Suomalaiset kaupungit kamppailevat tekonurmikenttien hinnannousupaineiden kanssa.
Kustannuksia kasvattavat esimerkiksi keinonurmikenttien uudet ympäristövaatimukset. Samalla kenttien kotimaanmarkkinat ovat harvojen yritysten käsissä.
Tampereen Kaupin urheilupuistoon valmistui uusi, lämmitettävä tekonurmikenttä vuoden 2020 loppupuolella. Kaupunki maksoi kentästä sen toimittajalle Unisportille selvästi yli puoli miljoonaa euroa. Unisportin tarjoukselle ei saatu kilpailijoita.
– Varsinkin näissä lämmitettävissä kentissä on tosi vaikea löytää muita tarjoajia, sanoo rakennuttajainsinööri Anne Ravaska.
Kumirouheen tilalle maatuvaa täyteainetta
Jotta pelialusta joustaisi jalan alla, tekonurmeen laitetaan täytteeksi yleensä kumirouhetta. Tulevaisuudessa EU voi jopa kieltää kumirouheen käytön, koska raskasmetalleja sisältävää rouhetta ei haluta pilaamaan luontoa.
Tampere hankki Kaupin uudelle keinonurmikentälle kompostoituvan, sokeriruokopohjaisen täytteen. Niin kutsuttu biotäyte nostaa kentän hintaa huomattavasti.
– Hintaa tulee lisää noin 8–10 euroa neliölle. Toivottavasti tulee muitakin vaatimukset täyttäviä orgaanisia täyteaineita, jotta saisimme oikeasti kilpailua, Ravaska sanoo.
Tampere aikoo hankkia kompostoituvia täyteaineita myös tuleville kentille.
Helsinki ei hanki kumirouhetta
Myös Helsingissä on tehty linjaus, että kumirouhetta ei ainakaan kaupungin tekonurmikentille enää hankita. Töölön Pallokenttä 1:n uudelle, lämmitettävälle tekonurmikentälle on tulossa kumirouhetta ympäristöystävällisempi päällystetty mineraalitäyte.
Mineraalitäyte ei ole täysin luonnontuote. Täyte koostuu lähes kokonaan hiekasta, mutta se on pinnoitettu muovilla. Mineraalitäytteen etuna pidetään sitä, että painonsa ansiosta sitä kulkeutuu muita rouheita vähemmän pois kentältä.
Töölön uuden kentän runsaan 1,2 miljoonan euron urakkaan jätettiin kaksi tarjousta. Kentän rakennustöiden lisäksi hintaan sisältyy esimerkiksi viemäriverkoston ja valaistuksen uusintaa.
Myös Helsingissä on huomattu, että tarjoajia ei kovin paljon ole varsinkaan suurimmissa kenttäurakoissa.
– Kun kustannukset menevät yli puolen miljoonan euron, hirveän montaa urakoitsijaa ei löydy, sanoo projektipäällikkö Juha Leoni.
Kilpailun vähyys voi nostaa hintoja. Toisaalta Leoni arvioi, että iso toimija voi pystyä karsimaan esimerkiksi logistiikkakustannuksia ja pitämään hintatasoa muita alempana markkinoimalla omaa tuotettaan.
Unisport kasvanut nopeasti
Myös Töölön uuden kentän toimittaa Unisport. Yhtiö on kasvanut viime vuosina nopeasti. Unisportin nimen alle on haalittu lukuisia suomalaisia liikuntapaikkarakentamisen yrityksiä: Saltex, Kerko Sport, RH-Asennus, Urheilulattiat-Indoors, Virklund Sport ja Jäämestarit.
Tuotekehitysjohtaja Hannu Salmenautio myöntää, että Unisportin asema kotimaanmarkkinoilla on vahva. Salmenaution mukaan esimerkiksi Tampereen Kaupin kenttäurakassa yrityksen valtti oli omaan tuotekehitykseen perustuva lämmitysjärjestelmä.
Kansainvälisesti kilpailu on kuitenkin kovaa.
– Maailmanlaajuisesti tekonurmen valmistajia on useita tuhansia. Moni tänne Suomeenkin pyrkii, Salmenautio sanoo.
Tarjouskilpailut kankeita
Myös Turussa on tuttua se, että tekonurmikenttien investointeihin saadaan vähän tarjouksia.
– Osasyy on se, että varteenotettavia toimijoita on aivan liian vähän, sanoo Turun liikuntapaikkapäällikkö Oskari Nummi.
Nummi arvioi, että liikuntapaikkarakentamisessa tekijöitä karsii myös tarjouskilpailujen kankeus. Nummen mukaan kaupungit tekevät tarjouksen jättämisen vaikeaksi yrityksille, koska hankinnat ovat tiukkaan raamitettuja ja aikataulut kireitä.
– Lajiyhteisöt ovat tarkkoja siitä, mitä ne haluavat. Laatu maksaa ja karsii yritysjoukkoa, joka pystyy sitä toteuttamaan, Nummi sanoo.
Turku ei ole vielä uudenlaista kompostoituvaa täyteainetta tekonurmikentille hankkinut, mutta paine käyttää sellaista tulevaisuudessa on suuri.
– Tämä tulee osaltaan lisäämään kustannuksia, Nummi sanoo.
Myös Unisportin tuotekehitysjohtaja Hannu Salmenautio uskoo, että kumirouheen käyttö kentillä vähenee. Hyvälaatuisen ja kohtuuhintaisen biotäytteen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa.
Uudentyyppiset täytteet vaativat pelaajilta totuttelua. Kaikkien materiaalien kohdalla edes totuttelu ei välttämättä auta.
Kumirouheen vaikutuksia tutkitaan
Tekonurmikenttien kumirouheen mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista nousi kohu kesällä 2019, kun saksalaislehti kirjoitti asiasta. Lehden mukaan EU olisi ollut kieltämässä kumirouheen käyttöä jo vuonna 2022.
Näillä näkymin mahdollinen kumirouheen käyttökielto tulee voimaan todennäköisesti muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen.
Jo tätä ennen kumirouheen kulkeutumista luontoon halutaan ehkäistä. Suomen ympäristökeskus selvittää parhaillaan, miten paljon rouhetta ympäristöön päätyy ja millaisia vaikutuksia sillä on eri eliöille. Tutkimus (siirryt MTV Uutisten sivuille) on käynnissä kahdella helsinkiläisellä kentällä. Lopullisia tuloksia on luvassa myöhemmin.
Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Outi Setälän mukaan kumirouheen pääsyä luontoon voisi vähentää huomattavasti yksinkertaisilla keinoilla. Kenttiä ympäröivien aitojen alareunat kannattaisi tehdä kiinteästä materiaalista, vanerista tai vastaavasta.
Lisäksi kentän laidalle voi asentaa harjoja pelaajien kenkiä varten. Myös kenttää hoitavat työkoneet pitäisi puhdistaa kunnolla ennen kuin ne poistuvat kentältä.
Tämäntyyppisiä keinoja olisi hyvä ottaa pikaisesti käyttöön, koska mahdollisesta tulevasta kiellosta huolimatta kumirouhetta tulee kentillä olemaan ainakin muutama vuosi.
Lue lisää: