Metsäkonserni Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden sellutehtaan Kemiin. Rakennusvaihe kestää noin 2,5 vuotta, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.
Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen sellutehtaan. Kyseessä on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos.
Uusi tehdas tuottaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua, josta suurin osa menee vientiin Eurooppaan ja Aasiaan.
Kemin tehdasalueella työt ovat jo vauhdissa. Tällä hetkellä alueella tehdään maankaivutöitä, paalutuksia ja muun muassa savupiipun perustuksia.
Vanha sellutehdas puretaan aikanaan ja uuden tehtaan tieltä tullaan purkamaan vielä vanhoja rakennuksia.
Biotuotetehdasprojektin johtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan projektin eteneminen toteutusvaiheeseen tuntuu hyvältä.
– Näinä vaikeina aikoina Suomi tarvitsee investointeja talouskasvun ja sen mahdollistaman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, Johansson sanoo.
Johanssonin haastattelun Kemin tehdasalueen porteilta voit katsoa Yle Areenasta tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.
Investointi turvaa Pajusaaren tehtaan nykyiset 250 työpaikkaa. Lisäksi se työllistää suorassa arvoketjussaan noin 2 500 henkilöä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin nykyisin. Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa metsänkorjuuseen ja kuljetuksiin.
Kemiläisten Katri Heiskasen ja Tarja Huhtamaan mielestä päätös on ehdottomasti hyvä uutinen.
– Työpaikkoja tietää lisää ja niitähän aina tarvitaan kuitenkin, Katri Heiskanen sanoo.
Ympäristöasiat tai puun riittävyys eivät huolestuta.
– Kyllä varmasti puuta riittää, Tarja Huhtamaa pohtii.
– Uskon myös, että ympäristöasiatkin hoidetaan ihan asianmukaisesti, Heiskanen sanoo.
Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on lähes 10 000 henkilötyövuotta; työstä yli puolet tehdään Kemissä.
Rakentamisen valmistelu on jo pitkällä. Tehdasalueella on tehty valmistelevia töitä toista vuotta ja viime elokuusta alkaen toteutusuunnittelussa on ollut mukana nelisensataa henkilöä.
Kemin biotuotetehdas -hanke sai ympäristöluvan joulukuussa. Ympäristövaikutukset jäävät yhtiön mukaan nykyisen tehtaan tasolle tai jopa sen alle, vaikka tuotanto kasvaa 2,5-kertaiseksi.
"Huikea uutinen koko seutukunnalle"
Tammikuussa Kemin kaupunginjohtajana työnsä aloittanut Matti Ruotsalainen on ilahtunut Metsä Groupin investointipäätöksestä.
– Voiko tämän mieluisampaa ollakaan, tämä on aivan mahtava uutinen. Nyt se varmistui, mikä toki oli tiedossakin, mutta se sai nyt lopullisen sinetin.
Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen kehuu uutista merkittäväksi koko Suomen teollisuuden kannalta.
– Huikea uutinen koko seutukunnalle ja suomalaiselle teollisuudelle. Tämä takaa tälle seutukunnalle elinvoimatekijöitä pitkälle tulevaisuuteen, Moisanen hehkuttaa.
Moisanen muistuttaa, että positiiviset vaikutukset myös henkistä laatua olevia.
– Tämä luo uskoa siihen, että täällä voi jatkossakin asua ja perustaa perheen ja luoda uraa, arvioi Moisanen.
Tehtaan rakentamispäätöksestä iloitaan koko Lapissa. Maakuntajohtaja Mika Riipin mukaan merkitys koko maakunnalle on valtavan suuri
– Täytyy muistaa, että tämä tehdas tulee osaksi meidän laajaa metsäklusteria ja sillä on heijastevaikutukset laajasti niin kuljetukseen, korjuuseen kuin logistiikkaan. Metsänomistajille todella suuri uutinen ja varmistaa, että kestävää metsien käyttöä täällä pohjoisessa tehdään tulevaisuudessakin, Riipi sanoo.
Hän vertaa uuden sellutehtaan rakentamista jopa Outokummun Tornion terästehtaan perustamiseen 45 vuotta sitten.
– Vaikutuksia on hankala suoraan arvioida, koska tämä on mittaluokaltaan niin massiivinen päätös, teollisista investoinneista kaikkien aikojen suurin. Tämä vertautuu vanhoihin aikoihin, kun Outokummun tehdas perustettiin ja tulee kantamaan vuosikymmeniä.
Poliitikot, kuten pääministeri Sanna Marin (sd.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) iloitsivat sosiaalisessa mediassa investointipäätöksestä.
Viime vuoden puolella Kemin biotuotetehtaan raideyhteyksiin myönnettiin Kemin kohtaan 10,5 miljoonan euron valtuus, Kontiomäki-Pesiökylä -radan parantamiseen 81,0 miljoonan euron valtuus, Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantamisen 1. vaiheeseen 23,0 miljoonan euron valtuus sekä valtatien 4 Oulu-Kemi liittymien parantamiseen Simossa 20 miljoonan euron valtuus.
Vuoden 2021 talousarviossa puolestaan osoitettiin Kemin Ajoksen meriväylän syventämiseen 26,5 miljoonaa euroa ja Oulu-Kemi-rataosan välityskyvyn parantamiseen 15 miljoonaa euroa.
