkää ruotsia on puolestaan vähentynyt vuosi vuodelta.
Suurimmassa osassa vieraiden kielen kokeita ilmoittautumisten määrä on kymmenen vuoden aikana pudonnut.
Opetushallituksen tilastot osoittavat, että vapaaehtoisten kielten opiskelu (siirryt toiseen palveluun) on perusopetuksissa parissa kymmenessä vuodessa vähentynyt reippaasti, joten kirjoittajien määräkin laskee.
Pitkässä venäjässä luvut ovat hieman nousseet muutaman vuoden ajan ja pitkässä espanjassa viime vuonna. Pitkässä ranskassa laskeva kehitys taittui viime vuonna. Ilmoittautumisia kaikkein näiden kielten yksittäisiin kokeisiin on vähän, korkeintaan muutamia satoja.
Pitkässä saksassa ja vieraiden kielten lyhyiden oppimäärien kokeissa ilmoittautumisten määrät ovat suorastaan romahtaneet.
– Lyhyissä kielissä näyttäisi olevan trendi, että opiskellaan muutaman kurssin verran, mutta ei haluta kirjoittaa, sanoo Tiina Tähkä.
Joskus approbaturista saatavat pisteet voivat ratkaista opiskelupaikan saamisen.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä
Tähkän mielestä usean aineen kirjoittaminen kannattaa, vaikka odotettavissa ei olisi huippuarvosanaa.
– Approbaturkin näyttää osaamista. Joskus approbaturista saatavat pisteet voivat ratkaista opiskelupaikan saamisen.
Jutun numerotiedot perustuvat Ylioppilastutkintolautakunnan tilastotaulukoista (siirryt toiseen palveluun) kerättyihin ja pääsihteeri Tiina Tähkältä saatuihin tietoihin. Vuoden 2011 koekohtaiset ilmoittautumistiedot eivät enää ole saatavilla Ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilta.
Herättikö juttu ajatuksia. Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 25.2.2021 klo 23.
Lue myös: