Yle kertoi eilen tiistaina teräsyhtiö Outokummun tylystä kirjeestä. Outokumpu vaati alihankkijoita leikkaamaan kymmenen prosenttia pois materiaaliensa ja palveluidensa hinnoista. Muussa tapauksessa Outokumpu aikoo "vakavasti harkita kyseisen alihankkijan asemaa hyväksyttyjen toimittajien joukossa".
Kirjeen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Heikki Malinen ja hankintajohtaja Tony Lindström.
Malinen toimi aiemmin Postin toimitusjohtajana, mutta jätti tehtävänsä vuonna 2019. Taustalla oli poliittinen kohu, joka johti mm. ministeri Sirpa Paateron eroon. Outokummussa Heikki Malisen tehtävänä on kääntää tulos nousuun ja laittaa kampoihin kiinalaiselle halpateräkselle.
Yrittäjäjärjestöissä kirje tulkittiin vaivoin verhotuksi uhkaukseksi.
– Tylyä ja melko hävytöntä toimintaa, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Tämä näyttäisi olevan pyyntö, mutta käytännössä kirjeessä uhataan liikesuhteen päättämisellä, jos yksipuolisesti ilmoitettuihin vaatimuksiin ei suostuta.
Pentikäisen mukaan toiminta on klassinen esimerkki siitä, miten "isompi yritys kyykyttää pienempiä". Vastaavia toimintatapoja tulee hänen mukaansa vastaan silloin tällöin, mutta ei usein.
– Asiasta tekee yrittäjien kannalta hankalan se, että pienellä yrityksellä ei ole omia keinoja joustaa.
Pentikäisen mukaan pörssiyhtiöiden tuloskunto pysyi koronavuonna kohtuullisen hyvällä tasolla, koska ne onnistuivat sopeuttamaan toimintaansa. Pk-yritysten kentällä sopeuttamisen mahdollisuuksia on vähemmän.
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä on Pentikäisen kanssa samoilla linjoilla.
– Mikäs siinä muuten, mutta eivät meidän jäsenemme saa mitään joustoa omilta toimittajiltaan. Se litistää alihankkijayritykset kahden seinän väliin, Kärhä kertoo Ylelle.
Tilanne on kuitenkin monelle tukala, kun palkat sekä esimerkiksi sähkön ja merirahdin hinnat ovat nousussa.
– Jos jotain, niin tuollaisia kirjeitä alihankintaketjun pk-firma ei ainakaan olisi toivonut, Kärhä sanoo.
Vesa Kärhän mukaan hänen tiedossaan on useita yrityksiä, jotka ovat saaneet kirjeen Outokummulta. Nämä yritykset eivät kuitenkaan halua astua julkisuuteen.
Kemi–Tornio-seudulla Outokummun kirjeet ovat herättäneet erityisesti huolta.
– Uskoisin, että tämä koskettaa laajasti alueen pk-yrityskenttää, kertoo Tornion elinkeinoyhtiö Team Botnian toimitusjohtaja Marko Alamartimo.
Alamartimo pitää Outokummun vaatimusta erikoisena ja erittäin valitettavana tilanteessa, jossa useilla yrityksillä on taloudellisesti haasteita.
– Outokumpu on ollut monille alueen yrityksille perusta, johon on voinut luottaa. Sopimusten avaaminen tähän tapaan, tällä aikataululla ja niin, että se koetaan uhkailuna, on erittäin ikävää.
Tylyä, mutta se on pelin henki
Sopimusoikeuteen ja liike-elämän riidanratkaisuun perehtynyt Helsingin yliopiston professori Ville Pönkä ei ole vastaaviin kirjeisiin aiemmin törmännyt.
– Pidän tuota erikoisena neuvottelustrategiana, hän sanoo.
– Tällainen kirje ei vaikuta mitenkään voimassa oleviin sopimussuhteisiin. Toisaalta, Outokumpu voi tietenkin aina valita, kenen kanssa se haluaa tulevaisuudessa jatkaa liiketoimintaa, Pönkä sanoo.
Yritysjuridiikkaan erikoistunut asianajaja ja Aalto yliopiston työelämäprofessori Antti Palmujoki sen sijaan ei pidä Outokummun toimintaa erityisen poikkeuksellisena.
– Ei tuossa kirjeessä ole mitään, mitä voisi lainopillisesti vääräksi menettelyksi sanoa. Tehokkuutta voidaan hakea, jotta oman toiminnan edellytykset säilyvät.
Palmujoen mukaan on myös toimialoja, joilla alihankintasopimuksissa on hinnanalennusautomaatti.
– Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden komponenttien alihankinnoissa oletetaan, että hinnat laskevat vuosittain, Palmujoki sanoo.
Myös FIM Fennon sijoitussalkun hoitaja Juha Varis rinnastaa Twitterissä toimintatavan elektroniikkateollisuuteen ja kännykkä-Nokiaan. Erikoinen yhteensattuma onkin se, että Outokummun hankintajohtajalla on pitkä historia Nokian palveluksessa.
Teräsyhtiö vastaa: Kirje oli avunpyyntö
Viimeistään nyt on aika pyytää Outokumpua kommentoimaan. Yhtiöstä kerrotaan, että samankaltaisia kirjeitä on lähetetty ympäri Eurooppaa ja myös muualle maailmaan.
Hankintajohtaja Tony Lindström rauhoittelee kirjeen saamaa vastaanottoa.
– Pyydämme alihankkijoilta hinnanalennusta ja vastausta kirjeeseen. Neuvottelut alkavat kun saamme vastineet, hän sanoo.
Neuvottelut? Mikään yllä olevassa kirjeessä ei näytä viittaavan siihen, että neuvotteluille jäisi tilaa. Tarjous tuntui olevan enemmänkin ota-tai-jätä.
Lindströmin mukaan tulkinta on väärä.
– Kirjeessä sanottiin että, harkitaan toimittajan asemaa. Se ei tarkoita ota-tai-jätä vaan, että oletko avaintoimittaja – vai allokoidaanko tulevaisuuden kauppaa mahdollisesti halvemmille toimittajille, hän sanoo.
Se saa enemmän kauppaa, joka tekee halvemman tarjouksen.
– Kirje oli tiukkasävyinen, mutta myös avunpyyntö. Kaikkien on tehostettava toimintaansa. Muuten meillä kaikilla on vähemmän ostettavaa ja myytävää.
Lindström on tehnyt pitkän uran myös Nokian hankintojen parissa. Vertailua elektroniikkateollisuuteen hän ei kuitenkaan pidä osuvana.
– Ehkä se on kuitenkin yhteistä, että kilpailu tulee tälläkin kertaa pitkälti Aasiasta.
Outokumpu haluaa parantaa omaa käyttökatettaan 200 miljoonalla eurolla ensi vuoden loppuun mennessä. Kirjeessään yhtiö kertoo mm. joutuneensa vähentämään noin tuhat työpaikkaa.
On Outokummun lähettämien kirjeiden sävystä mitä mieltä tahansa, säästöpaineet tulevat osumaan myös suomalaisiin alihankkijoihin.
Outokumpu julkistaa vuoden 2020 tuloksensa ensi viikon torstaina.
Lue lisää:
Korjaus: 18.40. Mikael Pentikäinen on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, ei puheenjohtaja.