- Nyt kun Metsä Group on tehnyt päätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin, voidaan myös tämä yli 170 miljoonan euron liikenneinfrapaketti aloittaa kokonaisuudessaan, sanoo ministeri Harakka tiedotteessa.
Myös torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) kiitteli Metsä Fibren päätöstä jättitehtaan rakentamisesta.
Piristysruiske katukuvaan
Vaikka investointi ei synnytäkään tehtaalle suoraan uusia vakituisia työpaikkoja, sen vaikutukset elinkeinoelämään ovat laajat puunhankintaan ja myös muille toimialoille syntyvien työmahdollisuuksien kautta. Kemi on myös kehittänyt jo pitkään alueen kiertotalousosaamista.
– Tämän myötä monia muita investointeja laukeaa, kuten esimerkiksi isoja infrahankkeita. Tämä tuo myös uusia näkymiä pk-sektorille esimerkiksi biotuotteiden kehittämisessä, sanoo Sari Moisanen.
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen sanoo etenkin tehtaan rakennusvaiheen tuovan piristysruiskeen Kemiin ja etenkin kaupungin majoituspalveluihin.
– Vaikutukset ovat varmasti monenlaiset ja se vilkastuttaa katukuvaa, kun tulee alueelle uusia asukkaita ainakin rakentamisaikana.
Kemiläinen Eero Nevalainen pitää tehtaan rakentamista mahtavana asiana alueelle.
– Tietenkin se tulee meidän naapuriin, mutta onhan se hienoa. Luulen, että tulee lisää kauppoja ja ravintoloita ja asuntoja aletaan varmaan rakentamaan lisää, Nevalainen sanoo.
Rekkaliikenteen meluhaitat kuitenkin mietityttävät.
– Se on aika hurja määrä, mitä tästä menee niitä rekkoja. En tiedä, millaista on se hulabaloo, kun se sitten alkaa.
Luonnonsuojelijoille päätös on pettymys
Luonnonsuojelijoille Metsä Groupin investointipäätös on pettymys. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt sanoo, että suurinta huolta herättää luonnon monimuotoisuuden pieneneminen ja lajikato.
– Varmasti tämä on jäsenistölle Lapissa ja Pohjois-Suomessa pettymys, koska jäsenet ovat huolissaan Lapin metsien lajikadosta, jonka jo nykyinen metsätalous on aiheuttanut. Metsiä hakataan, avohakataan ja aurataan, tilalle istutetaan puupeltoja, Flöjt sanoo.
Luonnonsuojeluliitto on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen uuden tehtaan ympäristöluvasta.
Tuottaa 2,5 prosenttia Suomen sähköstä
Kemiin rakentuva tehdas tuottaa sellua 1,5 miljoonaa tonnia vuosittain. Edellisen suurinvestoinnin, Äänekosken sellutehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Kemin tehtaan rakentamisen arvioidaan maksavan 1,6 miljardia, eli 400 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä Äänekosken tehtaan rakentaminen maksoi.
Sellun lisäksi tehtaassa valmistetaan biotuotteita, kuten mäntyöljyä ja tärpättiä. Uusia biotuotteita ovat myös tuotekaasu, biopelletit ja rikkihappo, jota jalostetaan tehtaan hajukaasuista.
Tekstiilikuitu on yksi kehitteillä olevista biotuotteista, jota jo valmistetaan koelaitoksella Äänekosken biotuotetehtaassa.
Uusi tehdas tuottaa myös sähköenergiaa 2,5 prosenttia Suomen kokonaissähköntuotannosta. Sen sähköomavaraisuus on 250 prosenttia, ylijäävä energia siirretään valtakunnan verkkoon.
Uusiutuvan sähkön tuotanto on 2,0 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa yli 100 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.
Sellutehdas käyttää vuodessa noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä puuta eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyinen tehdas. Puu hankitaan pääosin Suomesta.
Myös kartonkitehtaaseen investoidaan
Myös Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board kertoo käynnistävänsä Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman Kemin biotuotetehdasinvestoinnin mahdollistamana.
Ohjelman investointikustannus on noin 67 miljoonaa euroa. Se ajoittuu vuosille 2021–2023 ja painottuu vuoteen 2023.
Ohjelman ansiosta vuotuinen kartonkikapasiteetti kasvaa 40 000 tonnilla. Metsä Boardin toimitusjohtajan Mika Joukion mukaan kartonkien kysyntä kasvaa nopeasti päämarkkina-alueilla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.
– Investointien jälkeen Metsä Boardin johtava asema päällystetyn valkoisen kraftlainerin valmistajana globaalisti vahvistuu entisestään, ja lisäksi Metsä Fibren uusi biotuotetehdas yhdessä Metsä Boardin kartonkitehtaan kanssa muodostavat Kemiin maailmanluokan integraatin.
Kehitysohjelma vaikuttaa myös yhtiön vedenkulutukseen ja energiankäyttöön. Tuotettua kartonkitonnia kohti laskettuna veden kulutus alenee noin 40 prosenttia ja energian kulutus noin 5 prosenttia.
Lue myös:
Metsä Fibre luonnehtii biotuotetehtaan ympäristölupaa tiukaksi mutta asianmukaiseksi
Lapin biojalostamohankkeet vaativat toteutuessaan satoja uusia metsäkoneenkuljettajia